Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestivät keväällä 2023 yhdessä yleisöluentosarjan “Vaalit, Faktat ja faktat - näkökulmia tosiasioihin, tarinoihin ja politiikkaan.” Luentosarjan yhteistyökumppanina toimi Voima-lehti.
Kevään luentosarjan kaikki luennot on nyt pidetty. Kaksi viimeistä luentoa, jotka käsittelevät digitaalisia alustoja, olivat nähtävillä toukokuun loppuun saakka.
Sarjan viimeisellä luennolla Vili Lehdonvirta, joka on taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Oxfordin yliopiston Oxford Internet Institutessa, puhui siitä, miksi internetistä tuli sellainen kuin se tänä päivänä on - ja tarjoaa myös mahdollisia ratkaisuja tilanteeseen.
- Katso näkökulmat luentosarjan ensimmäisestä osasta täältä.
- Ja toisesta osasta täältä.
- Koko luentosarjan aikataulu on tallennettu tänne.
Luento: Salla-Maaria Laaksonen: Sosiaalisen median alustojen valta ja vastuu yli julkisen keskustelun
Luentosarjan toiseksi viimeisellä luennolla dosentti Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistolta puhui sosiaalisen median alustojen vallasta ja vastuusta yli julkisen keskustelun.
Faktabaarin toimitus kysyi Laaksoselta kolme luennon aiheeseen liittyvää kysymystä. Tässä Laaksosen vastaukset:
1. EU pyrkii mm. digipalvelusäädöksellä (DSA) luomaan käyttäjille ja yrityksille turvallisempaa digiympäristöä ja lisäämään yritysten vastuuta alustojen sisällöistä. Vaatimukset siitä, että alustajätit kantaisivat yhteiskunnallista vastuuta enemmän, ovat muutenkin lisääntyneet. Sanoit luennollasi, että teknologian vastuuttaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Mitä sillä tarkoitat? “Teknologian vastuuttaminen ei yksin riitä, sillä sosiaalisen median luoma julkisuus syntyy ihmisten ja teknologian yhteispelinä. Teknologia vaikuttaa siihen, miten viestimme verkossa, mutta ei yksin määrää sitä. Teknologia, mukaan lukien sosiaalinen media ja sen algoritmit, tukevat tietynlaisia ihmistoimintoja mutta hankaloittavat toisia. Alustat ja laitteet, joilla niitä käytämme, esimerkiksi kannustavat tunteen ilmaisuun tai visuaaliseen viestintään.
Samaan aikaan on kuitenkin niin, että monet lopputuloksena ilmenevät toiminnan muodot ovat peräisin ihmistoiminnasta. Tunteelliset ja sensaationomaiset tarinat leviävät myös siksi, että olemme ihmisinä kiinnostuneita niistä. Facebook mahdollistaa mainosten kohdentamisen juutalaisia vastustaville henkiöille, koska verkosta löytyy tarpeeksi isoja ryhmiä, jotka näistä aiheista viestivät. Lisäksi verkon julkisuuteen vaikuttavat myös muut toimijat, merkittävänä journalistinen media ja toisaalta viestivät organisaatiot, jotka kaikki tavoittelevat lisää näkyvyyttä omille viesteilleen.”
2. Tutkijoilla on vaikeuksia päästä käsiksi alustojen käyttäjistään keräämään dataan. Mitä haittaa siitä on? “Sosiaalisen median avointen rajapintojen avulla on tehty merkittävää tutkimusta esimerkiksi yhteiskunnallisesta keskustelusta tai misinformaation leviämisestä. Esimerkiksi Venäjän yrityksiä vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on paljastettu ja tutkittu näiden aineistojen avulla. Toisaalta aineistojen avulla on pystytty selvittämään miten alustat ja niiden algoritmit toimivat. Tätä työtä ovat tehneet tutkijat, kansalaisjärjestöt ja toimittajat.
Dataan pääsyn rajoittaminen hankaloittaa tällaisen kriittisen analyysin tekemistä merkittävästi, ja ylipäätään hankaloittaa mahdollisuuksia valvoa paitsi alustoilla tapahtuvaa toimintaa, myös alustoja itseään.”
3. Digi- ja väestötietoviraston mukaan alle puolet 18-64-vuotiaista suomalaisista (45%) kokee, että ymmärrys algoritmeista on tärkeä digitaito. Mitä ajattelet tästä? “Ajattelen, että on tärkeää ymmärtää miten algoritmiset järjestelmät nykyisessä mediatilassa - niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin - ohjaavat sitä mitä näemme. Algoritmi on nykyisessä julkisessa keskustelussa kiinnostava kelluva ja maaginen termi, jonka merkitys ei välttämättä aukene kaikille samalla tavalla. Ei ole myöskään selvää, mitä tarkoittaa “ymmärrys algoritmeista” - niiden tekemistä, lukemista vai arviointia? Ehkä oleellisempaa olisi puhua personoidun sisällön tai sisältövirtojen järjestyksen ja suodastuksen ymmärtämisestä digitaitona.
Olisi myös tärkeää, että eri media-alustat tarjoaisivat käyttäjilleen mahdollisuuksia ymmärtää, miten alustat sisältöjä järjestävät. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaisi ainakin mahdollisuutta valita, näetkö suodatetun vai suodattamattoman sisältövirran.”
Suosittele jotain lisäluettavaa luentosi aiheesta. “Vapaasti luettavissa ainakin nämä tekstit:
https://uralehti.fi/ilmiot/julkisuus-ei-ole-algoritmiongelma/
https://politiikasta.fi/digitaalisten-media-alustojen-valta-ja-vastuu/
Kirjaversiona samaa asiaa:
Laaksonen, S-M. (2020). Viestinnän infrastruktuurit: Kuka päättää, mistä
verkossa keskustellaan? In: Kuka maailmaa hallitsee? Vallan umpisolmuja
avaamassa. Tiedekulmapokkari 2. Helsinki: Gaudeamus, s. 105-120.”
Jaa eteenpäin
