FAKTAPOHJAISEN JULKISEN KESKUSTELUN PUOLESTA

    Somessa leviävä ”THL ja koronavirus uutisissa” -kooste on harhaanjohtava ja vahingoittavaa tietoa

    16.03.2020 Toimitus

    Sosiaalisessa mediassa leviää tällä hetkellä kuva otsikolla “THL ja koronavirus uutisissa”, johon on koottu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koronavirukseen liittyviä kommentteja tammi-maaliskuulta. Listalla on siteerattu THL:n asiantuntijoiden lausuntoja, mutta ne näyttävät ajankohdastaan irrotettuina pääosin virheellisiltä. Lista on kokonaisuutena tahallisen harhaanjohtava. Sen tarkoituksena on nakertaa vastuullisen viranomaisen eli THL:n uskottavuutta tarjoamatta tilalle tarkistettua tietoa. Faktabaari pitää kuvan levittämistä epidemiatilanteessa eettisesti hyvin arveluttavana.

    Siksi Faktabaari ei myöskään julkaise kyseistä kuvakaappausta. Faktabaari arvioi kuvan asteikollaan vahingoittavaksi eli malinformaatioksi. Julkaisussa päällisin puolin tarkkoja sitaatteja käytetään harhaanjohtavalla ja haitallisella tavalla. Myös listaa koskevia oikaisuja on jo kiertänyt sosiaalisessa mediassa.

    Faktabaari sai kuvasta tarkistuspyynnön lauantaina (14.3.). Päätimme THL:ltä asiasta kysyttyämme käydä kuvassa esitetyn listan päivä päivältä läpi ja teimme kommenteista oman arviomme. Tarkistuksella Faktabaari osallistuu kansalaisten informaatiolukutaidon edistämiseen, jossa tavoitteena on parantaa ihmisten valmiuksia kohdata harhaanjohtavaa viestintää luokittelemalla väitteitä täsmällisyyden ja arvioidun tarkoituksellisuuden osalta.

    Alla listatut kursivoidut päivämäärät ja lauseet ovat somessa kiertävästä kuvasta. Niitä seuraa aina Faktabaarin analyysi ja arvio. Lopuksi väitteet arvioidaan vielä kokonaisuutenaja osana infodemiaa.

    20.1. Tapausten leviäminen Suomeen on THL:n mukaan epätodennäköistä.

    Kommentti on kyseisenä päivänä julkaistu. Koska juttu on maksumuurin takana, ei ole mahdollista nähdä, mitä itse jutussa lukee. Ingressissä ainakin todetaan: ”Suomesta ei ole suoria lentoja Kiinan Wuhaniin ja tapausten leviäminen Suomeen on THL:n mukaan epätodennäköistä”.

    THL:n tiedotteessa todettiin 20.1., että ”Kiinan Wuhanissa on tähän mennessä vahvistettu reilut 200 tautitapausta, joiden aiheuttajaksi on tunnistettu uusi koronavirus. Tapausten todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni”.

    Tuossa vaiheessa tapauksia oli 200, ja ne rajoittuivat Wuhanin alueelle, jonne ei ollut Suomesta suoria lentoyhteyksiä. THL:n lausunnot perustuivat sen hetkiseen riskiarvioon.

    21.1. Uuden koronaviruksen tartuntariski on tavallisen matkailijan näkökulmasta pieni, sanoo THL:n asiantuntija.

    Kyseisenä päivänä STT:n uutinen kiersi useassa suomalaisessa lehdessä. Tässä esimerkki Ilkka-Pohjalaisesta, jossa todettiin:

    ”Uuden koronaviruksen (2019-nCoV) tartuntariski tavallisen matkailijan näkökulmasta on pieni, jos lähtee Kiinaan tai Aasiaan yleisesti, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).”

    Somessa kiertävästä lauseesta on jätetty pois kohta, jos lähtee Kiinaan tai Aasiaan yleisesti. Tässä vaiheessa todetut tapaukset liittyivät lähinnä Wuhaniin ja siellä oleskelleisiin henkilöihin.

    21.1. THL:n johtava asiantuntija sanoo, että epidemiariski on Euroopassa erittäin pieni.

    Tämä kommentti on jäljitettävissä ainakin Ylen uutiseen, josta ote:

    ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiatuntija Jussi Sane kertoo Ylelle, että Suomessa seurataan virustartunnan tilannetta tarkasti.

     – Laboratoriovalmiutta ja toimintamalleja on kehitetty.

    Sanen mukaan epidemiariski Euroopassa on erittäin pieni, eikä Suomessa ole syytä ryhtyä radikaaleihin toimenpiteisiin.

    – Tällä hetkellä THL ei suosittele erityisiä toimia lentokentille tai matkustajille.Maailman terveysjärjestö WHO järjestää huomenna Sveitsissä hätäkokouksen koronaviruksen leviämisen takia.”

    Maaliskuun puolenvälin tilanteen perusteella Sanen lausunto saattaisi tuntua riittämättömältä, mutta 21.1. THL noudatti suosituksissaan Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan tautienehkäisy ja valvontakeskuksen (ECDC) riskiarvioita. Nyt tiedämme, että kuumeseulonnat, rajatarkastukset ja matkustuskiellot Kiinaan eivät ole estäneet epidemian leviämistä toimenpiteitä suorittaneisiin maihin.

    22.1.THL:n johtava asiantuntija kertoo Mediuutisille, että (WHO:n) hätäkomiteasta puhuminen saa tilanteen kuulostamaan ”turhan dramaattiselta”.

    Kyseisessä Mediuutisten jutussa Jussi Sanea oli haastateltu kysymys-vastaus-muodossa:

    ”Maailman terveysjärjestön WHO:n hätätilakomitea (Emergency Comittee) on tänään keskiviikkona koolla päättämässä, onko Kiinan uudenlaisesta koronavirus syytä julistaa kansainväliseksi uhkaksi kansanterveydelle.

    Onko tilanne nyt siis todella paha, THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön johtava asiantuntija Jussi Sane?

    – Kuulostaa turhan dramaattiselta, kun puhutaan hätätilakomiteasta. Julistus on WHO:n instrumentti, jonka avulla se voi paremmin suunnata apua ja rahallista tukea tahtomaansa toimintaan.

    Onko julistus siis tavallaan rutiinia?

    – Se on osa normaalia prosessia. On hyvä muistaa, että tällä hetkelläkin on voimassa kaksi julistusta kansainväliseksi terveysuhkaksi: Kongon ebolaepidemia ja polion leviäminen.”

    Somessa levinneestä kommentista on jälleen jätetty osa sitaatista ja kontekstista pois. On myös hyvä muistaa, että tammikuun 22. päivänä tilanne näytti vielä täysin erilaiselta kuin maaliskuun puolivälissä.

    24.1.THL muistuttaa, että matkailuun Kiinassa tai Aasiassa ei liity merkittävää riskiä saada Wuhan-koronaviruksen tartunta.

    Kommentti on jäljitettävissä THL:n tiedotteeseen, jossa todettiin:

    ”Matkailuun Kiinassa tai Aasiassa ei liity merkittävää riskiä saada Wuhan-koronaviruksen tartunta. Sen sijaan Wuhanin kaupungin alueella matkustamiseen voi liittyä Wuhan-koronavirustartunnan riski.Näitä suosituksia on hyvä noudattaa, kun matkustat Kiinaan matkustaessa matkailijoiden kannattaa aina noudattaa hyvää käsihygieniaa ja välttää
    erityisesti

    • läheistä
      kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio
    • toreja,
      joilla myydään eläviä ja kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi
    • läheistä
      kosketusta luonnoneläimiin sekä koti- ja hyötyeläimiin ja niiden
      eritteisiin
    • kypsentämätöntä
      tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä
      valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.

    Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) mukainen asiantuntijakomitea kokoontui keskiviikkona 22.1. arvioimaan, täyttääkö tilanne kansainvälisen terveysuhan kriteerit. Komitea jatkaa asian käsittelyä torstaina 23.1. WHO ei tällä hetkellä suosita rajoituksia matkustamiseen tai kaupankäyntiin.”

    Itse kommentissa ei jälleen ole mitään väärää, mutta kun tekstiä tarkastelee laajemmin, huomaa, että THL antaa ohjeistuksia sen hetkisen tilanteen mukaan. Tuolla hetkellä tilanne ei kansainvälisen asiantuntijakomitean mukaan täyttänyt kansainvälisen terveysuhan kriteerejä.

    27.1.__THL:n mukaan taudin laajemman leviämisen riski Suomessa on hyvin pieni.

    Ilta-Sanomien jutusta kommentti löytyy sellaisenaan. Siinä ei kuitenkaan tarkenneta, mihin lausuntoon tieto perustuu.

    Yle julkaisi samana päivänä jutun, jossa kirjoitettiin:

    ”Kiinassa leviävän koronaviruksen etenemistä on seurattava tarkoin, mutta Suomessa sen aiheuttama riski on toistaiseksi suhteellisen vähäinen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane Ylen haastattelussa.” 

    THL julkaisi samana päivänä uutisen toimenpideohjeesta, jossa todettiin, että ”Kiinassa Hubein provinssin ja erityisesti Wuhanin kaupungin alueella matkustamiseen voi liittyä Wuhan-koronavirustartunnan riski” ja että ”Yksittäiset tapaukset matkailijoilla ovat mahdollisia Suomessakin”. 

    Yksittäiset tapaukset eivät tuolla hetkellä nostaneet riskiä suureksi, mikä oli myös ECDC:n linjan mukaista.

    29.1. THL: Kyseessä ei ole mitenkään erityisen tarttuva virus. Toisaalta ei ole edes varmaa, että tarttuuko tämä oireettomana lainkaan.

    Ainakin Iltalehti julkaisi kyseisenä päivänä uutisen, jossa kirjoitettiin:

    ”THL:n infektiotautien torjuntaan ja rokotuksiin erikoistuneen ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan Suomessa on hyvä valmius ehkäistä jatkotartunnat.

    Hyvä uutinen näissä on ollut se, että näihin on liittynyt äärimmäisen vähän jatkotartuntoja. Tämä on osoitus siitä, että EU:ssa on vahva osaaminen tartuntatautien torjunnassa, ja meillä Suomessa se on erittäin vahva, Puumalainen sanoi THL:n tiedotustilaisuudessa.

    Kyseessä ei ole mitenkään erityisen tarttuva virus. Toisaalta ei ole edes varmaa, että tarttuuko tämä oireettomana lainkaan, Puumalainen totesi.”

    Kun tekstiä tarkastelee hieman laajemmassa kontekstissa huomaa sidonnaisuuden tiettyyn hetkeen, mutta sinällään kommentti on täysin oikea.

    4.2. THL: Koronavirus ei uhkaa suomalaisten suosittuja talvilomakohteita kuten Thaimaata.

    Ainakin Helsingin Sanomissa kirjoitettiin:

    ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Kiinasta lähtenyt koronavirusepidemia ei tämänhetkisen tiedon mukaan uhkaa suomalaisten suosittuja talvilomakohteita kuten Thaimaata.

    Muihin Aasian maihin kuin Kiinaan matkustavien riski saada tartunta on pieni, sanoi THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane tiistaina tiedotustilaisuudessa.

    Lehtitietojen mukaan virus on tähän asti tarttunut ihmisestä toiseen Kiinan lisäksi ainakin Yhdysvalloissa ja Thaimaassa. Maailman terveysjärjestö WHO pitää epätodennäköisenä, että oireettomat levittäisivät virusta.”

    Jälleen sama kuin useimmissa muissa kuvakaappauksessa listatuista kommenteissa: sisältö sinällään oikein, mutta kontekstista huomaa, että se on sidottu tiettyyn hetkeen.

    7.2. THL arvioi perjantaina, että riski sairastua Kiinassa on melko pieni ja Aasiassa pieni.

    Faktabaari ei löytänyt yhtään lähdettä, jonka perusteella olisi voinut todeta THL:n sanoneen 7.2. tällaista, vaikka Nurmijärven Uutiset näin jutussaan väittää. THL on saattanut
    käyttää tilannekuvassaan kyseisiä ilmaisuja, joita se käänsi ECDC:n sen hetkisestä tilannearviosta, mutta emme löytäneet sellaista suoraan.

    13.2. THL: Koronavirus voi vaikuttaa talvilomalaisten matkustamiseen, vaikka riski sairastua on pieni. ”Riski sairastua suomalaisten suosimissa lomakohteissa on yksittäiselle ihmiselle äärimmäisen pieni”.

    Ainakin Helsingin Sanomat kirjoitti kyseisenä päivänä:

    ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan asiassa on kaksi puolta: epidemian leviämistä on erittäin vaikea ennustaa, mutta samalla yksittäisen suomalaisen riski sairastua on pieni.

    Tässä on haastava viestinnällinen ongelma. Mahdollisuus epidemian leviämiseen on olemassa, mutta riski sairastua suomalaisten suosimissa lomakohteissa on yksittäiselle ihmiselle äärimmäisen pieni, Puumalainen sanoo.

    Tilanne muuttuu nyt kuitenkin nopeasti, hän huomauttaa.

    Jos on pidemmälle suuntautuvia lomasuunnitelmia, niin kyllä tätä tilannetta pitää seurata.”

    Koska somessa levinneestä kommentista on jätetty esimerkiksi Puumalaisen huomautus, tilanne muuttuu nyt kuitenkin nopeasti, pois on tarkoitus ollut esittää kommentti sellaisessa valossa, että THL ei ole ollut ollenkaan tilanteen tasalla.

    15.2. THL:n asiantuntija: On epätodennäköistä, että Euroopassa vakituisesti asuvia kuolisi lähiaikoina uuteen koronavirukseen.

    Löysimme lähinnä STT:n julkaiseman jutun kyseisenä päivänä, joka julkaistiin useassa lehdessä, muun muassa Karjalaisessa. Jutussa haastateltiin THL:n terveysturvallisuusosaston johtajaa Mika Salmista:

    ”Mikä on tämän hetken arvio, onko olemassa riski, että Euroopassa vakituisesti asuvia ihmisiä lähiaikoina kuolisi koronavirukseen?

    – Niillä muutamilla kymmenillä eurooppalaisilla, joihin tauti on nyt tarttunut, tätä riskiä ei voi sulkea pois. Mutta yleisesti heillä ei nykytiedon mukaan ole juurikaan riskiä.
    Euroopassa havaituista tapauksista on varsin hyvin tiedossa, missä he ovat tartunnan saaneet ja mitkä ovat olleet heidän kontaktinsa. Näiden perusteella ei voi ainakaan tällä hetkellä arvioida, että Euroopassa olisi epideemistä leviämistä. Tätä joudutaan tietysti koko ajan arvioimaan ja seuraamaan. Tällä hetkellä tavoitteena on pysäyttää tartuntaketjut ja sitä kautta estää epidemioiden syntyminen Euroopassa.”

    Kuten sitaatista käy ilmi, Salminen ei ole sanonut sitä, mitä kommentissa väitetään. Salminen myös toteaa, että heillä ei nykytiedon mukaan ole juurikaan riskiä.

    24.2. THL:n johtaja pitää Italian rajoituksia koronan takia ylimitoitettuna.

    Kommentti on jäljitettävissä Ylen juttuun: ”Vaikka tilanne on Euroopassa muuttunut, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen pitää Italian määräämiä rajoituksia ylimitoitettuna.

    – Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi. Siellä on nyt tehty toimia, joiden kohdalla olisi ollut hyvä harkita kaksi kertaa miten toimitaan, sanoo Salminen.

    Salminen arvioi, että ihmisten liikkumisen rajoittaminen – paitsi silloin kun oikeasti tiedetään, että he todella ovat altistuneet tautiin – ei johda hyviin lopputuloksiin.

    Salmisen mukaan Italian väkimäärään suhteutettuna kyse on kuitenkin edelleen kohtuullisen pienestä määrästä ihmisiä.”

    Salmista on siteerattu kommentissa ihan oikein.

    26.2. THL huomauttaa, että Pohjois-Italian hiihtokeskukset eivät pääsääntöisesti sijaitse näillä alueilla. Myöskään matkustamiseen Milanon lentokentän kautta ei liity suurentunutta tartuntariskiä.

    Lähteitä tälle kommentille löytyi 25.2. eli päivää aiemmin. Tuolloin THL päivitti ohjeensa:

    ”Koronavirusepidemian tilanne on muuttunut viime päivinä ja tartuntariski on suurentunut Manner-Kiinan lisäksi Iranissa, Etelä-Koreassa sekä Italian Veneton, Lombardian, Piemonten tai Emilia-Romagnan alueilla.

    Etelä-Koreassa on todettu 25.2. mennessä yli 900 tapausta ja Iranista noin 60 tapausta. Paikallisia laajempia tartuntaketjuja on todettu myös Italiassa, tapauksia on yli 200.

    Manner-Kiinan lisäksi koronavirustartuntaa tulisi jatkoissa epäillä henkilöillä, jotka 25. helmikuuta alkaen saavat äkillisen hengitystieinfektion oireita ja ovat palanneet 14 vuorokauden kuluessa Iranista, Etelä-Koreasta tai Italian tietyiltä alueilta.

    Pohjois-Italian hiihtokeskukset eivät pääsääntöisesti sijaitse näillä alueilla. Matkustamiseen Milanon lentokentän kautta ei liity suurentunutta tartuntariskiä.”

    Jälleen kommentti on täysin oikea, mutta täysin tiettyyn hetkeen liittyvä. Pian tämän jälkeen alkoi tosin tulla signaaleja, että hiihtokeskuksissa oli todettu tartuntoja.

    26.2. THL: Meillä on resurssit kunnossa. Aina voisi paremminkin olla, mutta eurooppalaisittain verrattuna meillä on resurssit kunnossa.

    Yle uutisoi 26.2.:

    ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alusta asti antanut ohjeita siitä, miten tulee toimia, jos eteen tulee epäiltyjä koronatapauksia. Lisäksi laboratoriokapasiteetin riittävyydestä on pidetty huolta.

    – Meillä on resurssit kunnossa. Aina voisi paremminkin olla, mutta eurooppalaisittain verrattuna meillä on resurssit kunnossa, Varhila sanoi.”

    Lausunto ei ollut THL:n edustajan, vaan sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan.

    26.2. Italian tartunnat eivät silti anna syytä julistaa, että virus leviää tässä ja nyt koko Eurooppaan, sanoi johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tiistaina.

    Somelistan kommentti oli julkaistu jo edellisenä päivänä 25. helmikuuta STT:n uutisessa, joka ilmestyi useassa lehdessä. Esimerkki Satakunnan Kansasta:

    ”Uhka koronaviruksen laajemmasta leviämisestä Eurooppaan on noussut selvästi viime viikosta.

    – Italian tilanne nostaa todennäköisyyttä, että muuallakin Euroopassa saatetaan nähdä lisää koronatartuntoja. Italian tartunnat eivät silti anna syytä julistaa, että virus leviää tässä ja nyt koko Eurooppaan, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).”

    Kommentti on täysin oikein, mutta jälleen tietystä hetkestä. Italiassa oli 25.2. mennessä raportoitu 200 tartuntaa rajatulla alueella. Pian sen jälkeen näytti kuitenkin siltä, että leviäminen oli laajempaa, ja ollut sitä ilmeisesti pidempään kuin oli luultu.

    29.2. THL: Toistaiseksi kertyneen tutkimusnäytön perusteella maahantulo- ja maastalähtötarkastukset eivät ole olleet tehokkaita tartuntatautien tunnistamisessa.

    Kommentti löytyy THL:n tiedotteesta:

    ”Toistaiseksi kertyneen tutkimusnäytön perusteella maahantulo- ja maastalähtötarkastukset eivät ole olleet tehokkaita tartuntatautien tunnistamisessa. Toimenpiteillä tunnistetaan yleensä hyvin pieni osuus tautitapauksista, eikä vaikuteta merkittävästi taudin leviämisen todennäköisyyteen. Viimeisten 20 vuoden aikana WHO on suosittanut epidemia-alueella toteutettavia maastalähtötarkastuksia kolmesti: vuonna 2003 SARS-epidemian vuoksi, sekä vuosina 2014 ja 2018 ebolaepidemioiden yhteydessä. Maahantulotarkastuksia ei
    sen sijaan ole suositeltu.”

    THL on omassa tiedotteessaan perustellut erittäin selvästi ja järkiperäisesti miksi ei pidä maahantulo- ja maastalähtötarkastuksia tehokkaina, mutta nämä ovat jätetty kommentista pois. Kertyneellä tutkimusnäytöllä Sane viittaa esimerkiksi Effectiveness of airport screening at detecting travellers infected with novel coronavirus (2019-nCoV) -tutkimukseen. Science-lehti on myös käynyt läpi aiheeseen liittyvää tutkimusta uutisessaan.

    6.3. THL:n Puumalainen: ”Verkossa esitetään väitteitä, että 60 prosenttia suomalaisista sairastuu tähän. Mutta jos pahimman epidemia-alueen aineisto osoittaa, että 0,1 prosenttia väestöstä sairastuu, niin siinä on iso ero”.

    Ainakin Helsingin Sanomien jutusta löytyy kyseinen kommentti:

    ”Joka tapauksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan vertaus Suomen ja taudin lähtöalueen välillä voi auttaa ymmärtämään, millaisesta taudista on kysymys. Verkossa esitetään väitteitä, että 60 prosenttia suomalaisista sairastuu tähän. Mutta jos pahimman epidemia-alueen aineisto osoittaa, että 0,1
    prosenttia väestöstä sairastuu, niin siinä on iso ero, Puumalainen sanoo.

    Influenssa näyttäisi leviävän jopa 50–100 kertaa tehokkaammin kuin koronavirusepidemia. Siksi influenssa on myös kaiken kaikkiaan pahempi tappaja kuin koronavirus, vaikka uusi tauti onkin kantajalleen vaarallisempi. Influenssaan kuolee keskimäärin 0,1 prosenttia sairastuneista, kun koronaviruksessa sairastuneiden kuolleisuus on ollut tällä tietoa 3,4
    prosenttia sairastuneista.”

    THL:n edustajien esittämät luvut ovat arvioita, joihin liittyy epävarmuuksia. Koska tilanne elää koko ajan, luvutkin muuttuvat. On ongelmallista, jos arvioita esitetään faktoina.

    Yhteenvetoa

    THL ja koronavirus uutisissa -listassa on siis esitetty joitakin kommentteja korrektisti, mutta siinä on myös paljon epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Kokonaisuutena kooste on harhaanjohtava, koska kommentit ovat irrotettu alkuperäisestä kontekstista tarkoitushakuisesti ottamatta huomioon tilannetta, joka kulloisenkin kommentin esittämisen aikaan on vallinnut.

    Tästä syystä listausta voi kokonaisuutena pitää malinformaatiota, eli tietona, joka on pääosin totuudenmukaista, mutta jota jaetaan pahantahtoisesti tai tietoista haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Tällä tavalla kasattua listaa ei voi pitää minään muuna kuin tietoisena yrityksenä saada THL näyttämään epäpätevältä ja kykenemättömältä hoitamaan koronavirustilannetta. Tässä hengessä listaa on myös sosiaalisessa mediassa jaettu ja kommentoitu.

    THL ja koronavirus uutisissa -kuvakaappausta ei siis tulisi Faktabaarin mielestä jakaa. Huolestuttavaa on, että lauantaina 14.3. molemmat iltapäivälehdet – Iltalehti ja Ilta-Sanomat – julkaisivat jutun, joka noudattaa hämmentävän paljon malinformaatioksi toteamaamme kuvakaappausta.

    Faktabaari pitää tärkeänä, että myös viranomaisten ja asiantuntijoiden lausuntoja tarkastellaan kriittisesti. Se on osa moniäänistä demokratiaa. Yhtä olennaista on, että eri tahojen lausuntoja ei irroteta asiayhteydestään tai ajallisesta yhteydestään.

    On hyvin todennäköistä ja tarpeellista, että pandemian loputtua myös THL viranomaisviestintää tullaan arvioimaan kokonaisuutena. Toistaiseksi Faktabaari kannustaa osaltaan tukemaan  viranomaisvetoista epidemian taltuttamista.

    Faktabaarin ja Avoin yhteiskunta ry:n kannanotto:

    _Oheisen analyysinkin jälkeen Faktabaari jatkaa THL virkamiesvastuulla tekemien viranomaisarvioiden jakamista lukijoilleen sekä antaa pienten resurssiensa puitteissa panostaan __WHO:n pääsihteerin _18.2. puheessaan varoittaman pandemiaa seuraavan infodemian rajoittamiseksi:

    ”…But we’re not just fighting an epidemic; we’re fighting an infodemic….The greatest enemy we face is not the virus itself; it’s the stigma that turns us against each other. We must stop stigma and hate!”

    Faktabaari nosti infodemia -haasteen esille kansainvälisen verkostonsa #CoronaVirusFact  -_hanketta_ _[käsitelleessä jutussa](https://faktabaari.fi/mit-faktantarkistajat-oppivat-koronaviruksesta/) _26.2. Sittemmin Ylen valheenpaljastaja kirjoitti 14.3. teemasta hyvän tarkkaavaisuuteen kannustavan jutun.

    Toimitaan kaikki faktapohjaisen julkkisen keskustelun puolesta ja selätetään infodemiaa jakamalla tarkistettua tietoa. Faktabaari valmistautuu kanssanne aprillipäivän jälkeiseen kansainväliseen faktantarkistuspäivään 2.4. - #FacCheckIt.


    Korjaus 20.3: tarkistuspyynnön saapumisajankohta 14.2. sijasta 14.3. Lisättiin puuttuvat juttulinkit Ilta-sanomien ja Iltalehden osalta yhteenvetoa kappaleeseen. Kiitos rakentavasta palautteesta. Tarkennus 22.3.: Muokattiin kappaleen 2 lauseen ilamisua “paikkansa pitäviä väitteitä” muotoon “tarkkoja sitaatteja”, ettei tekemäämme tarkistusta THL sitaattien esiintymisestä uutisissa voi tulkita virheellisesti sisältöjen faktantarkistukseksi, jota emme siis tehneet eikä se ollut tarkistuksen kohde.



    Jaa eteenpäin