Lääkäri Antti Heikkilän väite D-vitamiinin antamasta suojasta pitää paikkansa, mutta sortuu liioitteluun.
D-vitamiinin merkitys koronviruksen aiheuttaman covid-19-taudin ehkäisyssä ja hoidossa on noussut julkiseen keskusteluun myös Suomessa. Aihe on erittäin tärkeä, sillä alustavien tutkimustulosten mukaan lisäravinteena nautittu D-vitamiini voi antaa suojaa sekä sairastumiselta koronavirusinfektioon että vakavalta tautimuodolta ja kuolemalta. Teheranin yliopiston ja Bostonin yliopiston lääketieteellisten tiedekuntien syyskuun lopussa julkaiseman tutkimuksen mukaan sairaalahoitoon joutuneiden yli 40-vuotiaiden koronapotilaiden kuolleisuus väheni 51,5 %, jos D-vitamiinipitoisuus heidän veressään ylitti tietyn rajan (noin 12 nmol/l).
Toisessa laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa tulokset olivat hyvin samanlaisia. Lisäksi havaittiin, että riski sairastua covid-19-tautiin pieneni veren D-vitamiinipitoisuuden kasvaessa, kunnes pitoisuus saavutti tason 22 nmol/l. Raja-arvo on suomalaisittain alhainen, sillä meillä D-vitamiinia lisätään jo nyt esimerkiksi maitoon ja margariiniin, ja D-vitamiinia saa luonnostaan esimerkiksi kalasta. Suomessa suositeltu taso seerumin D-vitamiinin pitoisuudeksi on 50 nmol/l, ja tämän saavuttamiseksi tulisi nauttia etenkin
talvikaudella päivittäin 10-20 mg D-vitamiinilisää.
Heinäkuussa lääkäri ja tietokirjailija Antti Heikkilä väitti Facebook-sivullaan, että ”tiedetään, että yli 75 nmol/l-taso estää COVID-19 -kuolemat”. Heikkilä on ammatiltaan lääkäri ja seuraajien määrällä mitattuna huomattava sosiaalisen median vaikuttaja, minkä vuoksi Faktabaari julkaisee lyhyen ajan sisällä jo toisen tarkistuksen Heikkilän väitteistä. Ensimmäinen tarkistus julkaistiin 19.10. ja sen voi lukea täältä.
Olemassa olevan tutkimuksen valossa D-vitamiini saattaa alentaa kuolleisuusriskiä taudin vakavissa muodoissa, mutta tutkimuksen perusteella ei voi myöskään sanoa varmaksi, että tietty D-vitamiinitaso estäisi kuolemia. Asiantuntijoiden keskuudessa D-vitamiinin hyödyistä vallitsee eri linjoja, joten toteamme Heikkilän väitteen olevan nykytiedon valossa 50/50 – osittain totta mutta sisältää virheellistä tietoa. Heikkilä ei itse esitä tutkimustietoa väitteensä tueksi.
Covid-19-kuolemia ei voida nykytiedon valossa varmasti estää millään ravintolisillä tai lääkkeillä.
D-vitamiinin vaikutusta hengitystiesairauksien ehkäisyyn ja vakavuuteen on tarkasteltu yli 200 julkaistussa tieteellisessä artikkelissa. Suurin osa näistä artikkeleista on kuitenkin erilaisia katsauksia ja mielipidekirjoituksia, eikä D-vitamiinin hyödyistä vallitse tutkimusmaailmassa konsensusta ainakaan toistaiseksi.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että D-vitamiini osallistuu immuunipuolustukseen. Tiedetään myös, että hengitystieinfektiot ovat yleisempiä talvikaudella, jolloin elimistön D-vitamiinipitoisuus on matalampi. On myös tehty väestötutkimuksia, joissa on todettu matalan D-vitamiinipitoisuuden yhdistyvän suurempaan hengitystieinfektioriskiin. Vasta julkaistun meta-analyysin mukaan riski on suurin <37,5 nmol/l-pitoisuuksilla.
Useiden lääketieteellisten tutkimusten perusteella D-vitamiinilisän antamisesta on hyötyä hengitystieinfektioiden ehkäisyssä. Suurin vaikutus nähtiin tutkimuksissa, joissa D-vitamiiniannos oli korkeintaan 20 µg/vrk ja ihmisillä, joiden D-vitamiinitaso on ollut lähtötilanteessa alhainen (<25 nmol/l). Suomessa tehdyssä laajassa tutkimuksessa nostetulla D-vitamiiniannoksella ei toisaalta todettu vähentävää vaikutusta lasten infektioherkkyyteen tai antibioottien käyttöön.
Myös vähän aikaa sitten julkaistussa espanjalaisessa pilottitutkimuksessa covid-19-potilaille annettiin normaalin hoidon lisäksi kalsidiolia, joka on reseptilääkkeenä myynnissä olevan D-vitamiinin varastomuoto ja joka nostaa elimistön D-vitamiinipitoisuutta paljon nopeammin kuin D-vitamiinilisät. Potilailla, jotka saivat kalsidiolia, oli pienempi todennäköisyys joutua covidin takia tehohoitoon tai kuolla verrattuna niihin, jotka saivat lumevalmistetta. Eli tämäkin tutkimus puhuu D-vitamiinin hyötyjen puolesta. Kyseisessä tutkimuksessa on vasta siirrytty laajaan potilastutkimuksen vaiheeseen, eli lopullisia tuloksia joudutaan vielä odottamaan.
D-vitamiinin hyötyihin covid-19:n hoidossa liittyy silti myös epävarmuustekijöitä. Matala D-vitamiinipitoisuus yhdistetään korkeaan ikään, lihavuuteen, tummaihoisuuteen,
vähäiseen liikkumiseen, auringonvalon vähäisyyteen ja perussairauksiin. Vaatetuksen ja auringolta suojautumisen vuoksi väestöllä voi olla puutetta D-vitamiinista myös maissa, joissa aurinko paistaa enemmän kuin Suomessa. Useassa tutkimuksessa on todettu seerumin kalsidiolipitoisuuden olevan matalampi covid-19-tautiin ja erityisesti senvakavaan muotoon sairastuneilla.
Aiheuttaako elimistön matala D-vitamiinipitoisuus siis riskin sairastua covid-19:ään? Se on mahdollista, mutta vielä ei ole saatavilla tarpeeksi laadukasta tutkimusnäyttöä
syistä ja seurauksista. Ei myöskään tiedetä, voiko elimistön matala D-vitamiinipitoisuus olla seurausta koronaviruksen aiheuttamasta voimakkaasta infektiosta ja elimistön
puolustusreaktioista.
Suomessa terveiden henkilöiden viitearvot ovat laboratoriotutkimuksissa yleensä välillä 40–80 nmol/l. On myös arvioitu, että 15–20 mikrogramman päivittäinen ravintolisä D-vitamiinia nostaa veren kalsidiolin tasolle 50 nmol/l ja vastaavasti 40–50 mikrogramman annos tasolle 75 nmol/l. Pitäisi kuitenkin tietää lähtötaso, jotta sopivan mikrogrammamäärän voisi määritellä. Seerumin kalsidiolipitoisuuksien mittaamiseen ei ole vielä olemassa standardoitua mittausmenetelmää, joten vaihtelua esiintyy eri mittausmenetelmien ja laboratorioiden välillä. Tämä tekee tulosten vertailun eri tutkimusten välillä hankalaksi sekä vaikeuttaa riittävän tai sopivan pitoisuuden arvioimista.
Useissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa keskitytään tällä hetkellä selvittämään, voiko D-vitamiinilisällä helpottaa taudin vakavaa muotoa tai ehkäistä kuolemia. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin kesken. Jotta väestön D-vitamiinitasoja kannattaisi mitata järjestelmällisesti, tarvittaisiin ensin kunnollista tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiinilisällä voidaan vaikuttaa tiettyyn tautiin, kuten koronaviruksen aiheuttamaan infektioon. Järjestelmällinen mittaaminen on myös kustannuskysymys.
Juttua taustoittaneet asiantuntijat:
Stepani Bendel, johtaja, Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskus
Otto Helve, tutkimusjohtaja, kansanterveystieteen osasto, Lastenklinikka
Hanna Nohynek, ylilääkäri, infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö, THL
Jyrki Virtanen, ravitsemusepidemiologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Juttua muokattu 22.10. klo 11.45: korjattu suositeltu seerumin D-vitamiinipitoisuus, joka on 50 nmol/l, eikä 55 niin kuin jutussa aiemmin luki.
Jaa eteenpäin
