Claire Wardle: Valtavia ongelmia ratkotaan minimaalisella budjetilla

Ensimmäinen Faktabaari-foorumi nosti esiin puutteita demokratioiden valmistautumisessa informaatiovaikuttamiseen. Yksityisyys, digiyhtiöiden vallan sääntely ja informaatiolukutaito ovat tulevaisuuden kannalta elintärkeitä.

Disinformaation vaaroista on keskusteltu jo vuosien ajan, mutta demokratioiden vastaukset ongelman taltuttamiseksi ovat jääneet hajanaisiksi. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, se pääsi levittämään propagandaansa useissa sosiaalisen median palveluissa, joissa mediaseuranta on vähäistä. Tiedämme, mitä Venäjän valtiojohtajat sanovat, mutta vain vähän siitä, minkälaista informaatiovaikuttamista erilaisiin verkon käyttäjiin kohdistetaan.

”Olin todella turhautunut sodan ensi päivinä, kun huomasin, kuinka valmistautumattomia olimme tilanteeseen”, sanoi Sitran ja Faktabaarin järjestämässä ensimmäisessä Faktabaari Forumissa 24. toukokuuta puhunut Claire Wardle. Digitaaliset alustat eivät tienneet mitä tehdä sodan osapuolien tuottamalle sisällölle. Eri maiden faktantarkistajilla ei ollut yhteisiä tietokantoja eikä käsitystä siitä mitä kollegat eri maissa tekivät. Yliopistoilla ei ollut valmiutta kerätä tutkimusdataa sosiaalisen median palveluista.

”Meillä ei ollut tarvittavia valmiuksia, vaikka on jo vuosi 2022”, Wardle kuvasi.

Wardle johtaa strategiatyötä yhdysvaltalaisessa First Draftissa, joka on keskittynyt informaatiohäiriöiden tutkimukseen ja taltuttamiseen. Hän vetää parhaillaan myös Euroopan digitaalisen median seurantakeskuksen (EDMO) Ukraina-työryhmää.

Digitaalisten alustojen toiminta on edelleen läpinäkymätöntä, Wardle painotti puheenvuorossaan. Sosiaalisen median palvelut merkitsevät faktantarkistuksen perusteella väitteitä kiistanalaisiksi, mutta emme tiedä sen vaikutuksista disinformaation leviämiseen, koska tutkijoilla ei ole pääsyä palvelujen dataan. ”Siksi tarvittaisiin riippumattomia tahoja valvomaan alustojen päätöksentekoa”, hän painotti.

Alustojen itsesääntelyn vaikutus näkyy ainakin siinä, että etenkin Yhdysvalloissa osa radikaalia oikeistoa kannattavista käyttäjistä on siirtynyt alustoille, jotka korostavat rajatonta sananvapautta sääntöjen kustannuksella. Näitä ovat esimerkiksi Rumble, Parler, MeWe, BitChute, Truth Social ja Gab.

Claire Wardlen vaikutus faktantarkistukseen ja disinformaation tutkimukseen on mittava. Vuonna 2017 hän kirjoitti Euroopan neuvostolle yhdessä Hossein Derkhshanin kanssa raportin, joka määritteli alan keskeisiä peruskäsitteitä, kuten disinformaation, misinformaation ja malinformaation, joilla faktantarkistajat, tutkijat ja viranomaiset nykyään operoivat. Taustalla oli turhautuminen keskusteluun ”valeuutisista” (fake news), jonka Donald Trump valjasti omiin tarkoitusperiinsä vuoden 2016 presidentinvaalien aikana.

Disinformaatiolla (vääritellyllä infomaatiolla) tarkoitetaan tarkoituksella levitettyä virheellistä tai harhaanjohtavaa sisältöä, misinformaatiolla (virheellisellä informaatiolla) tahattomasti levitettyä virheellistä tai harhaanjohtavaa sisältöä. Malinformaatio (vahingoittava informaatio) puolestaan tarkoittaa oikeaa tietoa, jota levitetään tarkoituksella haitan aiheuttamiseksi.

Viisi vuotta sitten julkaistu raportti sisälsi monia suosituksia esimerkiksi hallituksille, digitaalisille alustoille ja tiedotusvälineille disinformaation torjumiseksi. Nyt Venäjän hyökkäys on alleviivannut, kuinka pahasti kesken työ on. Eurooppalaisia faktantarkistajia yhteen tuova EDMO-verkosto saa rahoitusta Euroopan komissiolta, mutta se on minimaalista suhteessa ongelmien valtavaan kokoon.

”Meillä ei ole käytössä mitään verrattuna digitaalisiin alustoihin. Tarvitsisimme uuden instituution, jolla on käytössään uusinta teknologiaa, kykyä kokeilla ja kehittää ketterästi uusia toimintatapoja mutta myös mahdollisuus vaikuttaa sääntelyyn ja digitaalisen informaatiolukutaidon kehittämiseen. Rahoituksen tulisi olla mittavaa. ”

Viidessä vuodessa ymmärrys informaatiohäriöistä on kuitenkin edennyt harppauksin. Wardle korostaa, ettei meidän tulisi keskittyä vain ”sisällöllisiin atomeihin”, yksittäisiin virheellisiin väittämiin, vaikka niidenkin korjaaminen on tärkeää, vaan katsoa mediaekosysteemiä kokonaisuutena. Ihmisiin vaikutetaan laajemmilla narratiiveilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaapelikanavat kuten MSNBC, CNN ja Fox News ruokkivat Trumpin harhaanjohtavia väitteitä vaalivilpistä vuoden 2020 presidentinvaalien aikana antamalla niille yhteensä yli 30 tuntia ohjelma-aikaa.

Parhaiten misinformaatiota voidaan torjua ”rokottamalla” ihmisiä ennakkoon sitä vastaan. Silloin harhaanjohtavilta väitteiltä viedään siivet ilman että niitä on tarve edes mainita.

”Voimme opettaa tunnistamaan erilaisia vaikuttamistekniikoita: miten totuus kiistetään, miten valitaan rusinat pullasta, miten tilastoilla vaikutetaan tai mitä ovat loogiset virhepäätelmät. Silloin ihmiset huomaavat, kun heitä manipuloidaan”, Wardle sanoi.

Faktantarkistajat kutsuvat tätä menetelmää ennakoivaksi kumoamiseksi (englanniksi prebunking). Ajankohtainen esimerkki menetelmästä on Yhdysvaltain ennen Venäjän hyökkäystä jakama tiedustelutieto. Yhdysvallat varoitti hyökkäyksen ohella Venäjän levittämästä disinformaatiosta ja onnistui näin todennäköisesti vesittämään Venäjän informaatio-operaatiota.

Demokratian kansalaistaitoja

Samaan ajatukseen ennakoinnista perustuu digitaalisen informaatiolukutaidon opetus, jota Faktabaari EDU edistää osana eurooppalaisia yhteistyöverkostojaan erityisesti NORDIS -yhteistyön puitteissa.

”On nähtävä perustavanlaatuinen ero esimerkiksi kirjastosta lainatun kirjan lukemisen ja digitaalisen informaatiolukutaidon välillä”, Faktabaari EDU:n koordinaattori Kari Kivinen sanoi tilaisuudessa. Digitaaliseen informaatiolukutaitoon sisältyy monenlaisia taitoja, kuten oikean asiantuntijan tunnistaminen tai videon alkuperän tarkistaminen. Näitä tulisi opetella kouluissa kaikkien oppiaineiden yhteydessä jo ensimmäisiltä luokilta alkaen ja tähän erityisesti faktantarkistajien metodeilla on annettavaa.

Sitran edustajat Tiina Härkönen ja Jukka Vahti esittelivät Faktabaari-foorumissa Digivallan jäljillä -selvityksen, joka avaa sitä, miten käyttäjistä kerätyn datan avulla voidaan vaikuttaa päätöksentekoon. Politico-verkkolehden johtava teknologiatoimittaja Mark Scott avasi tilaisuudessa henkilökohtaisilla esimerkeillä, miten esimerkiksi Google ja teleoperaattorit keräävät käyttäjädataa vaikkapa liikkumisemme ennakointiin kaupunkiympäristössä.

Tilaisuuden puheenjohtajan ja Faktabaarin isäntä Mikko Salo oli lisäksi pyytänyt kultakin esiintyjältä kolme neuvoa pyrkiessämme yksilöinä infomaatiosodan keskellä autenttisempaan infomaatioympäristöön. Blogin lopussa Dr Wardlen, Faktabaari EDU Kari Kivisen ja Sitran Digivalta-hankkeen tiivistykset tueksenne.

Sitra kertoi tilaisuudessa myös jatkotuesta Faktabaarille suomalaisen faktantarkistusosaamisen ylläpitämiseksi pysyvämpää ratkaisua selvitettäessä. Faktabaarin ja Sitran pääfokus asetettiin 15.9. sidosryhmien kanssa pidettävään Digitaalinen informaatiolukutaito kansalaistaitona – tilaisuuteen.

Liity Faktabaarin ystävät postituslistalle ja varmista että kuulet tästäkin tilaisuudesta ensimmäisten joukossa.

Koko tilaisuus on katsottavissa tallenteena täältä.

Faktabaari forum conclusions