Espanjalaisen selvityksen mukaan vain Meta reagoi suurimpaan osaan todennetusta disinformaatiosta alustoillaan. Tyypillisesti muuttoliikkeeseen liittyvä postaukset saavat olla moderaattoreilta rauhassa, mutta myös Ukrainan sodasta liikkuu paljon väärää tietoa, jota ei moderoida.
Espanjalainen faktantarkistuspalvelu Maldita julkaisi kesäkuussa selvityksen siitä, miten Facebook, Instagram, Tiktok, X ja Youtube reagoivat väärän tiedän leviämiseen EU-vaalien alla. Euroopan unionin digipalvelusäädöksen DSA:n mukaan niiden tulisi pyrkiä estämään disinformaation leviämistä.
Maldita analysoi eurooppalaisten faktantarkistuspalvelujen yhteenliittymän EFCSN:n tarkistamia väitteitä ja myyttejä. Selvityksessä oli mukana 1321 dis- ja misinformaatioksi eli vääristellyksi tai virheelliseksi todettua postausta 26 Euroopan maasta.
Selvityksen mukaan 45 prosenttia dis- tai misinformaatioksi luettavaa väitettä sai olla alustoilla ilman minkäänlaisia toimia alustojen puolelta. Tyypillisin virheellinen sisältö, johon alustat eivät reagoineet koski muuttoliikettä. Youtube ja Tiktok eivät reagoineet yhteenkään muuttoliikettä käsittelevään väärään tietoon lainkaan. Myös vaalien oikeellisuus oli suosittu teema disinformaation joukossa.
Vain Meta toimi ponnekkaasti
Alustoista vain Meta on reagoinut alustoillaan suurimpaan osaan disinformaatiosta. Facebookissa se on toiminut 88 prosentissa tapauksista, Instagramissa 70 prosentissa. Tiktokissa väärät väitteet johtivat toimiin 40 prosentissa tapauksista, X:ssä 29 prosentissa ja Youtubessa 24 prosentissa tapauksista.
X:ssä disinformaatio levisi laajimmin: 20 viraaleimman valheita sisältävän videon joukossa 18 löytyi X-palvelusta, ja jokaisella oli yli 1,5 miljoonaa katselukertaa. Loput kaksi top 20 -videota olivat Tiktokissa.
Kun alustat toimivat, toimet vaihtelevat suuresti. Facebookilla on esimerkiksi tapana liittää postaukseen tieto, että kyse on väärästä informaatiosta, kun taas Tiktok poistaa koko videon – silloin kun toimii ylipäätään.
Miljoonia katsojia väärillä väitteillä
Maldita kertoo myös, mitkä disinformaatiota sisältävät postaukset saivat eniten katsojia ja reaktioita niin, että alustat eivät tehneet niille mitään. 20 yli 1,5 miljoonaa katsojaa saaneen postauksen joukossa yleisin teema liittyi tavalla tai toisella Ukrainan sotaan.
X-videoilla väitettiin esimerkiksi Ukrainan olleen Moskovan terrori-iskun takana (yli 3,4 miljoonaa katsojaa) tai että Ukraina lähettää sotaan teinejä (yli 2,2 miljoonaa katsojaa).
Tiktokissa suosituilla videoilla väitettiin esimerkiksi, että Ranskan hallitus aikoi ottaa 500 euroa joka kymmenennen ranskalaisen säästötililtä tukeakseen Ukrainan sotaa. Valhe sai yli 85 000 tykkäystä ja 3600 kommenttia.
Youtubessa suosittua disinformaatiota oli video, jossa väitettiin EU-komission puheenjohtajan Ursulan Von der Leyenin peruneen polttomoottiautojen myyntikiellon Euroopassa vuodesta 2035 eteenpäin. Toisella suositulla Youtube-videolla väitettiin koronarokotusten johtavan riskiin saada reuma.
Facebook taas ei reagoinut mitenkään Latviassa suosittuun videoon, jossa väitettiin, että jos hiilidioksidi ilmakehässä tippuisi alle 0,03 prosentin, kaikki elollinen kuolisi, ja siksi virheä polku johtaa harhaan.
Eurooppalainen faktantarkistajien verkosto
EFCSN on loppuvuodesta 2022 perustettu eurooppalaisten faktantarkistajien laatukoodisto ja verkosto.
EFCSN-koodiston tarkoituksena on varmistaa, että virheellisiä ja vääristeltyjä väitteitä tarkistavat toimijat noudattavat tarkkoja metodologiaa, etiikkaa, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta koskevia sääntöjä ja palvelevat näin yleistä etua parhaalla mahdollisella tavalla. Koodisto kannustaa jatkuvaan laatutyöhön ja vastaa kysymykseen siitä, kuka valvoo faktantarkistajia.
Verkoston piirissä tehdään myös yhteistyötä vastattaessa erityisesti digitaalisessa mediassa leviävään virheellisen ja vääristellyn informaation vyöryyn. EU-vaalien alla EFCSN ylläpiti Elections24-tietokantaa eurooppalaisista faktantarkistuksista. Juuri tähän tietokantaan Malditan selvitys perustuu.
Faktabaari on osallistunut EFCSN-laatukoodiston laajaan ja avoimeen valmisteluun ensisijaisesti pohjoismaisen NORDIS-verkostonsa puitteissa ja on myös sitoutunut laatukoodiston noudattamiseen. Faktabaari ei toistaiseksi ole EFCSN:n jäsen, sillä pienen toimijan resurssit eivät ole vielä riittäneet faktantarkistusten riittävään määrään. Nyt Faktabaari on kuitenkin pysynyt puolen vuoden ajan EFCSN:n vaatimassa neljän tarkistuksen kuukausitahdissa, ja resurssien salliessa Faktabaari aikoo pyrkiä EFCSN:ään mukaan ensi vuonna.
Eurovaaleissa Faktabaari teki paitsi faktantarkistusta, myös seurasi Check Firstin kanssa osana Digivaalivahti-hanketta erityisesti Tiktokin toimintaa vaalien alla. Raportti havainnoista julkaistaan torstaina 4. heinäkuuta.
Jaa eteenpäin
