Tuulikki Pietilä: Vaalimainoksia, 1975.
Mikä yhdistää sotilasliitto Natoa, Euroopan unionia, yhteisvaluutta euroa, eutanasiaa, tasa-arvoista avioliittolakia, apteekkimarkkinoita, paikallista sopimista tai vaikkapa työeläkkeiden indeksiä?
Muiden muassa nämä teemat ovat nousseet kuntavaalikeskusteluissa esiin, vaikka ne eivät liity kuntien päätäntävaltaan.
“Ehdokkailta pitäisi kysyä mielipiteitä nimenomaan niistä asioista, jotka ovat kuntien päätösvallassa. Miten tärkeinä näkee mitäkin asioita, millaisia painotuksia ja niin edespäin. Kussakin kunnassa ajankohtaiset päivänpolttavat asiat voivat kuitenkin vaihdella”, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta huomauttaa.
Kuntavaaleissa valittavat kuntien ja kaupunkien valtuustot päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä kunnallisten palvelujen järjestämisestä. Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Toimivaltansa valtuusto saa kuntalaisilta.
Mitä asioita ehdokkailta pitäisi kysyä?
Pekola-Sjöblomin mukaan keskeisiä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus- ja kulttuuripalvelut sekä tekninen toimi.
“Kunnat vastaavat perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä hammashuollosta. Kunnat myös huolehtivat lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, vammaispalveluista sekä monista muista sosiaalihuollon tehtävistä”, Pekola-Sjöblom luettelee.
Hän muistuttaa, että kunnat ylläpitävät peruskouluja, lukioita, ammattioppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja sekä tarjoavat kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja.
“Kunnat niin ikään ohjaavat alueensa maankäyttöä ja rakentamista. Kunnat huolehtivat vesi-, energia- ja jätehuollosta, kaduista sekä ympäristönsuojelusta”, Pekola-Sjöblom lisää.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo sanoo, että tulevalla vaalikaudella kunnanvaltuustojen valtaa vähennetään selvästi.
“Tulevaisuudessa kunnanvaltuustojen tärkeimpiä tehtäviä ovat päiväkodit, varhaiskasvatus, peruskoulu, ammattikoulutus sekä esimerkiksi kaavoitus ja elinkeinopolitiikka. Luontevaa olisi siis kysyä näistä edellä mainituista asioista”, Railo listaa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta puolestaan katsoo, että kaupungeissa ehkäpä isoimmat asiat ovat kaavoitus ja liikenne.
“Nämä ovat kysymyksiä, joissa puolueissa ja ehdokkaissa on selviä eroja. Koulutus on toki myös tärkeä, mutta koulutuksen vastustajia ei oikein löydy, eli ainakin karkealla tasolla aiheesta on suurempi yksimielisyys”, Kaukoranta arvelee.
Kuntavaaleissa vaikutetaan äänestäjien arkeen
Kunnan tehtävänä on järjestää ja tuottaa palveluita kunnan asukkaille. Kuntavaaleissa äänestämällä kuntalainen vaikuttaa omaan elämään ja arkeen liittyviin asioihin.
Pekola-Sjöblomin mukaan ehdokkailta tulisikin kysyä mielipiteitä nimenomaan niistä asioista, jotka ovat kuntien päätösvallassa. Miten tärkeinä näkee mitäkin asioita, millaisilla painotuksilla.
“Kunnat huolehtivat nyt ja tulevaisuudessa muun muassa siitä, että jokainen saa kotiinsa juomakelpoista vettä, työttömänä olevat saavat koulutusta, työtä tai kuntoutusta, jätehuolto toimii, lapset saavat varhaiskasvatusta ja käyvät peruskoulun.”
Hän tähdentää, että kunta mahdollistaa myös monet kulttuuri- ja sivistyspalvelut kuten kirjastot, teatterit ja orkesterit. Kunta kotouttaa maahanmuuttajia ja huoltaa ulkoilumaastoja ja katuja. Kunta tukee myös paikallisia yrityksiä niin, että alue säilyy elinvoimaisena.
“Lisäksi kunnat edistävät työllisyyttä ja muun muassa vastaanottavat maahanmuuttajia. Kuntavaaleissa kuntalaiset päättävät, ketkä pääsevät päättämään näistä asioista omassa kotikunnassa”, Pekola-Sjöblom kiteyttää.
Kunnan tehtävät voidaan jaotella lakisääteisiin ja kunnan itselleen ottamiin tehtäviin. Lakisääteisillä tehtävillä tarkoitetaan tehtäviä, jotka on säädetty kunnan velvollisuudeksi erityislainsäädännössä. Pääosa kunnan tehtävistä perustuu lakiin.
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto- eli sote-tehtävät siirretään perustettaville maakunnille, tämänhetkisen aikataulun mukaan 1.1.2019 eli kesken tulevaa valtuustokautta.
Miksi sotesta kysytään taukoamatta, jos kuntien luottamushenkilöt eivät saa siitä päättää?
Kuntaliiton Pekola-Sjöblom näkee, että sote on paitsi kuntalaisten myös kuntien näkökulmasta erittäin merkittävä asia, sillä noin puolet kuntien kaikista menoista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat muun muassa vanhainkodit, päihdehuolto, terveyskeskukset, sairaalat ja sosiaalitoimistot.
“Tulevat valtuutetut ovat tärkeässä ja vastuullisessa asemassa luotsaamassa omaa kuntaa läpi sote- ja maakuntauudistuksen ja rakentamassa tulevaisuuden kuntaa muiden kuntien vastuulla olevien tärkeiden palvelujen ja roolin pohjalta”, Pekola-Sjöblom sanoo.
SAK:n Ilkka Kaukoranta katsoo, että sotesta kysytään, koska se on perinteisesti iso osa kuntien toimintaa.
“Nyt tilanne on ehkä muuttumassa, kun sote siirtyy maakuntien vastuulle. Toisaalta sote on myös poliittisesti kuuma aihe, niin on luontevaa että poliitikoilta kysellään siitä.”
Tutkija Railo selvittää, että sotesta kysytään, koska se on ajankohtainen teema.
“On todella hyvä, että asiasta keskustellaan. Jos nyt ei olisi vaaleja, julkinen keskustelu olisi todennäköisesti jäänyt pintapuoliseksi.”
Railo toteaa, että kyseessä on, kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk) on sanonut, Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus.
“Sote-lain luonnos tuli sopivasti valmiiksi ennen kuntavaaleja ja on nyt lausuntokierroksella. Oppositiolla, josta osa vastustaa nykyisen hallituksen laatimaa sote-lakia ja maakuntiin perustuvaa uutta hallinto-organisaatiota, ei ole oikeastaan muuta tilaisuutta yrittää estää lain voimaantuloa. Sdp on sanonut ääneen, että se haluaa tehdä sotesta vaalikeskustelun aiheen siitä huolimatta, että tulevaisuudessa kunnat eivät enää päätä siitä, eikä asiaan voi kuntavaaleissa äänestämällä vaikuttaa”, Railo sanoo.
Pekola-Sjöblom toivoo, että tämänkeväiset kuntavaalit koetaan vähintään yhtä tärkeiksi kuin aiemmatkin kuntavaalit ja että kuntalaiset käyvät ahkerasti vaaliuurnilla.
Niin sanotun ARTTU2-ohjelman päättäjätutkimuksen ennakkotietojen (tiedote 2.3.) perusteella tiedetään, että sote- ja maakuntauudistus on osaltaan vaikuttanut hieman ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa.
“Ehdokasmäärät vähenivät hieman enemmän kuin valtuustopaikkojen määrä, mutta toisaalta muutama puolue onnistui rekrytoimaan aiempaa enemmän ehdokkaita.”
Toisaalta tulevaisuuden kunta ja kuntien ajankohtaiset asiat ovat Pekola-Sjöblomin mielestä olleet lisäämässä kiinnostusta asettua kuntavaaliehdokkaaksi.
“Olemme nähneet, että näissäkin kuntavaaleissa kansanedustajista valtaosa eli 162 ihmistä on asettunut ehdolle omassa kunnassaan. Vielä ei tiedetä, moniko ehdokas ja tuleva valtuutettu asettuu ehdolle myös tulevissa maakuntavaaleissa”.
Tervetuloa mukaan rahoittamaan faktantarkistusta kuntavaalien alla esitetyistä väitteistä!
Lisätietoa kuntavaaleista: Kuntavaalit.fi-sivusto www.virtuaalikunta.net Sote- ja maakuntauudistuksesta Kuntavaalianimaatio Kuntaliiton hahmottelemat tulevaisuuden kunnan roolit ja tehtävät
Jaa eteenpäin
