Vääristellyn informaation kotimaisilla jäljillä

“Globaali eliitti pitää yllä järjestelmää lapsien sieppaamiseksi voidakseen kerätä näistä lapsista adrenokromia, joka on eliitin suosikkihuume”. Villi ja vääristelty väite liittyy salaliittoteoriaan, joka juuri julkaistun selvityksemme mukaan on saanut jalansijaa myös Suomessa. Väitteiden absurdius ei salaliittojen maailmassa haittaa, koska aina löytyy niitä, jotka ovat valmiita tulkitsemaan ja kääntämään lähdekritiikittä vaikeita asioita “ymmärrettävämmäksi”. 

Disinformaatiota, eli vääristeltyä informaatiota, ilmeni Suomessa viime vuonna myös muissa muodoissa. Esimerkiksi laitaoikeiston suunnasta tulleina vaalivilppipuheina. Toisaalta kolmentuhannen eniten reaktioita saaneiden Facebook-postauksen joukossa oli hyvin vähän suoranaiseen disinformaatioon viittavaa. 

Huoli vuoden 2019 EU-vaaleista alkoi näkyä jo vuotta ennen vaaleja. Erilaiset viranomaistahot järjestivät Euroopassa kaikenlaisia tilaisuuksia, joissa pohdittiin millaista häirintää vaaleihin tultaisi mahdollisesti kohdistamaan ja millaisia disinformaatiokampanjoita järjestämään. Huomio kiinnittyi myös faktantarkistajien mahdollisuuksiin torjua ilmiötä, koska he toimivat virheellisen ja vääristellyn informaation rajoittamisen eturintamassa. 

Vaalit tulivat ja menivät, ja monihuokaisi helpotuksesta. Ei tullut samankaltaista katastrofia kuin mitä esimerkiksi brexit ja Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalit monien mielissä edustivat. Disinformaatio ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään, vaikka pahimmat pelot eivät EU-vaalien aikaan toteutuneet. Toisaalta katseet tuntuivat olleen käännetty enemmän ulkomailta tulevan ja erityisesti venäläisen häirinnän suuntaan. Huomiota ei juurikaan kiinnitetty siihen, mitä niin sanotusti omalla tontilla EU:n sisällä ja jäsenmaissa tapahtui. Syksyllä 2019 päädyimme Faktabaarissa pohdinnoissamme siihen, että pyrkisimme selvittämään miltä niin sanottu suomalainen disinformaatio näyttää ja millaisesta mittaluokasta on kyse. Tästä meiltä kysyttiin myös kansainvälissä verkostoissamme. 

Tänään julkaistu Informaatiohäiriöiden kotimaisilla jäljillä-raportti on edellä mainittujen pohdintojen lopputulos. Alfred Kordelinin säätiön tuella käynnistimme tammikuussa 2020 selvitysprojektin, jota työstimme koko viime vuoden Infodemian rajoittamisen rinnalla. Projektin tarkoitus oli siis luoda kokonaisvaltaisempi kuva suomalaisesta disinformaatiosta. Käytännössä se tarkoitti sekä ulkomailta tulevan että kotoperäisen vääristellyn ja harhaanjohtavan informaation erittelyä, sisältöjen analysoimista sekä disinformaatiota levittävien verkostojen näkyväksi tekemistä. Tavoitteena oli myös vahvistaa toimituksen valmiutta vastata informaatiohäiriöiden haasteisiin esimerkiksi kohdistettuja työkaluja kehittämällä.

Selvitys tarkastelee muuttunutta informaatioympäristöä sekä avaa ikkunan Suomessa leviävän disinformaation eri muotoihin. Facebookin korostunut rooli tässä tarkastelun ensimmäisessä vaiheessa johtuu ensisijaisesti siitä, että sillä on sosiaalisen median alustoista suurin käyttäjäkunta Suomessa ja sen seurantaan meillä oli työkalu (vaikkakin Facebookin omistama). Facebook on myös ollut aiemmin disinformaatioon liittyvien kohujen keskiössä. Metodia on kehitetty niin, että sen avulla olisi mahdollista löytää Suomessa toimivat “roskauutiset”, mutta myös analysoimaan disinformaatiota tiettyjen teemojen ja asioiden ympäriltä, kuten esimerkiksi koronavirus, vaalit tai ilmastonmuutos. 

Projektin tavoite ei ollut antaa valmiita vastauksia siihen, miten disinformaatiota tulisi Suomessa torjua, vaan toimia keskustelun käynnistäjänä: teknologinen kehitys ja muuttuvat yhteiskunnalliset tilanteet voivat muuttaa asetelmaa nopeasti. Selvitys osoitti, että ruohonjuuritason disinformaatioon on vaikea saada otetta, koska se ei välttämättä näy suosituimpien aiheiden joukossa. Tarvitaan siis lisää monialaista tutkimusta ja yhteistyöfoorumeita tämän monitahoisen ongelman tarkastelemiseksi. Faktantarkistajien, journalistien, viestintäpolitiikan tekijöiden ja mediakasvattajien tulisi kerääntyä yhteen selvittääkseen millaista tietoa yleisö disinformaatiosta tarvitsee ymmärtääkseen ilmiötä paremmin. Vaikka suomalainen yhteiskunta ei ole polarisoitunut lähimainkaan niin voimakkaasti kuin Yhdysvallat tai brexit-päätöksen jakama Britannia, disinformaation leviämistä on syytä meilläkin seurata tarkasti.

Selvityksen tekijä ja Avoin yhteiskunta ry haluavat kiittää Alfred Kordelinin säätiötä ja lukuisia asiantuntijoita selvityksen mahdollistamisesta, ja osallistuvat mielellään aiheesta käytävään keskusteluun erityisesti digitaalisen informaatiolukutaidon ja riippumattoman faktantarkistuksen kehittämisestä. Faktabaari ja taustayhdistys Avoin yhteiskunta ry suunnittelevat tämän selvityksen esittelyä perinteisessä kansainvälisen faktantarkistuspäivän webinaarissa  - aprillipäivänä 1.4.2021.

Selvitys pdf: Informaatiohäiriöiden kotimaisilla jäljillä
(korjattu versio päivitetty 4.2.2021 ennen raportin jakamista sosiaalisessa mediassa)

Lisätietoja

Petra Piitulainen-Ramsay, Faktabaari
petra@faktabaari.fi

Mikko Salo, Avoin yhteiskunta ry
mikko.salo@iki.fi

info@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.