Haluatko ymmärtää paremmin maailmaa, jossa elämme?
Aalto-yliopiston ja Faktabaarin yhteinen, kaikille avoin videoluentosarja pureutuu mediaympäristön muutokseen ja informaatiovaikuttamiseen kevään 2026 ajan.
Elämme ajassa, jossa tieto on sekä voimavara että ase. Sosiaalinen media, kansainväliset kriisit ja teknologian kehitys ovat muokanneet tapaamme hahmottaa todellisuutta.
Kymmenen 50-minuuttisen luennon sarjassa tutkijat, toimittajat, kirjailijat ja muut asiantuntijat avaavat näkymiä propagandan historiasta nykypäivän hybridivaikuttamiseen, geopolitiikasta digitaalisiin ekosysteemeihin.
Luentosarja antaa sinulle työkaluja ymmärtää tässä monimutkaista ja muuttuvaa yhteiskuntaa. Jos seuraat uutisia, mietit median roolia tai haluat ymmärtää paremmin globaaleja virtauksia, nämä luennot on tehty sinulle.
Ensimmäinen luento julkaistaan 11.3. ja luennot jatkuvat toukokuun loppuun saakka. Luennot ovat osa Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssia ja jokainen luento on katsottavissa Faktabaarin Youtube-kanavalla viikon ajan luennon jälkeen.
Ei ilmoittautumista! Luentovideot lisätään tälle sivulle aina julkaisun jälkeen.
Luennot ja puhujat
11.3. Kristillisen oikeiston matka vallan huipulle Yhdysvalloissa
Atte Korhola, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto
Mitä yhdysvaltalaisessa kristillisessä oikeistossa tapahtuu, ja kuinka se vaikuttaa meihin? Ympäristömuutoksen emeritusprofessori, tietokirjailija Atte Korhola on kirjoittanut tuoreen tietokirjan USA:n kristillisestä oikeistosta, MAGA-liikkeestä, Trumpista ja näiden aatepohjasta.
18.3. Propagandan ja mielten hallinnan historiaa
Joonas Pörsti, kirjailija, tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto
Huom: Tämä tallenne katsottavissa pysyvästi!
Miksi propaganda tehoaa kuulijoihin vuosikymmenistä riippumatta, myös nykyaikana?
Faktabaarin vastaavana toimittajana työskentelevä väitöskirjatutkija Joonas Pörsti avaa luennollaan propagandan historiaa ja sen vetovoimaa. Pörsti on aiemmin julkaissut tietokirjan Propagandan lumo: sata vuotta mielten hallintaa.
25.3. Venäjän sota satanistista länttä vastaan?
Juha Meriläinen, dosentti, Helsingin yliopisto
Miten ja miksi uskonnolliset narratiivit palvelevat Venäjän valtion propagandaa, ja miten Ukraina liittyy näihin narratiiveihin? Minkälainen myyttinen taistelu hyvän ja pahan välillä venäläisten mieliä ja ajattelua ohjaa? Kirkkohistorian dosentti ja arkkipiispan teologinen erityisavustaja Juha Meriläinen avaa luennollaantapoja, joilla ortodoksinen kirkko ja myytit on valjastettu propagandistisen vallankäytön välineeksi Venäjällä.
1.4. Kiinalainen ajattelu ja infosota
Matti Puranen, tutkija, Maanpuolustuskorkeakoulu
Mikä Kiina on, ja kuinka se pyrkii vaikuttamaan? Miten kiinalaiset ajattelevat itsestään ja lännestä? Maanpuolustuskorkeakoulun strategian apulaisprofessori Matti Puranen avaa luennollaan mitä Kiina tavoittelee informaatiovaikuttamisellaan, ja miten Kiina toimii globaalissa informaatioympäristössä.
15.4. Kristillinen sionismi Suomessa
Terhi Törmälehto, kirjailija
Mitä kristillinen sionismi on, ja miten se näkyy Suomessa? Ketkä ovat kristillisiä sionisteja? Aiheeseen perehtynyt kirjailija sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Terhi Törmälehto on tarkastellut kristillistä sionismia teoksissaan ja avaa tällä luennolla havainnoimaansa.
Törmälehto kuvaa luennollaan tapoja, joilla kristillinen sionismi Suomessa näkyy ja millaisiin, jopa mytologisiin, teemoihin se perustuu. Tarkasteltavaksi nousevat niin poliitikot, järjestöt kuin Raamatun tulkinta, sekä näiden näkyminen jaetussa todellisuudessamme. Israeliin liittyvät narratiivit nousevat luennon yhdeksi päätarkastelukohdiksi.
22.4. Nettiaktivismi
Pekka Kallioniemi, somevaikuttaja, tutkija
Venäjä käyttää vuosittain 1,5 miljardia euroa informaatiovaikuttamiseen, jonka tarkoituksena on mm. vaikuttaa ulkomaiden vaaleihin. EU:n vastatoimet ovat siihen nähden häviävän pieniä. Näin kertoo luennollaan Pekka Kallioniemi, somevaikuttaja ja nykyinen EU:n ulkosuhdehallinnon asiantuntija, joka nousi kansainväliseen tietoisuuteen Vatnik Soup -sometilillään X:ssä Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen 2022. Kallioniemi analysoi, miten Venäjä rahoittaa vaikuttamisoperaatioita, tuottaa automatisoitua somesisältöä ja palkkaa influenssereita, sekä miten tekoäly tehostaa verkkokäyttäjien manipulointia.
13.5. Internetin maantiede
Otto Kässi, tutkija, Aalto yliopisto
Missä internet fyysisesti sijaitsee? Kuka hallitsee internetiä? Miten ihmisen voi palauttaa teknologisesti 1990-luvulle “nappia painamalla”? Ja miten panoptikon liittyy internetiin? Taloustieteen tohtori ja tutkija Otto Kässi kertoo luennollaan, kuinka internetin pilvipalveluita tarjoavat tahot ovat sekä vallan kahvassa että jatkuvan paineen alla USA:n asettamien vaatimusten kanssa.
Internetin pilvipalveluita tarjoavat yritykset, kuten Amazon, Google ja Microsoft, saavat suuria tuottoja pyörittämällä datakeskuksia ympäri maailmaa. Kässi tarkastelee luennollaan sitä, millaista valtaa näillä yrityksillä on, miten ne voivat vaikuttaa maailmanpolitiikkaan ja yksilöihin, sekä sitä, mikä taho näitä yrityksiä hallitsee.
Kässi kuvaa internetin geopoliittisia ulottuvuuksia kattavien esimerkkien kautta, nostaen esiin lähihistorian tapahtumia aina Edward Snowdenista Hormuzinsalmen kriisiin.
20.5. Valheita, vihaa ja videoleikkeitä
Janne “Rysky” Riiheläinen, tietokirjailija, kolumnisti
Huom: Tämä tallenne katsottavissa pysyvästi!
Maahanmuutto ja islam, Ukrainan sota, koronadenialismi, EU-kritiikki ja ”valtamedian” toiminta ovat pysyneet disinformaatiota levittävien suomalaistoimijoiden kärkiaiheina vuonna 2026. Vastamedia kehystää uutisointinsa viholliskuvien kautta. Kuulijoihin vedotaan julkilausumattomalla oletuksella, että toisella puolella on iso paha toimija, joka vetelee kaikista naruista ja salaa asioiden oikean laidan.
Luennollaan kotimaista disinformaatiokenttää pitkään seurannut Janne ”Rysky” Riiheläinen kuvaa, miten sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kuuluvat yhteen. Venäjän vääristeleviä viestejä levittävät Suomessa Aleksanterinliiton ja Vapauden liiton kaltaiset kotimaiset toimijat. Toisaalta Yhdysvaltain Maga-liike on avannut Eurooppaan informaatiopuolustuksen ”länsirintaman”, jossa Yhdysvaltain suurlähetystöt toimivat yhteistyössä samanhenkisten kotimaisten vaikuttajien kanssa. Suomen hallituksen toimet informaatioturvallisuuden vahvistamiseksi ovat jääneet lupausten tasolle.
21.5. Lahjus, basaaritalous ja länsimainen käsitys oikeudesta
Jukka Korpela, emeritusprofessori, Joensuun yliopisto
Historiantutkijan ja emeritusprofessorin Jukka Korpelan luennolla kuljetaan useiden konkreettisten esimerkkien kautta oikeusvaltiossa ja sen liepeillä. Mikä oikeusvaltio oikeastaan on - ja miten länsimainen käsitys oikeudesta eroaa muiden kulttuurien käsityksistä?
Korpela käy luennolla läpi eri kulttuurien oikeusjärjestelmiä, moraalinormistoja ja sitä, miten totuuskin on lopulta kulttuurisidonnainen käsite. Luento sivuaa useita ajankohtaisia aiheita, kuten Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, Suomesta karkotettua rikollista Milan Jaffia ja viime päivinä uutisissa ollutta keskustelua islamilaisista ja ortodoksisista oppimateriaaleista. Ihmisillä on tapana tulkita asioita oman kulttuurinsa linssien läpi, jolloin muiden maailmankatsomuksista jää monta vivahdetta näkemättä.
27.5. Ilmastonmuutos ja turvallisuus
Petteri Vuorimäki, ulkoministeriön johtava asiantuntija, ilmasto ja turvallisuus
Ulkoministeriön johtava ilmasto- ja turvallisuusasiantuntija Petteri Vuorimäki lähestyy ilmaston ja turvallisuuden välistä yhteyttä kolmesta näkökulmasta: siitä, miten ne liittyvät toisiinsa, siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta aihe saisi enemmän huomiota, ja lopuksi siitä, voisiko ilmastonmuokkaus pelastaa maapallon.
On vaarallista, että ilmastonmuutos on pudonnut poliittisella prioriteettilistalla samaan aikaan, kun kaikki keskeiset ilmastonmuutosta seuraavat mittarit ovat hälyttävällä tasolla, Vuorimäki sanoo.
Hän muistuttaa, että ilmastonmuutos ei etene lineaarisesti askel kerrallaan, vaan tutkijat ovat arvioineet, että kun tietyt keikahduspisteet ylitetään, syntyy ketjureaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia. Turvallisuuden näkökulmasta esimerkiksi ikiroudan sulamisella voi olla vaarallisia vaikutuksia, sillä iso osa ydinase- ja energiainfrastuktuurista on rakennettu sen päälle. Sulavasta ikiroudasta voi myös vapautua viruksia ja bakteereita. Ilmastonmuutoksen edetessä moni alue muuttuu asuinkelvottomaksi, mikä kasvattaa siirtolaisvirtoja sinne, missä elinolosuhteet ovat vielä kelvolliset.
Vuorimäen luento on hiostavaa kuultavaa, mutta se päättyy pieneen toivonpilkahdukseen. Ehkä jotain on vielä tehtävissä, jos ilmastonmuutosta aletaan kohdella kansallisena, eurooppalaisena ja globaalina turvallisuusuhkana.
Lisätiedot:
Joonas Pörsti
Vesa Kantola
NORDIS on EU:n osarahoittama (101158604). Sisällöstä vastaa Faktabaari osana Nordic Observatory for Digital Media and Information Disorder -verkostoa eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.
Jaa eteenpäin
