FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Verkkolukutaitoa tarvitaan!

    02.06.2021 Faktabaari EDU

    For English version of the text see Faktabaari EDU Kari Kivinen original blog (31.5.2021)


    Ylen pysäyttävän uutisen mukaan Youtube ei ole osannut seuloa koronarokotuksiin liittyvää disinformaatiota suomenkielisestä informaatiovirrasta. Yle tutki, minkälaisia suosituksia YouTube-hakukone antaa sanalla “koronarokote”. Tulokset olivat järkyttäviä. Vaikka Youtube on luvannut nostaa viranomaisten ja tutkijoiden tekemien koronavideoiden näkyvyyttä ja vakuuttanut estävänsä valheellisten tietojen leviämisen, niin todellisuus on raportin mukaan kovin toisenlainen. 

    Suomenkielisten hakutulosten kärjessä olivat disinformaatiota, salaliittoteorioita ja uskonnollisia materiaaleja sisältävät aineistot. Toimittajat kävivät läpi 477 Youtube-kanavaa ja 8000 videota. Huomattavaa oli myös se, että suomenkielinen Youtube-sisältö oli hyvin erilainen kuin englanninkielisen sisällön kanssa, josta Youtube-algoritmit olivat onnistuneet suodattamaan disinformaatiota sisältävää materiaalia huomattavasti tehokkaammin.

    Raportin pohjalta on helppo päätellä, ettei “suurilla alustoilla” näytä olevan kovinkaan paljon kiinnostusta palvella pienempiä kielialueita, joiden Internetin käyttäjät jätetään disinformaation levittäjien armoille.  

    Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia vaihtoehtoja, jotka antavat Internet-käyttäjille mahdollisuuden hallita digitaalista ympäristöään nykyistä paremmin.

    Verkko- ja offline ympäristöt eroavat toisistaan

    Verkko- ja offline-viestintäympäristöt eroavat toisistaan. Verkkoympäristöt ovat kehittyneet erittäin nopeasti ja varsin lyhyessä ajassa. Tämä hämmentää perinteisissä viestintäympäristöissä toimimaan tottuneiden ihmisten käyttäytymistä.  

    Verkkoympäristössä voidaan lähettää viesti miljoonille samanaikaisesti, kun taas kasvokkain viestinnässä on fyysisiä rajoituksia sille, kuinka moni ihminen voi liittyä keskusteluun (Barasch & Berger, 2014).

    Digitaalisissa ympäristöissä kaikkien käytettävissä olevan tiedon määrä on valtavan laaja, ja informaatiota on mahdollista levittää vaivattomasti suurelle yleisölle hetkessä. Verkkoympäristöt kehittyvät nopeasti ja jatkuvasti verrattuna useimpiin offline-ympäristöihin. Sisältöä voidaan myös muuttaa, poistaa ja lisätä koko ajan.

    Kozyreva et al. (2020) ovat tunnistaneet neljä online-ympäristöille tyypillistä haastetta: suostuttelevat ja manipulatiiviset valinta-arkkitehtuurit, tekoälyavusteiset tietoarkkitehtuurit, väärät ja harhaanjohtavat tiedot, sekä häiritsevät ympäristöt. 

    Internetin käyttäjien tietohakujen tuloksia säännellään yritysten kehittämillä algoritmeilla “voittojen tavoittelemiseksi ja vähäisellä avoimuudella tai julkisella valvonnalla” (Kozyrova et al 2020). Lisäksi demokraattisissa maissa teknologiayrityksille ja alustoille on kertynyt ennennäkemättömiä resursseja, markkinaetuja ja mahdollisuus hallita, kontrolloida ja myydä käyttäjien tietoja eteenpäin.  Verkkoalustojen tiedonkeruu perustuu pitkälle kehittyneisiin koneoppimisjärjestelmiin ja algoritmeihin, jotka ovat tavattoman tehokkaita ja erittäin läpinäkymättömiä.  Siksi hakukoneiden ja suositusjärjestelmien tulokset ovat yksilöllisiä ja ennalta arvaamattomia.

    Kuinka reagoida tähän kaikkeen?

    Kozyreva et al. (2020) esittävät neljä lähtökohtaa mahdollisille toimenpiteille:

    Normatiivinen

    Laki ja etiikka, mukaan lukien lainsäädäntö ja eettiset ohjeet

    Teknologinen

    Väärennettyjen ja automaattisesti luotujen tilien siivilöiminen informaatiovirrasta ja niiden poistaminen, poliittisten mainosten avoimuuden varmistaminen ja toimet disinformaation leviämisen havaitsemiseksi ja rajoittamiseksi.

    Koulutuksellinen

    Toimenpiteet, jotka on kohdistettu tiedon vastaanottajille ja tuottajille, sekä digitaalisen informaatiolukutaidon sisällyttäminen koulujen opetussuunnitelmiin tavoitteena opettaa opiskelijoita etsimään, suodattamaan, arvioimaan ja hallitsemaan dataa, tietoja ja digitaalisia sisältöjä (esim. Breakstone et ai., 2018; McGrew et ai., 2019).

    Käyttäytymis- ja kognitiivinen

    Psykologian ja yhteiskuntatieteiden toimet ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja heidän yksilöllisen päätöksentekonsa tukemiseksi. 

    Faktabaari EDU on erityisen kiinnostunut koulujen opetuksen kehittämisestä. Faktabaari on edistänyt suomalaisten opettajien ja opiskelijoiden digitaalista informaatiolukutaitoa suomalaisen opetussuunnitelman päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi julkaisemalla Informaatiolukutaito-oppaan

    Digitaalinen informaatiolukutaito

    Digitaalinen informaatiolukutaito voidaan määritellä tietoon ja tiedonhallintaan liittyviä tietoja ja taitoja: kuinka löytää, käyttää, tulkita, analysoida, hallita, luoda, kommunikoida, tallentaa ja jakaa tietoa digitaalisessa ympäristössä. Se sisältää ajatuksen kyvystä ajatella kriittisesti ja tehdä tasapainoisia arvioita löydetyistä ja käytössä olevista tiedoista - ovatko analysoitavat materiaalit tarkkoja, hyväksyttäviä, luotettavia, tarkoituksenmukaisia, hyödyllisiä ja vakuuttavia. Digitaalinen informaatiolukutaito antaa meille mahdollisuuden saavuttaa ja ilmaista oikeelliseen tietoon perustuvia näkemyksiä ja olla yhteiskunnan aktiivisia ja täysivaltaisia kansalaisia.  

    Viime kuukausien aikana olemme lisänneet uusia työkaluja disinformaation torjunnan ”työkalupakkiin”.

    Strateginen sivuuttaminen

    Tehokkailla hakukoneilla saamme useimmiten tuhansia tai jopa miljoonia osumia. Kuinka valita tästä valtavasta informaatiomassasta tieto, joka on hyödyllistä, totuudenmukaista ja joka täyttää alkuperäisen tietotarpeemme? Tässä prosessissa tarvitsemme inhimillistä kriittistä ajattelukykyä arvioidaksemme algoritmien meille ehdottamien sisältöjen arvoa - ja joudumme sivuuttamaan valtaosan hakukoneen ehdottamista sisällöistä. 

    Jo vuonna 1971 - paljon ennen Internet-aikaa - Herbert Simon huomautti, että tiedon ylikuormitus johtaa huomion puutteeseen. Wineburg & McGrew (2019) toteavat artikkelissaan, että mainostajat, yritykset, edunvalvojat, clickbait-sivustot, salaliittoteorioiden levittäjät, vihamieliset ryhmät ja ulkomaiset hallitukset tekevät ylitöitä kaapataksemme online-huomiomme. Siksi on hyödyllistä noudattaa strategista turhan tiedon sivuuttamista. Meillä on rajallinen määrä keskittymiskykyä ja meidän kannattaa valita tarkoin, mihin sen käytämme. 

    Meidän on siis opeteltava sivuuttamaan kylmästi meille turhat ja merkityksettömät sisällöt ja keskittää huomiomme ainoastaan tutustumisen arvoiseen sisältöön. 

    Lateraalinen lukutapa

    Yksi digitaalisen informaatiolukutaidon työkalupakin uusista työkaluista on lateraalinen lukutapa, jossa lukija tarkistaa verkkotiedon taustan (lähteen luotettavuuden, alkuperän, tosiasiat, tilastot) eri sivustoista ja lähteistä ennen tekstiin paneutumista. 

    Verkko- ja offline-tietoympäristöjen erojen vuoksi on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota verkkotietojen alkuperään. Jos alamme analysoimaan tuntemattomia verkkotietoja tarkistamatta ensin artikkelin alkuperää - emme välttämättä huomaa, että koko teksti perustuu puolueellisiin tietoihin. Siksi perinteinen lukutapa ja tekstianalyysi voi olla tehotonta digitaalisessa ympäristössä.

    Wineburg & McGrew (2019) tutkivat, miten opiskelijat, tutkijat ja faktatarkastajat käsittelevät heille aiemmin tuntemattomia verkkotietoja.  Faktantarkistajat avasivat heti useita välilehtiä selaimen vaaka-akselilla ja etsivät tietoa organisaatiosta tai sen takana olevasta henkilöstä. Vasta tarkistettuaan muiden sivustojen sisällön he palasivat tekstiin. Tätä lähestymistapaa käyttäen faktantarkistajat pystyivät erittäin nopeasti huomaamaan sivustot, jotka yrittivät harhauttaa lukijan esim. piilottamalla tiedon sponsoroineet tahot. Samassa tehtävässä opiskelijat ja tutkijat keskittyivät tarkistelemaan pelkästään alkuperäisen verkkosivun tietoja, mikä aiheutti sekaannusta analyysin kohteena olevan artikkelin taustaorganisaatioista ja todellisista tavoitteista. 

    Ammattitaitoisten faktantarkistajien käyttämä lähestymistapa avata lukuisia verkkosivuja selaimeen käsillä olevan artikkelin taustojen tarkastamiseksi on osoittautunut nopeaksi ja tehokkaaksi tavaksi välttää rajallisen keskittymiskyvyn, ajan ja energian kuluttamisen vääristeltyihin tai vaikuttamiseen pyrkiviin teksteihin.

    Verkkoliikennesäännöt

    Kun Ylen toimittajat välittivät havaintonsa Youtuben edustajille, niin he reagoivat välittömästi ja korjasivat hakukoneen ”koronatesti”-sanan hakutuloksia lupaustensa mukaisiksi. Erinomaista! Muutenkin olisi hienoa, jos suuret verkkoalustat alkaisivat suodattaa sisältöään tarkemmin ilman toimittajien tai faktantarkistajien palautetta!

    Emme voi kuitenkaan luottaa alustojen hyvään tahtoon ja kauniisiin lupauksiin. Meidän on parannettava digitaitojamme ja panostettava koulutukseen! Kansalaisia tulisi opettaa kehittämään kriittistä ajattelua ja digitaalista informaatiolukutaitoa.

    Lisäksi yksinkertaiset verkkoliikennesäännöt voisivat olla hyödyllisiä meille kaikille. Opimme pienenä koulussa, että kun ylitetään tietä, niin pitää ensin katsoa vasempaan, sitten oikeaan ja vielä kerran vasempaan. Tarvitsemme samanlaisia selkeitä ohjeita myös verkkoympäristöihin.

    Kun etsit tietoa verkosta, niin muista tarkistaa

    • Kuka on tietojen takana?     
    • Mihin aineistoon tieto perustuu?
    • Mitä muut lähteet sanovat?

    Varataan rajoitettu huomiomme vain lukemisen arvoisiin teksteihin!


    Lähteet

    Barasch, A., & Berger, J. (2014). Broadcasting and narrowcasting: How audience size affects what people share. Journal of Marketing Research, 51, 286–299. https://doi.org/10.1509/jmr.13.0238 

    Breakstone, J., McGrew, S., Smith, M., Ortega, T., & Wineburg, S. (2018). Teaching students to navigate the online landscape. Social Education, 82, 219–221.

    Breakstone, Smith, Wineburg, Rapaport, Carle, Garland, and Saavedra (2021). Students’ Civic Online Reasoning: A National Portrait. 
    https://stacks.stanford.edu/file/druid:cz440cm8408/Students%27%20Civic%20Online%20Reasoning_2021.pdf

    Criddle, Christina (2020) Coronavirus: YouTube bans misleading Covid-19 vaccine videos. BBC https://www.bbc.com/news/technology-54541517

    Helin, Satu (30.5.2021). Salaliittoja ja Raamattua. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-11951146

    Google (Retrieved 5/2021). COVID-19 medical misinformation policy https://support.google.com/youtube/answer/9891785?hl=en

    Kivinen, K. (Ed. 2020) Informaatiolukutaito-opas. Faktabaari https://faktabaari.fi/assets/Informaatiolukutaito-opas_Faktabaari_EDU.pdf

    Kozyreva, A., Lewandowsky, S. and Hertwig, R. (2020). Citizens Versus the Internet: Confronting Digital Challenges With Cognitive Tools. Association for
    Psychological Science. SAGE

    Simon, H. A. (1971). Designing organizations for an information-rich world. In M. Greenberger (Ed.), Computers, communications, and the public interest (pp. 37–72). John Hopkins University Press

    Wineburg, S., & McGrew, S. (2019). Lateral reading and the nature of expertise: Reading less and learning more when evaluating digital information. Teachers College Record, 121(11), Article 22806. https://www.tcrecord.org/content.asp?contentid=22806

     Zuboff, S. (2019). The age of surveillance capitalism: The fight for the future at the new frontier of power. Profile Books.





    Jaa eteenpäin