Opas opettajille disinformaation torjumiseksi!

Komission asiantuntijaryhmä sai tehtäväkseen laatia tutkitun tiedon pohjalta raportin disinformaation torjumisesta ja digilukutaidon edistämisestä. Raportti julkaistiin lokakuussa 2022. Raportin ohella työryhmä kokosi yhteen hyväksi todettuja käytänteitä, selkeitä määritelmiä ja tutkitusti toimivia  opetusmenetelmiä opettajille suunnattuun oppaaseen, joka on nyt käännetty myös suomeksi. Pyrkimyksenä on ollut jakaa opettajille ja kasvattajille käytännön ohjeita digilukutaidon edistämiseksi.  Vaikka käännös on paikoittain vähän kömpelö, niin opas sisältää yllättävän paljon tietoa ja ideoita, joista saattaa olla käytännön hyötyä opetustyössä.

Oppaasta löytyy mm. tietoa disinformaatiosta ja salaliittoteorioista, digisanasto, faktantarkistusharjoituksia, keinoja edistää hyviä verkkotottumuksia ja arviointivinkkejä. Faktabaari EDU tulee täydentämään suomenkielistä sanastoa Digitaalisen informaatiolukutaito-oppaan liitteessä.

Digiteknologia kehittyy nopeasti ja luo koko ajan uusia digitaalisen viestinnän ja median mahdollisuuksia. Siksi opettajien on tärkeää päivittää omaa digiosaamistaan. Oppaan ohjeet eivät suinkaan sisällä ratkaisuja kaikkiin oppitunneilla esiin tuleviin ongelmiin, vaan ideana on ollut

  1. jakaa hyödyllistä tietoa disinformaation dynamiikasta ja esiintymistavoista sekä määritellä luotettavan tiedon ominaispiirteet
  2. edistää ymmärrystä siitä, miten digitaitoja voidaan opettaa ja oppia
  3. jakaa tietoa siitä, miten digiteknologiaa voidaan käyttää kriittisesti ja vastuullisesti
  4. antaa tietoa siitä, miten oppilaiden digilukutaidon osa-alueita voidaan arvioida

Vinkkejä opettajille

Opasta ei ole tarkoitettu luettavaksi kannesta kanteen. Se on pikemminkin ideavarasto, jota voi selailla ja samalla pohtia, miten soveltaa oppaassa esiteltyjä vinkkejä omaan opetukseen.

Lukemisen helpottamiseksi ohjeet sisältävät värillisiä laatikoita. Vihreissä laatikoissa annetaan opettamiseen ja oppimiseen liittyviä käytännön vinkkejä, sinisissä laatikoissa on tehtäväsuunnitelmia, joita voi käyttää opetuksessa, punaisissa laatikoissa on varoituksia ja oransseissa laatikoissa on muuta hyödyllistä tietoa.

Ohjeet on laadittu siten, että esiteltyä materiaalia voi saman tien hyödyntää omassa työssään. Oppaassa suositellaan yhteistyötä ja yhteissuunnittelua kollegojen, muun kouluhenkilöstön ja oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Digiopetuksen kehittämiseen kannattaa ottaa mukaan myös koulun johto, oppilaskunta, vanhemmat, media-alan ammattilaiset ja muut toimijat (ks. Laatikko 2).

Miksi digilukutaito on tärkeää?

Eurobarometrin mukaan 70 % eurooppalaisista kertoo törmäävänsä usein uutisiin, jotka heidän mielestään vääristelevät todellisuutta. Noin 80 % on sitä mieltä, että valeuutiset ovat ongelma heidän maassaan ja 81 % on sitä mieltä, että se on uhka demokratialle.

Viimeisen 10 vuoden aikana lasten ja nuorten verkkokäyttö on kaksinkertaistunut. Valtaosa nuorista käyttää mobiililaitteita päivittäin.

OECD:n Pisa-tutkimuksen mukaan yli 50 % 15-vuotiaista ilmoitti saaneensa opetusta koulussa siitä, onko tieto subjektiivista tai puolueellista. Eurobarometrin mukaan 41 % eurooppalaisista nuorista on sitä mieltä, että kriittistä ajattelua, medialukutaitoa ja demokratiaa ei opeteta riittävästi koulussa.

Miten Suomessa?

Oppaassa esitellyt digilukutaidon oppimistavoitteet perustuvat pääosin eurooppalaisen digitaalisten taitojen puitekehyksen (DigComp 2.2) ja suomalaisen Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman digiosaamisen kuvauksiin.

Suomessa digiopetus aloitetaan uusien opetussuunnitelmien mukaan jo varhaiskasvatuksessa.  Uudet lukutaidot -projektin digitaalisen osaamisen kuvaukset on laadittu edistämään lasten ja nuorten digitaalisen osaamisen kehittymisessä. Osaamisen kuvaukset konkretisoivat varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaista moni- ja medialukutaitoa, ohjelmointi- ja tvt-osaamista.

Opas tukee omalta osaltaan näitä osaamisalueita ja oppaan käytännölliset esimerkit ovat yhteensopivia suomalaisen opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa.

Informaatiohäiriöt

Oppaassa esitellään informaatiohäiriöistä erityisesti mis-, dis, ja malinformaatio. Faktabaari on suomentanut aikanaan nämä käsitteet koululaisille sopiviksi termeiksi:

  • Virheellinen informaatio eli virhe (misinformaatio)
  • Vääristelty informaatio eli valhe (disinformaatio)
  • Vahingollinen informaatio eli juoru (malinformaatio)

Näiden lisäksi voidaan puhua erilaisista harhaanjohtavista informaatiosta (ks. Punainen laatikko)

Faktantarkistuksesta

Faktantarkistus on prosessi, jossa selvitetään, ovatko esim. mediassa julkaistut tiedot totta vai valhetta. Faktantarkistus voidaan tehdä minkä tahansa tyyppiselle medialle - ja esimerkiksi sekä teksteille että kuville. Suomessa faktantarkistuksia tekee pääasiassa Faktabaari, jonka sivuilta löytää paljon mielenkiintoista materiaalia. Faktabaari on julkaissut myös erityiset EDU-sivustot opettajille ja opiskelijoille.

Faktantarkistaminen vaatii kriittisen ajattelun ja lähdekriittisyyden kehittymistä. Hyvä tapa aloittaa on kysyä kolme peruskysymystä, kun törmää verkkoympäristössä esim. tunteita herättävään väittämään:

  1. Kuka on informaation tekijä/lähde?
  • Löytyykö tietoa informaation julkaisijasta/toimittajasta/mediasta?
  • Onko sen toimittanut esim. toimittaja tai tutkija?
  • Missä se on julkaistu?
  1. Mihin todisteisiin se perustuu?
  • Löytyykö artikkelista lähdetietoja?
  • Viitataanko siinä luottaviin tieteellisiin tuloksiin tai tilastoihin?
  • Onko asiantuntija todella kyseisen alan asiantuntija?

    3.  ** Mitä muut lähteet sanovat?**

  • Kannattaa katsoa, mitä muut lähteet sanovat samasta asiasta
  • Wikipedia voi olla yksi lähteistä

Lähdehaut ja käänteiset kuvahaut ovat hyödyllisiä apukeinoja faktojen tarkistamisessa. Ne auttavat selvittämään, pitääkö teksti paikkansa tai onko kuvaa käsitelty ja/tai onko informaatio esitetty irrotettuna asiayhteydestään. Faktojen tarkistaminen on hyödyllistä sekä ennen tietojen julkaisemista että sen jälkeen.

Lisämateriaalit

Jos olet kiinnostunut syventävästä materiaalista, niin kannattaa tutustua asiantuntijaryhmän loppuraporttiin, joka sisältää enemmän tietoa ja kattavan materiaali- ja lähdeluettelon.

Komissio on myös julkaissut lyhyen videon, johon saa suomenkieliset tekstit ja englanninkielisen julisteen ja tietosivun.  

Lisää tietoa ja opetusmateriaalia digitaidoista voi hakea esim EduCriticalin tai Mediakasvatuseuran sivuilta ja Faktabaarin lokakuussa julkaisemasta Digitaalisesta informaatiolukutaito-oppaasta, joka antaa syventäviä taustatietoja DIL:n eri ulottuvuuksista.

*Tämän artikkelin kirjoittaja Kari Kivinen on ollut yksi Komission asiantuntijaryhmän 25:stä asiantuntijasta, joka on laatinut raportin ja ohjeet opettajille. Kari on vetänyt FaktabaariEDUa vuodesta 2017. Hänet tavoittaa esim. Educasta, jossa hän osallistuu mm. paneelikeskusteluun “What are the digital competences that are crucial in this time?” (27.1.2023 kello 11:10 - 11:55).*

Lähteet

DigComp 2.2. - Vuorikari, R., Kluzer, S. and Punie, Y., DigComp 2.2: The Digital Competence Framework for Citizens - With new examples of knowledge, skills and attitudes, EUR 31006 EN, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2022, ISBN 978-92-76-48883-5,  https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC128415

EduCritical oppimateriaalit - https://educritical.fi/fi/oppimateriaalit/ 

Eurobarometer  https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2255/

European Commission, Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture, Guidelines for teachers and educators on tackling disinformation and promoting digital literacy through education and training, Publications Office of the European Union, 2022, https://data.europa.eu/doi/10.2766/28248

European Commission, Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture, Final report of the Commission expert group on tackling disinformation and promoting digital literacy through education and training : final report, Publications Office of the European Union, 2022, https://data.europa.eu/doi/10.2766/283100

Faktabaari, Digitaalinen informaatiolukutaito-opas. 2022,  https://faktabaari.fi/dil/

Mediakasvatusseuran materiaalit - https://mediakasvatus.fi/materiaalit/

OECD (2021), 21st-Century Readers: Developing Literacy Skills in a Digital World, PISA,

OECD Publishing, Paris

Uudet lukutaidot - https://uudetlukutaidot.fi/tausta-ja-tekijat/

edu@faktabaari.fi

Evästeet

Sinä päätät henkilötiedoistasi. Käytämme sivustollamme evästeitä tarjoamamme sisällön ja viestinnän räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen, kävijämäärämme analysoimiseen ja markkinointiviestinnän kohdentamiseen. Lisäksi jaamme sosiaalisen median, analytiikka-alan ja mainosalan kumppaneillemme tietoja siitä, miten käytät sivustoamme. Kumppanimme voivat yhdistää näitä tietoja muihin tietoihin, joita olet antanut heille tai joita on kerätty, kun olet käyttänyt heidän palvelujaan.

Anna suostumuksesi evästeiden käyttöön alla. Jos hyväksyt evästeiden käytön, annat samalla suostumuksen tietojen siirrolle EU:n ulkopuolelle kuten Yhdysvaltoihin. Voit muuttaa evästevalintasi milloin vain. Lue lisää evästeistä täältä.