Vaalit lähestyvät ja informaatiolukutaito on taas koetuksella. Faktabaari kerää kampanja-aikana havaintoja, jotka ovat keskustelun lähtökohtana 5.4. pidettävässä Faktabaari Forumissa.
On vaaliaika. Ennakkoäänestys kevään eduskuntavaaleissa alkoi tänään 22. maaliskuuta.
Some on täyttynyt vaalimainoksista, media vaalikoneista ja -tenteistä.
Virheitä ja valheita liikkuu monessa paikassa. Faktabaari puuttui viime viikolla yhteen niistä, niin sanottuihin EU:n pakkoremontteihin, josta ei ole päätetty vielä mitään, toisin kuin useat poliitikot ja uutisartikkelit viime viikolla väittivät.
Lue lisää: Jäitä hattuun! Neljä faktaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä
Aihe nousi esiin myös Ylen puheenjohtajatentissä tällä viikolla. Väärinkäsityksiä samasta asiasta oikoi myös norjalaiskollegamme Faktisk.
Monet Faktabaarin aiemmin tekemät tarkistusjutut ovat kestäneet hyvin aikaa. Esimerkiksi ilmastonmuutos on ollut poliittinen puheenaihe vaalien aikaan jo pitkään, ja on sitä edelleen. Vuonna 2019 Faktabaari julkaisi artikkelin Ylen puheenjohtajatentissä esitetyistä väitteistä lihansyönnin vaikutuksista ilmastoon. Jotkut luvut ovat voineet muuttua, mutta artikkeli tarjoaa edelleen hyödyllistä informaatiota. Lihansyönnin ilmastovaikutuksista on käyty kovasti väittelyitä tänäkin vuonna.
Kiinnostavaa on myös nähdä, herääkö vanha myytti jälleen eloon EU:n vaikutuksesta Suomen lainsäädäntöön tai väittääkö joku, että turvapaikanhakijat on mahdollista käännyttää rajalta.
Myös hämmentäjät ovat aktivoituneet. Sosiaalisessa mediassa näkyi jo alkuvuodesta esimerkiksi vaalivilppipuheita. Kirjoitimme omista havainnoistamme niiden osalta osana eurooppalaista EDMO-verkostoa: Vaalivilpistä on levitetty disinformaatiota ympäri Eurooppaa
Hesari uutisoi helmikuun lopulla, kuinka vihreät epäilivät joutuneensa vaalihäirinnän kohteeksi. Huomasimme, että kyseessä oli sama Kuosmanen, josta Faktabaari kirjoitti Kuntavaalien aikaan 2021. Kahden vuoden aikana Jaanasta on tosin tullut Jani. Vaalihäirintä ei myöskään ole uusi asia.
Eilen julkaisimme esimerkin siitä, miten suomalaisen Twitter-käyttäjän ilmeisesti vitsiksi tarkoittama kuvanmuokkaus levisi disinformaatioksi Viroon. Jutussa myös havainnollisestaan, miksi kuvakaappauksiin ei lähtökohtaisesti kannata uskoa.
Kannatusta ja suosiota ja monia muitakin asioita mitataan perinteisesti erilaisilla kyselyillä, joista uutisoidaan ahkerasti. Tulosten laadun arvioiminen edellyttää kuitenkin jonkin verran informaatiolukutaitoa. Kyselyiden luotettavuuden arviointiin vaikuttaa moni asia, kuten se, miten otos on valittu. Suuri otoksen koko ei ole tae kyselyn pätevyydestä, vaan hyvin tehty otos voi olla paljon yleistettävämpi ja luotettavampi kuin suuri ja epämääräinen joukko vastaajia.
Viime vuoden aluevaaleissa Faktabaarikin osallistui erääseen kyselyyn, kun osana Ylen vaalikonetta Faktabaari esitti ehdokkaille kaksi disinformaatioon liittyvää kysymystä. Niiden pohjalta syntyi juttu: “Vasemmisto näkee politiikassa enemmän disinformaatiota kuin oikeisto”.
Faktabaarin 9. vaalit
Faktabaari perustettiin vuonna 2014 hieman ennen EU-vaaleja. Tuolloisen vaalihankkeen aikana tarkistettiin 40 EU-aiheista väitettä. Tarkistustoiminta keskittyi vaaleihin aina vuoteen 2020 saakka, jolloin koronan ja organisaatiomuutoksen myötä faktantarkistus alkoi kattaa enemmän myös muita teemoja kuin politiikkaa. Vaalit pysyvät kuitenkin aina Faktabaarin agendalla, eivätkä tulevat eduskuntavaalit ole siitä poikkeus. Kevään 2023 eduskuntavaalit ovat Faktabaarille jo yhdeksännet vaalit.
Tänä vuonna Faktabaari keskittyy eduskuntavaalien yleiseen seuraamiseen. Perinteinen media on ottanut viime vuosien aikana faktantarkistuksen jossain määrin työkalupakkiinsa, joten vahtivia silmäpareja on toivottavasti enemmän. Me seuraamme kevään eduskuntavaalien osalta enemmän ilmiöitä ja tarinoita ja teemme tarvittaessa ja mahdollisuuksiemme mukaan toki muutaman tarkistuksenkin. Edistämme myös faktantarkistuksen tasoa, ja tämän osalta taustayhdistyksemme onkin tuonut esiin huolensa Suomen faktantarkistusosaamisen kehitysnäkymistä. Rinnalla päivitämme vaalilukutaito-lähestymistapaamme uusiin digitaalisiin haasteisiin 2024 vaaleihin kirjastolaisten ja sidosryhmien tuella.
Faktabaari järjestää lisäksi yhdessä Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssin kanssa yleisöluentosarjan “Vaalit, Faktat ja faktat - näkökulmia tosiasioihin, tarinoihin ja politiikkaan.” Luentojen yhteydessä Faktabaari julkaisee jokaisesta aiheesta lyhyen näkökulma-blogin, joka johdattelee luennon aiheeseen tai syventää tietämystä luennolla esille nousseista asioista. Lue lisää täältä.
Katso myös: Joonas Pörsti: Poliittisen propagandan perusteet ja vaikuttavuus
Vielä ennen vaaleja Faktabaarin perustaja Mikko Salo luennoi Yhdysvaltojen välivaalien opeista Suomeen, mukaan lukien digitaalisen vaalilukutaidon tarpeen. Salon luento ilmestyy Faktabaarin sivuille 29.3.2023.
Huhtikuun 5. päivä pidettävässä Faktabaari Forumissa käymme läpi havaintoja vaalivaikuttamisesta ja faktantarkistuksesta vaalien alla. Kantavana kysymyksenä on: Mihin meidän tulee varautua 2024 tammikuun presidentinvaalien ja kesän EP-vaalien osalta nyt? Ilmoittaudu mukaan!
Oletko törmännyt julkisessa keskustelussa tai somessa epäilyttävään väitteeseen? Pyydä faktantarkistusta tällä lomakkeella.
Tilaa myös Faktabaarin uutiskirje.
Jaa eteenpäin
