Kevään korona-infodemia on saanut kesän aikana rinnalleen laajemman huolen avointen yhteiskuntien paineensietokyvystä. Taloudellinen jälleenrakennus koventaa poliittista retoriikkaa, ja Yhdysvalloissa lähestyvät presidentinvaalit ovat herättäneet huolen maan vakaudesta.
Avoin yhteiskunta ry jatkaa vuonna 2014 Faktabaarin puitteissa käynnistämäänsä työtä tiedon suodattamiseksi infomaatiosta. Näkemyksemme mukaan faktantarkistus on tuloksellisinta kansainvälisessä, mutta myös kansallisessa yhteistyössä. Tavoitteenamme on saattaa faktantarkistus Suomessa uudelle tasolle seuraavan vuoden aikana.
Lanseerasimme alkukesästä kolme yhteistyöaloitetta suomalaisille mediatoimijoille faktantarkistuksen ja digitaalisen informaatiolukutaidon kehittämiseksi. Niiden osalta vetoamme ensisijaisesti tutkivan journalismin mahdollistajiin ja tukijoihin median kiihtyvän rakennemuutoksen keskellä. Jaamme tässä tarkistetun tiedon ystäville muutamia myönteisiä merkkejä työn etenemisestä kokonaisuuksittain:
Yhdistyksen tavoitteet syksyn ja talven toiminnalle ovat seuraavat:
1) Vuonna 2021 suomalaiset faktantarkistajat tekevät säännöllistä tarkistustoimintaa kansainvälisissä mis- ja disinformaation vastaisissa journalistisissa verkostoissa. Faktabaari mahdollistaa nopean integroitumisen pohjoismaisiin, eurooppalaisiin ja globaaleihin asiantuntijaverkostoihin. Monipuolinen rahoituspohja mahdollistaa aktiivisen tarkistustoiminnan riippumattomasti myös sosiaalisen median kanavilla, joissa ongelmat ovat kärjistyneet.
Tuomme arvioitavaksi niin sanotun Norjan yhteistoimitusmallin. Siinä muuten kilpailevat tiedotusvälineet resursoivat yhdessä itsenäisen toimituksen tekemään faktantarkistuksia ja rajoittamaan suoranaista disinformaatiota. Tarkistukset leviävät maksumuurista vapaana laatusisältönä laajasti. Norjan rohkaisevia oppeja esittelemme syyskuussa suomalaisille päätoimittajille.
2) Faktantarkistajien ja tutkijoiden ympärille rakentuvaan EU-rahoitteiseen EDMO-verkostoon saadaan mukaan pohjoismainen toimija edistämään digitaalista informaatiolukutaitoa Euroopassa. Olemme rakentamassa yhteistyökumppaneiden kanssa suomalaisvetoista hanketta, joka tähtää digitaalisen informaatiolukutaidon jatkokehittämiseen ensialkuun mediaympäristöltään toisiaan muistuttavissa pohjoismaissa.
Tavoitteita tukemaan Avoin yhteiskunta ry on virittänyt resurssinsa seuraavaksi puoleksi vuodeksi kannattelemaan tätä faktantarkistustyötä- ja -kehitystoimintaa.
Kansainvälistä kiinnostusta herättänyt Faktabaari EDU -hankkeemme opettajien kanssa tarjoaa kehityshankkeille hyvän pohjan. Syyslukukausi avataan 15.9 opettajille suunnatusta “Informaatiolukutaito ja demokratiakasvatus” -webinaarista Jatkoa varten on haettua tukea toimituksen ja EDU-toiminnan yhteiselle kuntavaalisuunnitelmille, josta lisätietoja webinaarissa.
Siirtymäkaudeksi Avoin yhteiskunta ry kiinnitti syyskuussa Faktabaarin toimitukseen Petra Piitulainen-Ramsayn rinnalle kokeneen Joonas Pörstin vastaavaksi toimittajaksi. Petra keskittyy syksyn ajan faktantarkistustyön ohella selvitykseen suomalaisesta disinformaatiosta Kordelinin säätiön rahoituksella. Julkistamme selvityksen loppuvuodesta.
Kaiken kaikkiaan monta syytä käydä Faktabaarissa näillä sivuilla tai sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube) sekä osallistua itse - alla lisää ideoita ja yhteystiedot.
Kunnianhimoisena tavoitteenamme on saattaa toiminta rahoittajien ja yhteistyötahojen kanssa vuonna 2021 uudelle tasolle ja luoda malli digitaalisen informaatiolukutaidon* omaksumiseen. Tähän tarvitaan uusia resursseja, joita parhaillaan kartoitamme.
Avoin yhteiskunta olemme me yhdessä. Kanavia kriittiselle ajattelulle ja osallistumiselle löytyy kaikille. Carpe diem.
Avoin yhteiskunta ry hallituksen ja Faktabaarin puolesta
Mikko Salo
Puheenjohtaja, Avoin yhteiskunta ry
*Mikä digitaalinen informaatiolukutaito?
Informaatiolukutaito voidaan määritellä kyvyksi löytää ja rakentavan kriittisesti analysoida ja ymmärtää erilaisia tekstejä, viestejä ja uutisia ja niiden konteksteja.Faktantarkistus lähestymistapana soveltuu erityisesti informaatiohäiriöiden eli virheellisen, vääristellyn ja vahingollisen (#vvvsanasto; mis-, dis ja malinformaation) sisällön identifiointiin ja tarkistamiseen.
Digitaalinen elementti informaatiolukutaitoon rakennetaan tutkijoiden, journalistien, mediakasvattajien ja miksei eettisten viestijöidenkin yhteistyönä. Olennaista on ymmärtää yksityisyyden suojan, algoritmien ja datan merkitys digitaalisessa informaatioympäristössämme.
Digitaalisen informaatiolukutaidon tarve nousi vahvasti esiin myös viestinnän ammattilaisten monipuolisessa Helsinki Ethics 2020 -webinaarissa, jonka kaikille avoimen loppuyhteenvedon voi tilata täältä.
Keskustelu yhä kasvavien ja mainoslogiikalla toimivien digitaalisten alustojen roolista informaatioympäristössämme toivottavasti laajenee edelleen, kun Netflix julkaisee 9. syyskuuta The Social Dilemma -dokumentin.
EU-tasolla on lisäksi käynnissä konsultaatio kahdesta lakialoitteesta, joista voi käydä lausumassa näkemyksensä: demokratia-toimintaohjelmasta (15.9. saakka) sekä digitaalisia palveluja säätelevästä Digital Services Act -aloitteesta.
**Lisätietoja toiminnasta: **
Mikko Salo
Avoin yhteiskunta ry puheenjohtaja
Faktabaarin perustajajäsen
mikko.salo(at)iki.fi
Kari Kivinen
Faktabaari EDU vetäjä
Avoin yhteiskunta ry, rahastonhoitaja
kari(at)faktabaari.fi
Faktabaarin toimitus 3.9.2020 alkaen
Joonas Pörsti, vastaava toimittaja
Petra Piitulainen-Ramsay, faktantarkistaja ja sisäinen disinformaatio -hankkeen vetäjä
toimitus(at)faktabaari.fi
Kuva: istock kuvapalvelu ja yhdistyksen ja Faktabaarin logot
Jaa eteenpäin
