- Medialukutaidon opetus on epätasaista eurooppalaisten maiden välillä
- Belgia, Espanja, Itävalta, Saksa ja Suomi ovat yhdistäneet voimansa auttaakseen alakouluja ja opettajia parantamaan 6–12-vuotiaiden lasten media- ja informaatiolukutaitoa; Faktabaari on osa EU:n osarahoittamaa, kaksivuotista Primary Information and Media Education (PRiME) -hanketta
- Hankkeessa on luotu joustava, käytännön opetustilanteissa testattava osaamisviitekehys, joka perustuu vertailevaan tarveanalyysiin ja uusimpiin eurooppalaisiin digitaalisen osaamisen viitekehyksiin.
- Pilottivaiheen jälkeen alakouluille tarjotaan käytännön läheinen työkalupakki, jotta mikä tahansa koulu voi ottaa mallin käyttöön tai täydentää sillä olemassa olevaa medialukutaidon opetusta
Uusi hanke vahvistaa lasten medialukutaitoa alakouluissa
Tuoreet selvitykset lasten median käytöstä osoittavat selvästi, että jo nuoresta iästä alkaen on tärkeää opettaa taitoja, joilla lapset pystyvät toimimaan digitaalisissa informaatioympäristöissä turvallisesti ja vastuullisesti. Esimerkiksi digiturvallisuutta edistävän Qustodion raportin mukaan 8–12-vuotiaat lapset viettävät verkossa keskimäärin neljä tuntia ja 44 minuuttia päivässä. Tähän sisältyy muun muassa videoiden katselua, pelien pelaamista ja sosiaalisen median käyttöä. Digitaalisille ympäristöille altistutaan siis paljon päivittäin jo varhain.
Faktabaari on aloittanut digitaalisen informaatiolukutaidon edistämisen myös alakouluikäisten lasten ja heidän opettajiensa kanssa. Faktabaari on mukana uudessa eurooppalaisessa PRiME (Primary Information and Media Education) -hankkeessa, jonka tarkoituksena on vahvistaa media- ja informaatiolukutaitoa (MIL) alakouluissa. Euroopan unionin (EU) Luova Eurooppa -ohjelman osarahoittama kaksivuotinen hanke pyrkii tarjoamaan eurooppalaisille lapsille tarvittavat taidot joilla navigoida digitaalisessa informaatiokentässä turvallisesti.
Medialukutaidon opetus epätasaista eurooppalaisten maiden välillä
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2025 on selvitetty koulujen ja opettajien tarpeita medialukutaidon opetuksen suhteen.
Hankkeessa on tuotettu kattava, eri maiden viitekehyksiä ja käytäntöjä vertaileva analyysi alakouluja palvelevan uuden osaamisviitekehyksen ja opetusta tukevan työkalupakin kehittämistyön pohjaksi. Benchmarking MIL Education for European Primary Schools -raportti sisältää olemassa olevia parhaita käytäntöjä Euroopan maista sekä nykyistä lainsäädäntöä ja yhteenvetoja media- ja informaatiolukutaidon viitekehyksistä ammattilaisille.
“Meille kävi entistä selvemmäksi, että vaikka media- ja informaatiolukutaito nähdään eurooppalaisissa kouluissa välttämättömänä osaamisalueena, sitä harvoin sisällytetään systemaattisesti opetukseen. Yhä useammat tahot ovat kuitenkin ryhtyneet tai ryhtymässä toimiin tilanteen korjaamiseksi.”, kertoo hanketta Faktabaarissa koordinoiva Aino Elina Muhonen.
Benchmark-analyysissä todetaan, että media- ja informaatiolukutaitoa opetetaan enimmäkseen epämuodollisesti eri oppiaineiden välillä ilman yhtenäistä, eri oppiaineita yhteen nivovaa suunnitelmaa. Vain harvoissa kouluissa eri puolilla Eurooppaa on media- ja informaatiolukutaitoon erikoistunutta henkilöstöä tai koordinaattoreita. Vanhempien osallisuus yhteistyöhön mediakasvatusasioissa koulun kanssa vaihtelee paljon ja opetuksessa painottuu digiasiat. Myös DNA:n tekemässö koululaistutkimuksessa on havaittu, että useimmat aihepiirin opetuksen aloitteet keskittyvät yksinomaan digitaalisiin taitoihin ja laiminlyövät kriittisen ajattelun, etiikan ja emotionaaliset näkökohdat. Suomi on kuitenkin tässä seurassa edelläkävijä, sillä suomalaisten opetussuunnitelmien media- ja digikasvatus alkaa jo varhaiskasvatuksen puolella.
Uusi osaamisviitekehys ja tekoälyajan medialukutaitopaketti alakouluihin tukemaan digiopetusta
Selvityksen pohjalta ja ratkaisun tarjoamiseksi PRiME-hankkeessa tehdään vuosina 2026 ja 2027 yhteistyötä medialukutaidon ja faktantarkistuksen asiantuntijoiden sekä pedagogisten innovaattoreiden kanssa. Tavoitteena on kehittää uusia lähestymistapoja kriittisen ajattelun ja tekoälyajassa olennaisten mediataitojen opettamiseen. Työ on alkanut joustavan, alakouluille räätälöidyn media- ja informaatiolukutaidon oppimisen viitekehyksen kehittämisellä.
PRiME Framework with Learning Objectives for European Primary Schools -viitekehys on linjassa kansallisten opetussuunnitelmien kanssa. Kehyksessä on käytetty pohjana myös suomalaisia media- ja digitaalisen osaamisen kuvauksia.
“PRiMEn osaamiskuvauksissa on myös mukana uusia tekoälyelementtejä.”, kertoo Kari Kivinen, joka on mukana kehittämässä OECD:n ja Euroopan komission tekoälylukutaitokehystä.
Hankkeessa luodaan uutta viitekehystä ja opetussuunnitelmia tukeva opettajien työkalupakki jopa seitsemällä kielellä. Työkalupakki tulee sisältämään luokka-aktiviteetteja sekä opetusaineistoja. Tarkoituksena on edistää järjestelmällisesti ikätasoisia tekoälyajan media- ja informaatiolukutaitoja.
PRiME kouluttaa vuoden 2026 aikana vähintään 50 opettajaa viitekehyksen hyödyntämiseen ja hankkeen pilottivaiheessa alakoulujen opettajat ympäri Eurooppaa testaavat ja soveltavat uuteen viitekehykseen nojaavia lähestymistapoja, koulutusta ja opetusaineistoja omissa luokkahuoneissaan. Pilotoinnin toisessa vaiheessa opettajan koulutuksen testivaiheeseen pyritään tavoittamaan vähintään 500 opettajaa. Valmiin työkalupakin tavoitteena on, että mikä tahansa koulu voi ottaa jatkossa mallin helposti käyttöön ohjaamaan media- ja informaatiolukutaidon opetusta 6-12 -vuotiaille.
Katso webinaaritallenne: Tekoälyajan medialukutaito-osaamista alakouluihin
Kysyttävää PRiME-hankkeesta?
Aino Elina Muhonen
Faktabaari EDU
PRiME-hankkeen englanninkielinen verkkosivu
Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) kantaa. Euroopan unioni ja EACEA eivät ole vastuussa niistä.
Jaa eteenpäin
