EU ei ole kieltämässä vanhoja autoja tai niiden korjaamista

Asetusehdotuksella pyritään lisäämään autoteollisuuden kierrätysastetta ja puuttumaan “haamuautojen” aiheuttamiin ongelmiin EU:ssa ja EU:n ulkopuolella.

Euroopan komissio haluaa romuajoneuvojen hyödylliset materiaalit uudelleen kiertoon autoteollisuuden hyödynnettäväksi, sillä autoissa käytetyt raaka-aineet ja jalometallit ovat rajallisia. Autojen asianmukainen kierrätys myös ehkäisisi romuajoneuvoista aiheutuvia ympäristöriskejä. Lisäksi komissio haluaa ehkäistä entistä tehokkaammin ajo- ja korjauskelvottomien autojen viemisen EU:n ulkopuolelle. Muun muassa nämä tavoitteet ovat osa komission heinäkuussa 2023 antamaa romuajoneuvoja koskevaa asetusehdotusta. Asetus on kohdistettu pääasiassa autoteollisuuden toimijoille ja jäsenvaltioiden viranomaisille.

Sosiaalisessa mediassa keskustelu on typistynyt väitteeseen siitä, että EU olisi tällä asetuksella kieltämässä vanhat autot tai niiden korjaamisen. Osassa julkaisuista väitetään, että vanhan auton ikärajaksi olisi määritelty noin 15 vuotta. Tämän jälkeen autoja ei väitteiden mukaan saisi korjata. Olemme törmänneet väitteisiin muun muassa Youtubessa, X:ssä, Tiktokissa (esim. täällä ja täällä) sekä keskustelupalstalla.

Tällaista väitettä on esittänyt esimerkiksi Vapauden liiton puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Ossi Tiihonen. Tarkastelemallamme Youtube-videolla (Realistit - EU Haluaa Kieltää Vanhojen Autojen Korjaamisen) Tiihonen puhuu “Euroopan unionin hingusta romuttaa meidän vanhat autot […] ympäristönsuojelun ja ilmaston nimissä”.

Videon lähteinä mainitaan muun muassa The Exposé (ent. The Daily Expose), joka on salaliittoteoriota ja disinformaatiota levittävä verkkosivusto. Lähteiksi on merkitty myös esimerkiksi EuroWeekly News, joka on espanjalainen, laajalevikkinen englanninkielinen lehti. EuroWeekly News näyttää kuitenkin Tiihosen viittaamassa artikkelissa tulkinneen komission asetusehdotusta yksinkertaistavasti.

Tiihonen toteaa videolla, että suomalaisten autojen keski-ikä on noin 13 vuotta, mikä pitää paikkansa. Hän kuitenkin myös väittää, että koska asetusehdotus määrää hänen mukaansa noin 15 vuotta vanhat autot romutettavaksi, lähes puolet suomalaisten autoista joutuisi romutettavaksi. Väite ei pidä paikkaansa. Asetuksessa ei esitetä autojen korjaukselle ikärajaa, vaan ajoneuvon ja romuajoneuvon erottaisi asetuksen mukaan ajoneuvon korjattavuus. Komission mukaan vanhoilla autoilla saa jatkossakin ajaa ja niitä saa korjata. Korjauskelvottomat autot taas on tähänkin asti pitänyt romuttaa. Asetus ei myöskään koske esimerkiksi museoajoneuvoja. Asetuksen yhtenä tavoitteena on kehittää teollisuutta siten, että autojen korjaamisesta ja varaosien myymisestä ja ostamisesta tulee helpompaa ja halvempaa kuluttajille.

Tiedottaja Adalbert Jahnz Euroopan komissiosta on selventänyt asiaa italialaiselle Europa Today -sivustolle toteamalla, että asetusehdotuksessa mikään ei estäisi ihmistä omistamasta vanhaa autoa ja korjaamasta sitä, vaan sääntely astuisi voimaan, kun autoa ollaan myymässä. “Silloin näiden sääntöjen avulla viranomaiset voivat selvittää, onko kyseessä todella myytävä auto vai ajoneuvo, jonka käyttöikä on päättynyt”, hän selittää.

Mistä asetuksessa on kyse?

Euroopan komission heinäkuussa 2023 antaman asetusehdotuksen (Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoneuvojen suunnittelua koskevista kiertotalousvaatimuksista ja romuajoneuvojen jätehuollosta) tavoitteena on vähentää autoteollisuuden ympäristövaikutuksia sekä turvata autoteollisuuden tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden saatavuus Euroopassa paremmin romuajoneuvojen osien kierrätyksen avulla.

On tärkeää huomioida, että kyse on vasta komission ehdotuksesta. Se on parhaillaan jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin arvioitavana. Esimerkiksi Suomi on toivonut, että ehdotuksen jatkovalmistelussa kiinnitettäisiin huomiota määritelmien johdonmukaisuuteen, ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Valtioneuvoston kanta asetusehdotukseen on luettavissa eduskunnan verkkosivuilla.

Ehdotuksella komissio pyrkii lisäämään etenkin kadonneiden ajoneuvojen eli niin sanottujen ”haamuautojen” kierrätysastetta. Haamuautolla tarkoitetaan autoa, joka ei ole tavanomaisessa käytössä ja on mahdollisesti saavuttanut käyttöikänsä päätepisteen, mutta löytyy yhä viranomaisten rekistereistä. Käytännössä sillä tarkoitetaan usein vanhoja autoja, jotka saattavat maata käyttämättöminä ihmisten pihoilla poissa tieliikennekäytöstä tai jotka on myyty laittomasti ulkomaille, mahdollisesti kolmansiin maihin EU:n ulkopuolelle. Ajoneuvo poistuu viranomaisrekisteristä vasta asianmukaisen romutuksen jälkeen. Euroopan komission mukaan vuosittain jopa 3,5 miljoonaa autoa “katoaa” Euroopassa. Suomessa noin 30 000:n auton arvioidaan päätyvän vuosittain kierrätyksen ulkopuolelle.

Romuajoneuvojen vienti EU:n ulkopuolelle ja OECD:n kuulumattomiin maihin on kiellettyä jätteiden siirtoa koskevalla asetuksella. Vanhojen autojen vienti taas on sallittua. EU onkin maailman suurin käytettyjen autojen viejä. Asetuksella halutaan estää entistä tehokkaammin ajokelvottomien autojen vienti kolmansiin maihin, sillä ne aiheuttavat ympäristöriskejä ja heikentävät liikenneturvallisuutta vastaanottajamaissa. Lisäksi komissio haluaa romuajoneuvot kierrätykseen aiheuttamasta mahdollisia ympäristöriskejä.

Näiden tavoitteiden takia asetuksessa pyritään tekemään selkeä ero käyttöautojen ja romuajoneuvon välille. Esimerkiksi Suomi on kuitenkin arvostellut arviointikriteerejä tulkinnanvaraisiksi ja toivoo, että niitä tarkennettaisiin ja selkeytettäisiin. “[…] ehdotetussa muodossa ne ovat tulkinnanvaraiset. Valtioneuvosto katsoo, että kriteerien soveltamisen tarkoituksenmukaisuutta käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdoksissa tulisi vielä harkita”, valtioneuvosto arvioi.

Vanhalla autolla saisi yhä ajaa, vaikka se tulisi kalliiksi

Romuajoneuvon ja ajoneuvon ero on ehdotuksessa määritelty niiden korjattavuuden perusteella asetuksen liitteessä 1. Komissio haluaa tällä suitsia rikollista toimintaa, jossa romuajoneuvoja yritetään myydä käyttökelpoisina käytettyinä ajoneuvoina seuraavalle omistajalle. Käytetyn auton myyjän tulisi asetusehdotuksen mukaan pystyä osoittamaan, että myytävä ajoneuvo ei ole romuajoneuvo. Kriteereissä todetaan, että ajoneuvo on teknisesti korjauskelvoton esimerkiksi, jos se on leikattu paloiksi tai sen käyttökelpoiset osat on irrotettu tai jos sen keskeisiä komponentteja, kuten renkaita, jarruja, turvatyynyjä tai runkoa, ei voida korjata tai vaihtaa. Auto on myös korjauskelvoton, jos siitä vuotaa erilaisia nesteitä tai höyryjä, jotka voivat aiheuttaa räjähdyksiä tai ympäristöriskin.

Realistit-Youtube-videolla käsitellään useita kohtia asetusehdotuksesta. Seuraavassa tarkastelemme muutamaa väitteistä. Videolla esitetään huolta etenkin arviointikriteerien kohdasta 1 g), jossa todetaan, että ajoneuvo on teknisesti korjauskelvoton, jos “sen korjaaminen edellyttää moottorin, vaihteiston, korin tai alustan vaihtamista, jolloin ajoneuvon alkuperäiset tunnistetiedot häviävät”. Videolla Ossi Tiihonen arvioi, että esimerkiksi moottorinvaihdon tarpeessa oleva auto olisi asetusehdotuksen mukaan automaattisesti romuajoneuvo. Komission mukaan mikä tahansa osa voidaan vaihtaa, kunhan ajoneuvo läpäisee katsastuksen ja sillä on lupa liikennöidä EU:n alueella. Tällä komissio haluaa estää rikollista toimintaa, joka voi tarkoittaa esimerkiksi “[useiden] uusien ajoneuvojen varastamista ja purkamista komponenteiksi ja uudelleen kokoamista alkuperäisten identiteettien tarkoitukselliseksi hämärtämiseksi.”

Arviointikriteerien kohdassa 2 taas todetaan, että “(a)joneuvo on taloudellisesti korjauskelvoton, jos sen markkina-arvo on alhaisempi kuin sellaisten korjausten kustannukset, jotka ovat tarpeen sen palauttamiseksi unionissa sellaiseen tekniseen kuntoon, joka riittäisi katsastustodistuksen saamiseen siinä jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo oli rekisteröity ennen sen korjaamista.”

Tiihonen arvioi Youtube-videolla, että tämä tarkoittaisi automaattisesti sitä, että jos auton korjaaminen maksaa enemmän kuin sen markkina-arvo, se tulisi romuttaa. Hän myöskin kyseenalaistaa auton arvon määrittämisen markkina-arvolla käyttöarvon sijaan. Asetus ei kuitenkaan estä auton omistajaa korjaamasta autoaan, vaikka se ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Arviointikriteereitä tarkastellessa on huomioitava myös kriteerien viimeinen kohta, jossa todetaan, että “jos jokin näistä edellytyksistä täyttyy, on tehtävä yksilöllinen tekninen arviointi siitä, riittääkö ajoneuvon tekninen tila katsastustodistuksen saamiseen jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo oli rekisteröity ennen sen korjaamista.”

Otimme yhteyttä Tiihoseen sähköpostitse ja tarjosimme hänelle mahdollisuuden kommentoida väitteitään faktantarkistuksen perusteella ennen sen julkaisemista. Vastauksessaan Tiihonen ei halunnut arvioida uudelleen tai korjata väitteitään ja tulkintojaan asetusehdotuksesta.

Väitteisiin liikkumisen rajoittamisesta liittyy laajalle levinnyt salaliittoteoria

Tarkastelemallamme Youtube-videolla esitetään myös, että kieltämällä väitetysti vanhojen autojen korjaaminen halutaan estää halpa liikkuminen ja halpojen liikennevälineiden omistaminen. Videolla näihin väitteisiin liitetään ajatus niin kutsutuista suljetuista 15 minuutin kaupungeista, joka on laajalle levinnyt salaliittoteoria. Sen mukaan ihmiset aiotaan erilaisten sähköisten valvontamekanismien avulla sulkea 15 minuutin kaupunkeihin, joista ei saa poistua ilman hallinnon lupaa. Autoilun rajoittaminen sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien lisääminen nähdään kansalaisten liikkumisen rajoittamisena ilmastonmuutoksen torjumisen varjolla. Salaliittoteoria on rakennettu koronapandemian aikaisten liikkumisrajoitusten varaan, kuten esimerkiksi Euroopan digitaalisen median seurantakeskus EDMO kertoo julkaisemassaan faktantarkistuksessa.

15 minuutin kaupunki -ajatus on todellisuudessa ranskalais-kolumbialaisen apulaisprofessorin Carlos Morenon tunnetuksi tekemä malli kestävämmän yhdyskuntasuunnittelun tueksi. Morenon mallin mukaan asuinalueet tulisi suunnitella siten, että kaikki kansalaisten tarvitsemat palvelut sijaitsisivat 15 minuutin kävely- tai pyöräilymatkan päässä heidän kodistaan. Suomessa 15 minuutin kaupunki -mallin mukaisesta kaupunkisuunnittelusta on puhuttu esimerkiksi Turussa ja Helsingissä Viikin kaupunginosassa. Malliin ei liity väitettyä liikkumisen rajoittamista, vaan kansalaisilla olisi luonnollisesti oikeus liikkua vapaasti ja nauttia myös muista kuin 15 minuutin säteellä olevista palveluista. Aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa CNN, AP, AFP ja The New York Times.

Samat autoväitteet kiertävät Euroopassa ja maailmalla

Väitteitä vanhojen autojen tai niiden korjaamisen kieltämisestä on havaittu ja kumottu esimerkiksi Virossa, Italiassa ja Romaniassa. Myös uutistoimisto AFP:n faktantarkistajat ovat kumonneet väitteen, joka levisi ainakin Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Ranskassa, Romaniassa ja Kreikassa. AFP kirjoitti asetusehdotuksesta liikkuvasta väärästä tiedosta jo joulukuussa 2023. Silloin disinformaation keihäänkärkenä oli väite siitä, että asetus antaisi hallituksille oikeuden ottaa haltuunsa tai romuttaa kansalaisten vanhat autot.

EU kieltää -väitteet ovat jo vuosia olleet Euroopan unioniin liittyvän disinformaation kovaa ydintä. Faktabaari on aikaisemmin tarkistanut väitteitä esimerkiksi kasvisten kotiviljelyn, suvivirren ja ilmapallojen kieltämisestä.
Seuraamme eurovaalien alla myös EU kieltää -väitteitä. Oletko törmännyt tällaiseen väitteeseen? Tai muuhun väitteseen, jota Faktabaarin olisi syytä tarkastella? Kerro siitä meille lomakkeella!

Lisätietoa:

Euroopan komission asetusehdotus:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoneuvojen suunnittelua koskevista kiertotalousvaatimuksista ja romuajoneuvojen jätehuollosta, asetusten (EU) 2018/858 ja 2019/1020 muuttamisesta sekä direktiivien 2000/53/EY ja 2005/64/EY kumoamisesta

Asetusehdotuksen liitteet

Pääkuva: Romuauto metsässä Saksassa / imago sport

Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.

toimitus@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.