Syyt AstraZenecan koronarokotteen vetämiseen markkinoilta ovat taloudellisia, yhtiö kertoo. Faktabaarin haastattelemien suomalaisten asiantuntijoiden mukaan syy on uskottava.
Ruotsalais-brittiläisen lääkeyhtiön AstraZenecan koronarokote Vaxzevria on poistunut Euroopan markkinoilta. Euroopan komissio päätti maaliskuun lopulla peruuttaa rokotteen markkinointiluvan. AstraZeneca itse haki luvan peruuttamista komissiolta. Peruutus astui voimaan 7. toukokuuta.
Päätös on näkynyt sosiaalisessa mediassa lisääntyneinä väitteinä AstraZenecan koronarokotteen haittavaikutuksista. Eurovaaliehdokas Veikko Vallin (PS) jakoi AstraZenecaan liittyvän Aamulehden uutisen X:ssä seuraavilla saatesanoilla: “Sain ryöpytystä kansanedustajana ollessani, kun epäilin näitä aineita. Nyt alkaa totuus nousta pintaan. Yhtään piikkiä en itse ole ottanut. Enkä ota.” Vallin on sittemmin poistanut julkaisunsa, mutta Faktabaari tallensi sen Googlen cachesta eli välimuistista.
Presidentiksi keväällä pyrkinyt Saara Huhtasaari taas kirjoittaa X:ssä, että “EU on hiljattain kieltänyt Astrazenecan “rokotteen” ja tästä päätöksestä ei ole näkynyt mitään suuria otsikoita mediassa. Lisäksi ei ole tapahtunut mitään anteeksipyyntöjä sen suosittelemisesta. Eikä kukaan ei ole pyytänyt anteeksi niiltä henkilöiltä, jotka ovat saaneet kyseistä “rokotetta”. Järkyttävää toimintaa.”
Myös nimimerkki Injektiopiikki, joka on levittänyt aikaisemminkin disinformaatiota koronarokotteista, väittää X:ssä markkinointiluvan peruuttamisen liittyvän AstraZenecan rokotteen haittavaikutuksiin. Väitettä on X:ssä levittänyt myös esimerkiksi saksalainen europarlamentaarikko Christine Anderson (AfD/ID).
AstraZeneca on kertonut, että yhtiö haki koronarokotteensa markkinointiluvan peruuttamista taloudellisista syistä. Yhtiö toteaa tiedotteessaan, ettei Vaxzevrialle ole enää kysyntää uusiin koronavariantteihin tehokkaammin toimivien koronarokotteiden tultua markkinoille. “Koska useita eri COVID-19-rokotteita on sittemmin kehitetty, saatavilla on päivitettyjä rokotteita yli tarpeen. Tämä on johtanut Vaxzervrian kysynnän laskuun. Sitä ei enää valmisteta tai toimiteta”, yhtiö sanoo. Uutta tietoa rokotteen terveyshaitoista ei ole esitetty.
Faktabaarin haastattelema Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti pitävät yhtiön esittämää taloudellista syytä uskottavana. Markkinoilta vetäytymistä tapahtuu heidän mukaansa monista eri syistä. AstraZenecan ohella esimerkiksi Janssen Biotech, Inc. (Johnson&Johnson) veti koronarokotteensa _Janssen_in Yhdysvaltain markkinoilta kesäkuussa 2023. Yhtiö ei räätälöinyt rokotettaan vastaamaan uusimpiin koronavariantteihin, ja Yhdysvaltain hallinnon hankkimat rokotteet olivat vanhentuneet.
Uutisointi ryhmäkanteesta sekoittui markkinointilupauutisointiin
Luvan peruuttamista seurannutta misinformaatiota ruokki myös Helsingin Sanomien 9. toukokuuta julkaisema uutinen rokotteen markkinoilta vetämisestä. Otsikossa annettiin ymmärtää, että yhtiön päätös liittyisi rokotteen haittavaikutuksiin. HS:n uutinen oli otsikoitu alun perin “AstraZeneca myöntää koronarokotteidensa haittavaikutukset – veti ne pois myynnistä.”
Myöhemmin otsikosta esitettiin lyhyempi versio “AstraZeneca myöntää koronarokotteidensa haittavaikutukset”. Esimerkiksi kristillisdemokraattien eurovaaliehdokas Eija-Riitta Korhola jakoi HS:n uutisen X:ssä perustellen sillä väitettään rokotteen turvattomuudesta. HS julkaisi päivää myöhemmin artikkelin, jossa käsiteltiin tarkemmin koronarokotteen poisvetämistä.
Myös uutistoimisto STT:n uutinen oli Keskipohjanmaa-lehdessä otsikoitu samaan tyyliin kuin Helsingin Sanomissa: Astra Zeneca vetää koronarokotteensa myynnistä – myöntää koronarokotteidensa haittavaikutukset “hyvin harvoissa tapauksissa”. Syy-seuraussuhde johti tässäkin otsikossa harhaan.
Molemmissa artikkeleissa uutisoitiin rokotteen luvan peruuttamisen kanssa yhtäaikaisesti siitä, että AstraZeneca on lehtitietojen mukaan myöntänyt koronarokotteidensa haittavaikutukset ensimmäistä kertaa. Tiedot perustuvat brittiläisen The Telegraphin uutisointiin AstraZenecaa vastaan tehtyyn ryhmäkanteeseen liittyvästä oikeudenkäynnistä (28.4.2024). Telegraphin mukaan yhtiö on myöntänyt, että sen koronarokote “voi hyvin harvoissa tapauksissa aiheuttaa TTS:ää” eli tromboottista trombosytopeenista oireyhtymää, mikä aiheuttaa veritulppia ja verihiutaleiden määrän laskua. Lehden mukaan yhtiö on myös kertonut, ettei se osaa kertoa, mikä rokotteessa on johtanut TTS-tapauksiin. Financial Timesin mukaan AstraZeneca on kiistänyt, että pyynnöllä peruuttaa myyntilupa olisi tekemistä veritulppatapausten kanssa.
Kysyntä laski, kun uusia variantteja alkoi ilmestyä
AstraZenecan koronarokote on ollut disinformaation kohteena jo useamman vuoden ajan. Faktabaari kirjoitti Astra Zenecan koronarokotteen todellisista ja väitetyistä haittavaikutuksista jo vuonna 2021. Tuolloin Euroopan lääkevirasto vahvisti, että AstraZenecan rokotteen ja veren hyytymishäiriöiden välillä on havaittu mahdollinen yhteys. Tästä huolimatta lääkevirasto arvioi, että rokotteen hyödyt ylittävät sen haitat. Suomessa Vaxzevrian käyttö lopetettiin marraskuussa 2021.
Ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo Faktabaarille, että yleisesti ottaen myyntiluvan peruuttamisen taustalla voi olla useita syitä. Myyntilupa voidaan peruuttaa, jos esimerkiksi menekki on pientä tai valmistaja ei kykene toimittamaan lääkeviranomaisten vaatimia tehokkuus- ja turvallisuustietoja, hän toteaa. Nohynek pitää uskottavana AstraZenecan kertomia taloudellisia syitä vetäytymiselle. Nohynekin mukaan yhtiön koronarokotetta ei ole räätälöity vastaamaan uusimpiin koronavariantteihin. “Räätälöinti ja siihen liittyvät eläimillä tehdyt sekä kliiniset tutkimukset ovat työläitä ja maksavat kohtuullisen paljon. Jos rokotteen menekki ei ole sitä mitä on ajateltu, firman täytyy miettiä mikä on riittävän kustannustehokasta”, Nohynek toteaa.
Hänen mukaansa Vaxzevrialla oli iso markkina matalan ja keskitulotason maissa, mutta niissä halukkuus jatkaa rokottamista koronaa vastaan on laskenut. Nohynek sanoo, että Vaxzevria oli tehokas, mutta ei aivan yhtä tehokas kuin mRNA-rokotteet, kuten Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokote tai Modernan Spikevax-rokote. Vaxzevriasta oli hänen mukaansa hyötyä etenkin koronapandemian alkuvaiheessa, kun rokotteita oli tarjolla vasta vähän ja immuniteetti koronaa vastaan olematon. Tällöin Vaxzevrian käyttöä puolsi varsinkin matalamman tulotason maissa myös se, että rokotetta voitiin säilyttää normaalissa jääkaappilämpötilassa eikä tarvittu -70 asteen säilytystiloja kuten mRNA-rokotteilla.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti muistuttaa, että uusien koronavarianttien ilmestyttyä havaittiin, että rokotteita kannattaisi “päivittää” uudempien varianttien tehokkaammaksi torjumiseksi. “Tämä on huomattavasti helpompaa mRNA-rokotteilla (kuten Comirnaty) kuin adenovirusrokotteella (esim. Vaxzevria). Aika on tässä kriittinen tekijä sen vuoksi, että uusinkin virusvariantti vaihtuu vielä uudempaan 4–6 kuukauden kuluttua”, Vapalahti sanoo Faktabaarille. Tästäkin syystä Vaxzevrian kaltaisten “ensilinjan rokotteiden” kysynnän lasku on Vapalahden mukaan loogista.
Myös Vapalahti arvioi, että AstraZenecan rokotteen merkitys oli ihmishenkien säästämisessä huomattava pandemian alkuvaiheessa. “Kun pandemia levisi vuodenvaihteessa 2020–2021 ja sen jälkeen, vaihtoehdot olivat monilla alueilla joko ottaa AstraZenecan rokote tai saada tauti”, hän toteaa. Vapalahti muistuttaa, että etenkin iäkkäällä miesväestöllä kuolleisuus koronaan oli tuossa vaiheessa suurta. Kuolleisuuteen vaikuttivat epidemiologinen tilanne, väestön ikäjakauma sekä vaihtoehtoisten rokotteiden saatavuus ja hinta. “Huomioiden sen, että iäkkäimmällä, etenkin miesväestöllä, kuolleisuus koronainfektioon saattoi olla useita prosentteja, jopa 20 prosentin luokkaa yli 80-vuotiaissa, tällä voitiin säästää ihmishenkiä tunnetusta haittavaikutuksesta huolimatta”, Vapalahti sanoo.
Väitteet rokotteista eivät ole kadonneet minnekään
Koronapandemian kylkiäisenä sosiaalinen media täyttyi koronavirukseen ja rokotteisiin liittyvästä disinformaatiosta. Vaikka pandemian pahin vaihe on Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ohi, koronavirukseen liittyvä disinformaatio jäi. Esimerkiksi Euroopan digitaalisen median seurantakeskus EDMO on ennakoinut, että rokotteisiin liittyvä disinformaatio rokotteiden väitetyistä terveyshaitoista saattaa nousta pinnalle europarlamenttivaalien alla. Faktabaari julkaisi hiljattain artikkelin Slovakian pääministerin murhayritykseen liittyvistä virheellisistä väitteistä ja salaliittoteorioista. Etenkin kotimaiset vastamediat sekä useat anonyymit tilit X:ssä ovat vihjailleet muiden asioiden lisäksi teorioilla siitä, että Ficon ampumisen taustalla olisi Ficon suhtautuminen koronarokotteisiin tai että ampujan motiivi liittyisi WHO:n pandemiasopimukseen.
Oletko törmännyt väitteisiin, joita Faktabaarin olisi syytä tarkastella? Kerro siitä meille lomakkeella!
Lisätietoa:
[[Komission täytäntöönpanopäätös, päätöksellä C(2021) 698(final) annetun ihmisille tarkoitetun lääkkeen Vaxzevria-COVID-19-rokote (ChAdOx1–S [rekombinantti]) markkinoille saattamista koskevan luvan peruuttamisesta luvan haltijan hakemuksesta]](https://ec.europa.eu/health/documents/community-register/2024/20240327162288/dec_162288_en.pdf) (englanniksi)
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Jaa eteenpäin
