Koronaviruksen avulla yritetään kerätä poliittisia irtopisteitä, mustamaalata poliitikkoja sekä nakertaa kilpailijoiden luottamusta, selviää kansainvälisen faktantarkistusverkoston raporteista.
Tammikuun lopun jälkeen verkoston julkaisemista noin 3 000 tarkistuksesta (huhtikuun alun luku) 13 prosenttia liittyi julkisiin viranomaisiin ja suurin osa näistä tarkistuksista lisättiin kansainvälisen faktantarkistusverkoston (IFCN) tietokantaan yhdessä viikossa.
Faktantarkistajat havaitsivat maaliskuussa väärien väittämien liittyvän yhä enemmän myös poliitikkoihin. Esimerkiksi Meksikossa kiersi video, jossa väitettiin paikkansapitämättömästi, että presidentti Manuel Lopes Obradorin koronavirustesti olisi ollut positiivinen. Brasiliassa faktantarkistajat löysivät useita valheellisia väittämiä, joissa hyökättiin kuvernöörejä ja kongressiedustajia vastaan sosiaalisessa mediassa ja viestisovelluksissa. Yhdessä kummallisessa tapauksessa kansanedustaja Gustavo Schmidt pidätettiin hyökkäyksistä presidentti Jair Bolsonaron puoluetta PLS:ää vastaan, vaikka hän on kytköksissä juuri kyseiseen puolueeseen. WhatsApp-viestiketjussa Schmidtin oli väitetty kuuluvan PSOL oppositiopuolueeseen.
Iranissa luottamus johtoon horjuu
Iranissa tavallisen kansalaisen ja faktantarkistajien oli vaikea pysyä perässä todellisesta SARS-CoV-2 virustilanteesta. Hallituksen sisäiset kilpailevat ryhmät kertoivat eri kuolleisuusmääriä ja kriitikot syyttivät hallitusta salailusta. Ulkopoliittisen instituutin mukaan Iranin johto olisi jopa vitkutellut ensimmäisen tartuntatapauksen ilmoittamisessa, koska valtiojohto halusi mahdollisimman suuren osallistujajoukon viettämään Iranin islamilaisen vallankumouksen vuosipäivää 11. helmikuuta.
Iranin korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein mukaan virusta koskevat uutiset olivat osa kansainvälistä propagandakampanjaa, ja tarkoitettu vahingoittamaan Iranin demokratiaa. Valtiojohdon uskottavuus kärsi pahoin ukrainalaisen lentokoneen alasampumisen jälkeen, joten kansalaiset eivät täysin uskoneet Khamenein selitystä. Tämä näkyi myös ennätysalhaisena äänestysprosenttina 21. helmikuuta pidetyissä parlamenttivaaleissa.
Taiwanissa asetelma oli toisinpäin. Siellä faktantarkistajat havaitsivat maaliskuun alussa mustamaalauskampanjan hallitusta vastaan, jonka motiivia he pitivät poliittisena. Kampanjan pääviesti oli, että virustilanne ei ollut lainkaan kontrollissa ja että hallitus ei tiennyt mitä tehdä kansalaisten suojelemiseksi. Hallinnon väitettiin jopa peittelevän todellista epidemiatilannetta.
Kun maan hallitus on suurin ongelma
Faktantarkistusverkoston raportin mukaan Venezuelassa sen sijaan maan hallinnon oli todettu todella vaikeuttavan median raportointia koronakriisitilanteesta pimittämällä olennaista tietoa. Venezuelassa on viimeksi julkaistu tietoja kansanterveydestä vuonna 2007, jolloin julkaistiin raportti, jonka mukaan lapsi- ja äitikuolleisuus oli kasvanut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Raportin julkaisun seurauksena terveysministeri Antonietta Caporale joutui tuolloin jättämään tehtävänsä. Faktantarkistajilla, kansalaisjärjestöillä, medialla tai kansalaisilla ei näin ollen ole ollut mahdollista saada luotettavaa tietoa esimerkiksi tuhkarokon, malarian tai viimeisimpänä SARS-CoV-2 viruksen levinneisyydestä.
Venezuelalaisen Efecto Cocuyo:n faktantarkistajat ovat siksi keränneet itse tietoa järjestöiltä, tutkijoilta sekä kansainvälisistä lähteistä ja käyttäneet datajournalismin tekniikoita saadakseen luotua jonkinlaista kuvaa kansanterveyden tilasta. Huhuja, salaliittoteorioita ja väärää informaatiota vastaan taisteleminen on vaikeaa ilman virallisia tietoja ja viranomaisten kiistellessä keskenään perusfaktoista. Kansalaiset ovat huolissaan eivätkä tiedä mitä uskoa, joten he epäilevät kaikkea.
Venezuela ei kuitenkaan ole ainoa maa, jossa faktantarkistajat ovat pitäneet paikallisen hallituksen toimia arveluttavina. Huhtikuussa viisi brasilialaista faktantarkistusorganisaatiota kirjoitti avoimen kirjeen, joka julkaistiin ainakin kahdessa maan suurimmassa sanomalehdessä, Folha de S.Paulossa ja O Estado de São Paulossa. Agência Lupa, Aos Fatos, Boatos.org, E-farsas, and Estadão Verifica olivat turhautuneita taistelemaan väärää koronavirustietoa vastaan, jota levitti heidän oma hallituksensa. Faktantarkistajat pyysivät poliitikkoja olemaan vääristelemättä totuutta ja kehottivat heitä edistämään tieteellisen konsensuksen tukemaa tietoa.
Poliitikot olivat muun muassa väittäneet, että hydroksiklorokiini on tehokas lääke COVID-19 taudin hoidossa. Hydroksiklorokiinia käytetään esimerkiksi malarian, reuman ja SLE:n hoitoon. Pian tämän jälkeen hydroksiklorokiini hävisi brasilialaisista apteekeista aiheuttaen haittaa niille, jotka tarvitsivat niitä muuhun kuin uuden koronaviruksen aiheuttaman sairauden hoitoon.
Hydroksikloriinin hyödyistä uuden koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidossa on keskusteltu paljon myös Suomessa. Toistaiseksi virallinen kanta on ollut, että lääkkeen tehokkuus ja turvallisuus koronapotilaiden hoidossa on vielä kyseenalaista. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen totesi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen, että ”Euroopan lääkeviraston (EMA) arvion mukaan vaikutuksia on vielä tutkittava kliinisissä lääketutkimuksissa”.
Ihmisoikeudet koetuksella
Vuoden alusta lähtien yli 300 henkilöä lähes 40 maassa on pidätetty ja heitä on syytetty COVID-19:ään liittyvistä väärien tietojen levittämisestä, kv-verkosto kertoo raportissaan. Jotkut valtiot ovat perustelleet pidätyksiä toimenpiteinä estää väärän tiedon levittämistä, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, että oikeasti näillä toimenpiteillä halutaan vaientaa kritiikkiä ja vaikuttaa siihen, miten viruksesta raportoidaan. Latinalaisamerikkalaisten toimittajien oikeuksia puolustavan Fundamediosin pääjohtaja César Ricaurte toteaa, että hallitukset ovat käyttäneet koronakriisiä hyväkseen lisätäkseen kansalaisten valvontaa ja rajoittaakseen lehdistönvapautta.
Esimerkiksi Hondurasissaja Meksikossaei käsitellä enää viranomaisiin kohdistuvia tietopyyntöjä ja Arubaon rajannut toimittajat ulos välttämättömien työntekijöiden listalta. Tämän seurauksena toimittajat eivät pysty raportoimaan koronakriisistä, koska eivät voi poistua kotoaan.
Boliviassa väliaikainen presidentti Jeanine Áñez allekirjoitti 9. huhtikuuta toimeksiannon, jonka perusteella maa asetettiin sulkutilaan. Áñez totesi, että väärän tiedon levittämisestä tai epävarmuuden tuottamisesta joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen rikoksesta kansanterveyttä vastaan. Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi lausunnon, jossa vastusti voimakkaasti toimeenpanomääräystä, ja väitti sen epämääräisen kielen johtavan väärinkäytöksiin.KansainvälinenToimittajat ilman rajoja -järjestö jopa väittää, että SARS-CoV-2 -pandemiaa ei olisi välttämättä edes syntynyt, jos Kiinassa olisi vapaa lehdistö. Järjestön Yhdistyneille Kansakunnille lähettämässään kirjeessä se luetteloi lehdistönvapausloukkauksia 38:ssa maassa.
Mustamaalaamisen politiikkaa
Poliitikkojen, hallitusten ja viranomaisten uskottavuutta on pyritty horjuttamaan myös kontekstista irrottamisen avulla. Faktabaari julkaisi tästä esimerkkianalyysin maaliskuussa.
Yhdysvalloissa demokraattien poliittisen toiminnan komitea Priorities USA Action julkaisi maaliskuussa mainoksen, jossa presidentti Donald Trumpia kritisoitiin uuden koronaviruksen vähättelystä. Mainoksessa Trumpin puheista otetut lainaukset rinnastettiin graafiin, joka kuvasi viruksen eksponentiaalista kasvua. Mainoksessa esitetyt Trump-lainaukset ovat kaikki todellisia. Mainos koostuu kuitenkin puheen pätkistä, jotka on leikattu Trumpin eri aikoina pitämistä puheista. Otteet eivät muutenkaan ole täysin linjassa tapausmäärien kasvun kanssa. Priorities USA Action vastasi arvosteluun ostamalla mainokselle 600 000 dollarilla lisää näkyvyyttä.
Huhtikuussa Trumpin kampanja ryhtyi vuorostaan mustamaalaamaan kontekstista irrottamisen avulla demokraattien todennäköistä presidenttiehdokasta Joe Bidenia. Trumpin kampanjavideossa Biden kuvataan veljeilemässä kiinalaisten kanssa amerikkalaisten kustannuksella. Luodussa mielikuvassa Bidenille koronakriisi on omaa etua vähäisempi seikka. Mainoksessa on käytetty tuttua liimaa-leikkaa -tekniikkaa, eli Bidenin esiintymisistä leikattuihin videopätkiin on editoitu tarkoitushakuisesti osia hänen puheistaan.
Yhdysvaltain presidentti itse sai faktantarkistajien leuat loksahtamaan puheillaan valkaisuaineen sisäisestä käytöstä ja “valohoidoista” uuden koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidossa. Hänen puheistaan nousi luonnollisesti maailmanlaajuinen kohu, jolloin Trump kuittasi sanomisensa “sarkasmiksi”.
Yhdysvalloissa poliitikkoihin kohdistuvien väärien väittämien määrä oli huhtikuun puoliväliin mennessä suhteellisen pieni verrattuna esimerkiksi vääriin väittämiin SARS-CoV-2 viruksen parantamisen keinoista tai viruksen alkuperästä. Uuden koronaviruksen ympärillä tapahtuva politisointi voi kuitenkin viedä huomiota luotettavista tiedon lähteistä. On myös mahdollista, että mitä lähemmäksi Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaalit tulevat sitä kiivaammaksi väärällä tiedolla politisointi muuttuu.
Käsillä oleva koronakriisi on kuitenkin saanut faktantarkistajat hiomaan prosessejaan ja toimimaan yhdessä laajuudella, jota ei aiemmin ole koettu. IFCN:n ohella European Observatory Against Disinformation (SOMA) ja First Draft ovat faktantarkistuksen ja disinformaation torjunnan saralla merkittäviä toimijoita, joten informaatiohäiriöihin vastaamiseen on enemmän “tulivoimaa”, mikä tulee varmasti näkymään jatkossa esimerkiksi vaalien aikaan.
---
Jutussa on käytetty lähteenä IFCN:n julkaisemia raportteja koronavirukseen liittyvien väitteiden tarkistamisesta, joita on käännetty suomeksi soveltuvin osin. Faktabaari on ollut kansainvälisen verkoston liitännäisjäsen vuodesta 2014 ja on osa #CoronaVirusFactsAlliance -tietokantaa.
Tietokannasta voi etsiä, suodattaa ja luokitella sisältöä ja sitä päivitetään säännöllisesti. Tietokannassa on tarkistuksia projektin alusta lähtien (24.1.), joten osa tiedosta saattaa jo olla vanhentunutta. Kannattaa siis huomioida tarkistusten päivämäärät. IFCN verkoston tarkistuksia voi seurata myös Twitterissä hashtagilla #CoronaVirusFacts.
Faktabaari tekee tarkistuksia hankeluontoisesti ja mahdollisuuksien mukaan. Erityistä tarkistuskampanjaa COVID-19:ää varten ei ole perustettu.
Jaa eteenpäin
