Educa-messuilla tavoitettiin yli 800 opettajaa. Nyt alkaa uutisten viikko ja heti sen perään mediataitoviikko, joiden aikana Faktabaari pitää Tekoälyn ja kriittisen medialukutaidon teemoja yllä.
Educa-messut olivat Faktabaarille menestys. Kahdessa päivässä jaettiin yli 850 uutta Tekoälyopasta ja 500 Digitaalista informaatiolukutaito-opasta eri kouluasteiden opettajille.
Faktabaarin Educa-messujen “kattauksen” opettajille voi katsoa aiemmasta jutusta: Faktabaari Educassa: Tekoälyn aika edellyttää uudenlaista lukutaitoa.
Keskustelut tekoälyn vaaroista ja mahdollisuuksista olivat erinomaisia, sanoo tekoälyn ja opetuksen asiantuntija ja Faktabaarin taustalla olevan Avoin yhteiskunta ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen Kari Kivinen.
“Faktabaarin messuosastolla oli aikamoinen pöhinä kahden päivän ajan. Olimme onneksi varanneet paljon materiaalia jaettavaksi, mutta silti hienot pysähdy-harkitse-tarkista-kassit loppuivat jo ensimmäisenä päivänä.”
Parasta antia Kivisen mielestä olivat kuitenkin keskustelut opettajien kanssa.
“Osa opettajista on ottanut tekoälypalvelut sujuvasti käyttöön. Toisaalta kohtasin myös paljon opettajia, jotka kokivat painetta tutustua tekoälysovellusten käyttöön, mutta eivät oikein tienneet, mistä aloittaa. Heille Tekoälyoppaan muoti-ilmiötä taustoittavat artikkelit saattavat olla todella hyödyllisiä.”
Yleisesti oltiin sitä mieltä, että selkeämpää ohjeistusta ja koulutusta tekoälystä tarvitaan kiireesti. Faktabaari aikookin tehdä Tekoälyoppaasta videoita keväällä. Kivisen mukaan monille opettajille Faktabaari oli uusi tuttavuus ja yleisesti kaikkia tuntui kiinnostavan Tekoälyopas ja Faktabaarin tuore AI-to-peli.
“Pelin tavoiteena on välittää pelaajalle tärkeä viesti, että nykyään tekoälyn avulla voidaan tehdä todella korkeatasoisia kuvia. Itse asiassa on erittäin vaikeaa erottaa tekoälykuvia autenttisista valokuvista”, Kivinen sanoo.
“Saimme pelistä pääasiassa myönteistä palautetta! Pelin yksinkertaisuutta ja lyhyttä kestoa kehuttiin. Sillä voidaan esimerkiksi aloittaa oppitunti ja johdattaa oppilaat luontevasti keskustelemaan netissä vastaan tulevista kuvaväärennöksistä, ja siitä, miksi niitä levitetään.”
Opettajat antoivat myös rakentavia ehdotuksia pelin parantamiseksi. Mobiililaitteilla olisi esimerkiksi parempi, jos ruudulla olisi vain yksi kuva kerrallaan. Silloin sitä voisi tarkastella paljon paremmin.
Nyt suomeksi ja ruotsiksi saatavilla olevaa peliä viimeistellään Educan ja aiemmin saatujen Tubecon-kokemusten perusteella, ja se lanseerataan virallisesti keväällä.
Paneelissa vilkas keskustelu siitä, miten tekoäly muuttaa koulua
Faktabaarin juhlavuoden slogan Pysähty, harkitse, tarkista näkyi myös Educan virallisessa ohjelmassa, kun Kivinen osallistui Opetushallituksen kaksikieliseen ”Tekoäly opetuksen tukena” -paneeliin.
“Faktabaarin edustajana innostin opettajia testaamaan ja hyödyntämään tekoälypalveluiden mahdollisuuksia”, Kivinen sanoo.
Hänestä pitää kuitenkin muistaa, että:
- Generatiiviset tekoälypalvelut on koulutettu lähinnä internetistä haetulla aineistolla, joka sisältää paljon disinformaatiota. Sen lisäksi tekoälysovellukset hallusinoivat, eli keksivät asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Siksi niiden tuotoksiin ei voi luottaa ilman perinpohjaista tarkistusta
- Tekoälysovelluksilla voidaan tehdä erittäin laadukkaita disinformaatiota sisältäviä tekstejä tai aidolta vaikuttavia väärennöksiä esimerkiksi kuvista tai videoista.
- Tämän vuoksi kriittisen digitaalisen informaatiolukutaidon merkitys on viime vuoden aikana kasvanut entisestään.
- Tekoälypalvelut eivät noudata EU:n tietoturvamääräyksiä. Siksi tekoälysovelluksille ei kannata syöttää mitään luottamuksellista tietoa. Apulaisprofessori Linda Mannila kiteyttikin paneelissa mainiosti, ettei tekniikalla ole moraalia tai etiikkaa.
- Tuoreiden brittitutkimusten mukaan 80 prosenttia yli 13-vuotiasta käyttää tekoälyohjelmistoja. Siksi opettajien olisi hyvä huomioida oppilasarvioinnissa. erityisesti oppimisprosessin eri vaiheet lopputuloksen arvioinnin sijaan. Tekoälyn avulla kenen tahansa on helppo tehdä esimerkiksi vakuuttavan oloisia esseitä melkein mistä tahansa aiheesta.
Faktabaari järjesti myös omaa keskusteluohjelmaa osastollaan Tekoälystä ja kriittisen medialukutaidon tarpeesta. Näissä syvennyttiin teemoihin.
Uutisten viikko alkaa
Heti Educan jälkeen 29. tammikuuta alkaa Uutisten viikko.
Sen pääjärjestäjä Uutismedian liitto julkaisi 29. tammikuuta kyselytutkimuksen nuorten mediankäytöstä. Sen mukaan 13–18-vuotiaille tärkein uutisten lähde on Tiktok, jossa uutisia seuraa lähes puolet ikäryhmästä. Seuraavaksi suosituin uutisten lähde ovat iltapäivälehtien verkkosivut, joista uutisia seuraa 37 prosenttia nuorista.
Tutkimuksen mukaan nuoret erottavat uutismedioiden sisällöt muusta Tiktokin sisällöistä varsin hyvin. Lähes 70 prosenttia vastaajista kertoo tunnistavansa uutismedioiden tuottamat sisällöt alustalla ja yli 70 prosenttia kertoo luottavansa niihin.
Tämä on ilahduttava tieto, sillä Faktabaarikin on pitänyt esillä Tiktokin merkitystä nuorille ja uudenlaisen medialukutaidon ja lähdekritiikin tarvetta.
Faktabaari on itsekin aktiivinen Tiktokissa, ja kehottaa myös muita medioita toimimaan sillä, missä nuoret ovat, jotta mediatilaa ei jätetä disinformaation tuottajille.
Faktabaarin faktantarkastus ja Digivaalivahti tutkivat presidentinvaalien ja EU-vaalien yhteydessä suosittelualgoritmeja, digivaltaa ja sosiaalisessa mediassa leviävää disinformaatiota. Näitä teemoja pidämme myös aktiivisesti esillä uutisten viikolla.
Mediataitoviikko 5.2. eteenpäin
Heti uutisten viikon jälkeen 5. helmikuuta alkaa Mediataitoviikko, johon Faktabaari myös osallistuu aktiivisesti.
Mediataitoviikolla Faktabaarin pääasiallinen tuote on uusi Tekoälyopas, jota markkinoidaan opettajille, kasvattajille ja kaikille, jotka kokevat tarvitsevansa lisää tekoälytaitoja ja digisivistystä.
Faktabaari julkaisee Mediataitoviikolla Digisivistys kansalaistaidoksi -materiaalipaketin Kansanvalistusseuran kanssa.
Opettajille markkinoidaan myös muita materiaaleja. Faktabaari on esimerkiksi tehnyt yhdessä liettulaisten ja kreikkalaisten hankekumppaniensa kanssa alakouluille valmiita oppituntiaktiviteetteja digitaalisista taidoista. Aktiviteetit on testattu kolmessa maassa yhdessä opettajien kanssa – ajatus on valmiin, ilmaisen materiaalin tarjoamisesta avaimet käteen -periaatteella.
Materiaalia esiteltiin Educassa. MILbox-nimisen hankkeen materiaalit ovat EU digitaalisten taitojen osaamisviitekehyksen eli DigComp 2.2:n mukaisia, ja niitä markkinoidaan opettajille Mediataitoviikolla.
Toinen opettajille tärkeä hanke on I2I eli Immune to Infodemic. Siinä Faktabaari on yhdessä belgialaisten ja alankomaalaisten hankekumppaniensa kanssa luonut kolme moduulia, joiden kanssa voi vahvistaa omaa resilienssiään informaatiovaikuttamista vastaan – ikään kuin rokottautua informaatiovaikuttamista vastaan. Moduuleissa vahvistetaan kriittistä ajattelua, mediainformaatiolukutaitoa ja digitaalista informaatiolukutaitoa. I2I tarjoaa valmiita työkaluja, joilla ihminen voi oppia ajattelemaan mediaa entistä paremmin.
Valmistaudutaan Faktabaarin 10-vuotisjuhlaan
Faktabaarin tapahtumien ja vaalien täyteinen kevät huipentuu 2. huhtikuuta, kun juhlimme 10-vuotista Faktabaarin taivalta Median museo ja arkisto Merkissä. Kannattaa laittaa nyt jo päivämäärä kalenteriin!
Juhlien pääpuhuja on yhdysvaltalainen disinformaation ja demokratian asiantuntija, professori Jevin West, Washingtonin yliopiston Center for Informed Public -keskuksen perustaja. West puhuu myös 3. huhtikuuta Faktabaarin tukisäätiön perustamisjuhlassa.
Hänen viimeisin kirjansa “Calling Bullshit: The Art of Skepticism in a Data-Driven World” on ollut Yhdysvalloissa menestys. Kirja auttaa maallikkoja lukemaan numeerisia “faktoja”, tilastoja ja dataa ja tunnistamaan mahdollisia vaikuttamisyrityksiä numeroiden takana.
Faktabaari kerää 10-vuotisjuhlansa kunniaksi lahjoituksia toimintansa turvaamiseksi. Voit tukea Faktabaarin työtä totuuden puolesta osoitteessa www.tuefaktabaaria.fi
Jaa eteenpäin
