Vaaliohjelmien ulkosuhdeosiot: ympäripyöreys mahdollistaa puolueille lähes puhtaat paperit faktoissa
Yleiset havainnot puolueiden eurovaaliohjelmista:
Paria marginaaliryhmää lukuunottamatta suoranaisia virheitä tai valheellisia väittämiä ei puolueiden eurovaaliohjelmissa ole lainkaan.
Ohjelmat poikkeavat toisistaan rakenteiltaan, sisällöiltään ja aiheiden käsittelytavoiltaan niin paljon, ettei niiden toisiinsa vertaaminen ole mielekkäällä tavalla mahdollista, ei siis myöskään äänestäjille.
Valtosa ohjelmista rakentuu puolueiden arvoille, joita käsitellään varsin yleisellä tasolla. Ongelmia ei tuoda esille, eikä niihin esitetä konkreettisia ratkaisuja. Mitä isommasta puolueesta on kyse, sitä ilmeisemmältä konkreettisten kysymysten välttäminen vaikuttaa. Pienempien puolueiden ohjelmista osa on hyvinkin yksityiskohtaisia, mutta niissä ongelmat ja esitetyt ratkaisut on yleensä rajattu perin suppeille alueille.
Milloin ongelmia, niiden ratkaisuja tai muutoin selkeitä tavoitteita on esitetty, koskaan ei pohdita sitä, minkä toimielimen toimivaltaan asian ratkaisu kuuluu. Eräissä ohjelmissa asetetaan tavoitteita, joiden suhteen EU:lla ei ole toimivaltaa lainkaan.
Mitä todennäköisimmin eurovaalit käydään eurooppalaisen sodan uhan varjossa. Siksi on erikoista, ettei Venäjää tai EU:n ja Venäjän suhteita käsitellä vasemmistopuolueiden, Kokoomuksen tai Vihreiden ohjelmissa lainkaan. Perussuomalaisten ohjelmassa on maininta viisumivapaudesta. Keskustan, kristillisten ja RKP:n ohjelmissa on lyhyt maininta EU:n ja Venäjän suhteista.
Havaitut virheet
Väite: Neuvoteltavana olevan EU:n ja Yhdysvaltain välisen vapaakauppasopimuksen ”…tavoitteena on päästä eroon kansallisvaltioiden määräysvallasta, valtion lainsäädäntö- ja tuomiovallasta”.
Korjaus: Kumpikaan osapuoli ei ole tällaista tavoitetta asettanut, eikä valtioiden määräysvallasta tai valtion lainsäädäntö- ja tuomiovallasta ole ylimpäätään mahdollista päästä eroon neuvotteluteitse.
Väite: ”Kansanvallan palauttaminen on mahdollista vain EU:sta eroamalla”.
Korjaus: Kansanvaltainen järjestelmä on EU:n jäsenyyden ehto, eikä yksikään jäsenmaa ole menettänyt demokratiaansa EU:hun liittymisen jälkeen, ei myöskään Suomi. Kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän puuttuminen on EU:n ulkopuolella pikemmin sääntö kuin poikkeus.
Väite: ”Suomi on virallisesti mukana EU:n siirtomaasodassa Malissa…Suomi on sotimassa myös Natojoukoissa Afganistanissa…Kun Suomesta tulee puolueeton ja liittoutumaton maa, meidän on mahdollista pysyä tulevien sotien…ulkopuolella”.
Korjaus: Suomi voi pysyä YK:n valtuuttamien operaatioiden ulkopuolella vain, jos se eroaa YK:sta, jonka turvallisuusneuvoston päätökset sitovat myös Suomea. Päätöstä, joka koskee Suomen eroa YK:sta, ei tehdä eurovaaleissa.
Väite: ”Suomi on sidottu EU:n suurimpien jäsenmaiden keskenään sopimiin kannanottoihin”.
Korjaus: Väite on harhaanjohtava. EU:ssa määräenemmistöpäätös voi syntyä myös pienten jäsenmaiden äänin suurten jäsenmaiden tahtoa vastaan. Mitään päätöstä ei voida tehdä kysymättä etukäteen myös Suomen kantaa. Totta on, että päätöksiä ei aina tehdä Suomen tahdon mukaisesti.
Väite: ”EU:sta irtautuneena itsenäisenä valtiona maamme voi luoda hyvät suhteet kaikkiin maihin sekä toimia välittäjänä ja sovittelijana kansainvälisissä yhteyksissä”.
Korjaus: Suomella ei tällä hetkellä ole huonoja suhteita mihinkään suuntaan eikä EU:n jäsenyys estänyt Suomen edustajan menestyksellistä toimintaa vuosikymmeniä kestäneen, verisen Pohjois-Irlannin kriisin ratkaisijana – päin vastoin.
Väite: ”EU-Suomi on mukana Unionin tulevissa sodissa”.
Korjaus: Ennustus edellyttää sellaista tulevaisuuden arviointikykyä, jota ei ole olemassa. Oikeasti Suomi voi olla mukana vain sellaisissa sodissa, joihin se itse päättää osallistua. Mitään sellaista mekanismia, jonka myötä EU kokonaisuutenaan voisi osallistua sotaan, ei ole olemassa.
Väite: ”EU:n jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sallaista hyvää, jota emme olisi saaneet EU:n ulkopuolella”.
Korjaus: Monista EU:n mukanaan tuomista hyödyistä mainittakoon vain yksi: Sellaista alhaista korkotasoa, josta olemme päässeet osalliseksi viime vuosina, ei esiintynyt koskaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Kaikki asunto- ja muut velalliset ovat siitä hyötyneet.
Väite: ”Euroopan on luovuttava asevarustelusta ja Naton iskunyrkiksi tarkoitetuista taistelujoukoista”.
Korjaus: Käytännöllisesti katsoen kaikki EU:n jäsenmaat ovat kahden viime vuosikymmenen ajan määrätietoisesti vähentäneet sotilasmenojaan, joita Venäjä puolestaan on kasvattanut. Natolla on omat nopeat toiminnan joukkonsa, joihin EU:n taisteluosastot (joita ei ole koskaan missään käytetty) on tässä virheellisesti sekoitettu.
Jarmo Mäkelä
Jaa eteenpäin
