Ovatko meemit harmittomia? Faktabaari EDU kannustaa keskustelemaan aiheesta koululuokissa. Videolla näytämme, miten Faktabaari tarkisti verkossa levinneen harhaanjohtavan poliittisen meemin.
Meemit mielletään usein vain harmittomaksi ajankuluksi, vaikka todellisuudessa niillä saatetaan pyrkiä jopa levittämään propagandaa. Informaatiovaikuttamisessa meemit ovatkin hyvin tehokas ase, ja tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että niitä käytetään enenevissä määrin poliittisten mielipiteiden muokkaukseen (ks. esim. täältä).
Faktabaarin haastattelema tutkija Eliisa Vainikka Tampereen yliopistosta arvioi, että meemit saattavat yksinkertaistaa ja sekoittaa poliittista keskustelua. “Väärinymmärrysten vaara on aika suuri. Jos hirveästi yksinkertaistetaan asioita, niin ne harmaan sävyt voivat jäädä näkemättä”, hän totesi Faktabaarin haastattelussa helmikuussa.
Meemit ovat kasvava osa yhteiskunnallista keskustelua, ja esimerkiksi helmikuun 2022 alussa, kun Helsingissä järjestettiin Convoy Finlandin mielenosoitus, sosiaalinen media täyttyi meemeistä. Niiden joukossa oli myös perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran twiiteistä tehtyjä harhaanjohtavia meemejä, joissa twiitteihin oli yhdistelty kuvia Elokapinan ja Convoy Finlandin mielenosoituksista niin, että Purran twiittien merkitys muuttui.
Faktabaari selvitti, miten nämä meemit oli tehty ja ketkä niitä levittivät. Alla olevalla Faktabaari EDU:n videolla faktantarkistaja Pipsa Havula näyttää, miten se käytännössä tapahtui. Videolla esitellyillä työkaluilla kuka tahansa voi tutkia, miten jokin verkossa leviävä meemikuva on tehty.
Pohdittavaa koululuokkiin
Faktabaarin EDU-hankkeen tarkoituksena on tarjota opettajille ja koululaisille työkaluja sellaiseen media- ja uutisseurantaan, joka edistää kriittistä ajattelua ja osallistumista. Videota voidaankin katsoa luokkahuoneissa, minkä jälkeen oppilaat voivat opettajan johdolla keskustella siitä, miksi joku ylipäätään haluaa leikata ja liimata twiittejä ja kuvia eri asiayhteyksistä yhteen niin, että jonkun sanomisista piirtyy harhaanjohtava kuva. Millaista haittaa meemeistä voi olla? Entä millaista hyötyä?
Näkeekö näistä Purran twiiteistä tehdyistä meemeistä heti, että ne on muokattu, vai näyttävätkö ne aidoilta? Mistä voi ylipäätään tietää, onko jokin kuva tai video aito vai ei?
Entä millaisiin mahdollisesti harhaanjohtaviin meemeihin nuoret itse ovat viime aikoina törmänneet?
Disinformaation vastustamisessa koulutus on avainasemassa. Siksi Faktabaari kannustaakin oppilaita ja opettajia tutustumaan siihen, miten verkossa leviäviä meemejä voidaan tarkistaa sekä keskustelemaan siitä, miksi on syytä miettiä kahdesti ennen kuin jakaa eteenpäin verkossa näkemänsä meemin.
Lue koko Purra-meemejä käsittelevä artikkeli täältä.
P.S. Faktabaari EDU on ollut mukana laatimassa EU:n laajuista Facts4All: Disinformaatiota käsittelevät koulut -verkkokurssia, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja kriittistä ajattelua verkossa leviävää disinformaatiota kohtaan. Opettajille suunnattu, kaikille avoin kurssi alkaa 14.3.2022, mutta ilmoittautuminen on jo auki.
Linkkejä
Yle on koonnut selkeään ja ymmärrettävään muotoon esimerkkejä siitä, millaisilla TikTokissa levitetyillä kuvilla ja videoilla Venäjä yrittää saada ihmisiä puolelleen: https://yle.fi/uutiset/3-12295358
Meemikoulu on kerännyt yhteen meemeihin liittyvää oppimateriaalia: https://meemikoulu.wordpress.com/oppimateriaaleja/
Ylen artikkeli siitä, miten meemit voivat vaikuttaa ajatuksiisi: https://yle.fi/uutiset/3-10941826
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtäväkortti meemeistä: https://www.mll.fi/tehtavat/meemit/
Faktabaarin informaatiolukutaito-opas: https://faktabaari.fi/edu/informaatiolukutaito-opas-opettajille-ja-oppilaille/
Faktabaari Facebookissa: https://www.facebook.com/faktabaari
Faktabaari Twitterissä: https://twitter.com/Faktabaari
Faktabaari Instagramissa: https://www.instagram.com/faktabaari.fi/
Jaa eteenpäin
