Disinformaation rajoittamisen keinoja EU:ssa tammikuusta saakka pohtinut laaja-alainen ja itsenäinen korkean tason neuvonantajaryhmä luovutti 12.3. puheenjohtajansa Prof. Madeleine de Cock Buningin johdolla raporttinsa ”Moniulotteinen lähestymistapa disinformaatioon” digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille.
Prof. Madeleine de Cock Buningin luovuttaa raportin “Moniulotteinen lähestymistapa disinformaatioon” komissaari Mariya Gabrielille 12.3.2018.
Raportissa esitetään disinformaation määritelmä ja annetaan joukko suosituksia, joihin Faktabaarin Mikko Salo oli aktiivisesti vaikuttamassa.
Tässä blogikirjoituksessa arvioidaan vaikutuksia ensisijaisesti Faktabaarin ja Suomen kannalta sekä linkataan lähimpien yhteistyötahojen tiedotteisiin raportin laajemmista eurooppalaisista ja globaaleista yhteyksistä – jotka tosin ansaitsisivat toisen kirjoituksen.
Raporttia suositellaan lämpimästi kaikille mediapäättäjille, journalisteille, faktantarkistajille, medialukutaidon edistäjille sekä disinformaation tutkijoille, mutta myös kaikille valistuneille uutisten kuluttajille ja teknologisesti orientoituneille aktivisteille tietoisuuden tason ja luovien ratkaisujen keksimiseksi.
Raportti luo erinomaiset puitteet moniuloitteiselle lähestymistavalle ja julkiselle keskustelulle. Viimeistään komission 25.4. julkaistavasta strategiasuunnitelmasta alkavat keskustelut paljastavat, kykenevätkö eurooppalaiset kansallisesti ja EU-tasolla vastaamaan disinformaatiohaasteeseen koordinoidusti.
Todellinen testi tälle on EU-tasolla ratkaistava suhde yhdysvaltalaisiin verkkoalustoihin ja niiden datakäytäntöihin, jotka olivat tämänkin konsensusraportin ns. “näkymätön elefantti” – asioita, jotka vaativat vielä EU:lta poliittista harkintaa.
Taustaa
Faktabaarin Mikko Salo valikoitui tammikuussa avoimen haun kautta komission itsenäiseen korkean tason neuvonantajaryhmään (HLEG) verkon valeuutisten ja disinformaation osalta. Tämän 39-jäsenisen asiantuntijaryhmän tavoitteena on neuvoa strategian huhtikuun lopulla antavaa EU-komissiota disinformaation määrittelyssä, parhaiden jo käytössä olevien rajoittamistapojen sekä tarvittavien lyhyen ja pidemmän aikavälin osaratkaisujen ideoinnissa.
Monitaustainen asiantuntijajoukko koostuu alan tutkijoista, journalisteista, kaupallisista ja julkisista mediatalojen edustajista, verkkoalustojen (Facebook, Google, Twitter) edustajista sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavista toimijoista, kuten faktantarkistajista. Sitoutunut ryhmä kokoontui raportin osalta neljä kertaa 15.1.–7.3. välisenä aikana. Ryhmän puheenjohtaja vertasi työtä painekattilaan, joka olikin kiehua yli loppumetreillä taloudellisten intressien ja riskien noustessa vapaan ideoinnin takaa.
Verkkoalustojen suurempaa avoimuutta vaatinut eurooppalaisen kuluttajajärjestön (BEUC) johdolla ryhmä päätyi lopulta suosittelemaan varsin kevyttä alustojen itsesääntelyä, jonka toteutusta kaikkia mediatoimijoita edustava koalitio ryhtyy miettimään heinäkuuhun mennessä. Itsesääntelyn tehokkuuteen palataan tosin myös vielä HLEG ryhmän seurantakokouksessa marraskuussa. Tällöin ryhmä voi halutessaan vielä suositella komissiolle uusia kilpailu- tai muita lainsäädännöllisiä aloitteita aivan Euroopan parlamentin vaalien ja Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuden alla. Keskustelu on vasta alkamassa ja suomalaisten mediatoimijoiden on syytä olla hereillä, joko itse tai eurooppalaisten kattojärjestöjen kautta.
Faktabaarin Mikko Salo osallistui sekä faktantarkastuksen että medialukutaidon kehittäjänä. Salo nosti esille vahvasti myös Euroopan parlamenttivaalien merkitystä toimijoita kokoavana akuuttina haasteena. Lisää salon tavoitteista täältä
Raportista
Multi-dimensional approach to disinfomation -raportti
EU:n disinformaation vastustuskyvyn 5 pilaria, jotka kannattelevat luottamuksen lisäämistä (vahvennetulla merkityt Faktabaarin prioriteetteja)
-
Lisätään verkkouutisten ja datan läpinäkyvyyttä
-
Edistetään media- ja informaatiolukutaitoa
-
Digitaalisten alustojen käyttäjien ja journalistien voimaannuttaminen verkkotyökaluilla
-
Uutiskentän monipuolisuus ja kestävyys
-
Toiminnan jatkokehitys ja arviointi Suosittelemme kiireisille luettavaksi ainakin tiivistelmää ja johtopäätöksiä (s 35) sekä alustoja koskevia periaatteita (s.32-33).
Faktabaarin näkökulmasta raportissa oleellisista
Faktabaarilla on annettavaa media- ja informaatiolukutaidon suomalaista osaamista kokoavana EU-referenssinä ja faktantarkistajien ja tutkijoiden kohtauspaikkana. Ohessa poimintamme raportista ja sen sisältämistä suosituksista:
-
Valeuutinen -sanan korvaaminen analyyttisemmalla disinformaatio -käsitteellä: Valeuutissanan korvaamista ensimmäistä kertaa EU-tasolla tutkijoiden määrittelemällä disinformaatio-käsitteellä, joka selkeyttää faktantarkistuksen suhdetta disinformaatioon. Disinformaatio (raportin s. 10-11) määritellään raportissa virheelliseksi, paikkansa pitämättömäksi tai harhaanjohtavaksi tiedoksi, joka on suunniteltu tai esitetty tai jota edistetään voiton tavoittelemiseksi tai yleisen vahingon tarkoitukselliseksi aiheuttamiseksi. Tämä voi vahingoittaa demokraattisia prosesseja ja arvoja, ja se voidaan erityisesti kohdistaa tiettyihin aloihin, kuten terveydenhuoltoon, tutkimukseen, koulutukseen ja rahoitusalaan.
-
Luottamusta lisäävillä indikaattoreilla kasvava rooli: Raportti antaa paljon painoarvoa erilaisten luottamusta lisäävien indikaattorien lisäämiseksi (s.27) kehittämiseksi, joka osaltamme tarkoittaa kv-verkostomme IFCN:n avoimuusperiaatteiden jatkokehittämistä. Mikko Salo toimii IFCN käyttämänä arvioijana. Julkisen sanan neuvoston lanseeraama Vastuullista journalismia on samanhenkinen laatuleima, jonka osalta suosittelemme JSN:ä aktiiviseen eurooppalaiseen yhteistyöhön suoraan tai raportissakin mainitun kattojärjestönsä AIPCE kautta (s. 29).
-
Faktabaari suomalaisen media ja informaatiolukutaidon lippulaivaksi Eurooppaan erityisesti vaaleissa: Raportti antaa merkittävä painoarvoa proaktiiviselle media- ja informaatiolukutaidolle, joita tarvittaisiin jäsenmaissa “massiivisesti” (s.17). Faktabaarista on tullut EU-tasolla suomalaisen media- ja informaatiolukutaidon aktivoivaa faktantarkistusta hyödyntävä lippulaiva yhteistyötahomme Helsingin Ranskalais-suomalaisen (HRSK) koulun opettajien, oppilaiden sekä rehtori Kari Kivisen kanssa (< www.faktabaari.fi/edu>) sekä osana kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Faktabaarin Salo osallistui 12.3. yhteistiedotteen Brysselin kirjeenvaihtajille yhdessä saksalais-belgialaisen ja ranskalaisen media- ja informaatiolukutaito toimijoiden kanssa 2019 Euroopan parlamentin vaalien osalta sekä muistuttaen toimijoiden riippumattomuuden tarpeesta erityisesti suhteessa alustoihin.
-
Faktabaarista yhteensaattava julkinen toimija. Faktabaarille tärkeitä linjauksia viitoittaa tietä myös journalismin, disinformaation tutkimuksen ja medialukutaidon itsenäisyyttä korostavan rahoituksen takaamiseksi ryhmässä kehittämiemme ns. ”clearing-house” ja ”national centre s. 24)” ratkaisuaihiolla, joiden osalta Faktabaari kerää sidosryhmiä kokoon: maaliskuussa (14.3. faktantarkistajat) ja huhtikuussa (3.4. medialukutaito, media ja muut yhteistyökumppanit) sekä toukokuussa (8.5. tutkijat ja sidosryhmät -tbc). Tälläinen toimijoiden yhteensaattaminen sopii jatkossakin Faktabaarin perusfilosofiaan, jos siihen on löydettävä rahoitus. Seuratkaa Faktabaarin some-kanavia tai olkaa yhteydessä mikko(at)faktabaari.fi ja severi(at)faktabaari.fi
-
Raportti tukee eurooppalaisia yhteisprojekteja, joitten osalta Faktabaari on tehnyt pitkäjänteistä työtä faktantarkistajien, medialukutaidon ja journalistiopiskelijoiden kanssa vuodesta 2014. Mikko Salo on lisäksi edustanut Faktabaaria muun muassa Brysselin ja Rooman kansainvälisen faktantarkistusverkoston seminaareissa.
Mikko Salon kokonaisarvio raportista
Mikko ja komissaari
”Raportti on tärkeä ja kokoava välivaihe hyvin haastavaan ja jatkuvasti teknologian myötä jatkuvasti muuttuvaan disinformaatio -haasteeseen. Sanan- ja lehdistönvapaus, avoimuus, tutkittuun tietoon nojaava lähestymistapa ja yhteistyön korostaminen ovat raportin tärkeitä perusperiaatteita. Yksinkertaista syytä eikä ratkaisua disinformaatioon ei ole, mutta identifioitujen 5 pilarin puitteissa voidaan rakentaa todellista vastustuskykyä. Yksilötasolla tämä tarkoittaa kriittisen ja vastuullisen ajattelun ruokkimista. Teknologisella tasolla mm. algoritmien avoimuutta ja valvontaa (accountability) lisäten”, Salo summaa.
Lisäksi Salo muistuttaa, että konsensus-raportti on lähes määritelmällisesti kompromissi. Alustoja ja datan avoimuutta koskevien muotoilujen jäätyä toistaiseksi varsin löyhän itsesääntelyn piiriin, eurooppalaisen kuluttajajärjestön pääsihteeri (BEUC) katsoi parhaaksi jättää lopulta eriävän mielipiteen, sillä asiaan palataan vielä moneen kertaan. http://www.beuc.eu/publications/european-commission%E2%80%99s-expert-group-tackling-fake-news-misses-point/html
Samoin Toimittajat ilman rajoja (RSF) ihmisoikeusjärjestö, joka kritisoi toistaiseksi vielä tarkemmin hahmottumatonta koalitio-prosessia samalla hyväksyen raportin kuitenkin oikean suuntaisena askeleena (s.40). https://rsf.org/en/news/europe-tackles-disinformation-attention-good-political-will-makes-difference
Kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt, kuten BEUC ja RSF voivat osallistua koalitioon vain ohjausryhmän jäseninä. Faktabaari arvioi osallistumistarvetta osana Eurooppalaista faktantarkistaja-yhteisöä (jäsen) ja media- ja informaatio lukutaitoyhteisöä (ohjausryhmä), koska jatkumo HLEG työhön on todennäköisesti tiivis ja työ kesken. Jatkon osalta avainasemassa on erityisesti teknologia-alustojen sitoutumisen seuranta (ks. 32-33). Tähän seurantaan tarvitaan median ja viranomaisten lisäksi myös teknologisesti valveutuneiden toimijoiden kuten Open Knowledge Finland ry tukea.
Toivomme, että raportti osaltaan monipuolistaa julkista keskustelua tavoista tulla toimeen digitaalisen disinformaation kanssa ja tuomme sitä osaltamme esille tulevissa tapahtumissamme ml. 3.4. kansainvälisen faktantarkistuspäivän tilaisuutemme Helsingissä.
Lisätietoja ja mahdolliset haastattelupyynnöt
Mikko Salo
Faktabaari
Member of the EU High-Level Group on Fake News and online disinformation
mikko(at)faktabaari.fi
Linkkejä raportin osalta (päivitetään):
Disinformaatio ja faktabaarin yhtesityötahojen (ml. IFCN) havaintoja raportista
European federation of journalist - lausunto:
Euarctiv foundation blogisarja:
LIITE 1
HLEG Teknologia-alustoille määritellyt kymmenen periaatteen teemat vapaasti käännettynä (ks.tarkemmin s. 32-33).
- mainospolitiikka
- käyttäjädatan kunnioitus
- mainossisällön identifiointi
- yksityisyyden suojan kunnioitus faktantarkistus ja tutkimus toiminnassa
- käyttäjillä mahdollisuus vaikuttaa asetuksiinsa
- yhteistyö laatujulkaisujen sisältöjen vaikuttavuuden parantamiseksi.
- Facebook nousevien (trending) ja liitännäisten (related) uutisten yhdistäminen
- käyttäjäystävällisien työkalujen tarjoaminen lähdekritiikille ja ma liputtamis- yms palveluita tarjoavien alustojen tulisi suojata käyttäjiä palveluiden väärinkäytöltä
- yhteistyö ja esim. datansa tarjoaminen tutkijoiden itsenäisille tutkimuksille ja algoritmiensä ymmärtämiseksi
- mahdollisuus vastineeseen
Jaa eteenpäin
