Mis- ja disinformaatio, jonka mukaan lastensuojeluviranomaiset sieppaisivat lapsia, on tuttu ilmiö Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa. Faktantarkistajien Nordis-verkosto selvitti lastensuojelua vastaan suunnatun disinformaation alueellisia eroja.
Tämän ja viime vuoden aikana eri puolilla Pohjoismaita on raportoitu väitteistä, joiden mukaan sosiaaliviranomaiset olisivat siepanneet lapsia. Pohjoismaiden faktantarkistajien selvityksen mukaan huhut eroavat toisistaan eri maissa.
Lue koko englanninkielinen selvitys Nordiksen verkkosivuilta.
Faktabaari uutisoi tammikuun lopulla, että Suomessa arabiankielisen väestön keskuudessa leviää mis- ja disinformaatiota, jonka mukaan lastensuojeluviranomaiset kidnappaisivat maahanmuuttajien lapsia ja kävisivät lapsilla kauppaa.
Lue lisää: Arabiankielisten keskuudessa leviää propagandaa Suomen lastensuojeluviranomaisia vastaan
Youtubessa yli 19 000 katselukertaa saaneella arabiankielisellä videolla esimerkiksi väitetään, että Suomessa lapsia myytäisiin lääketesteihin ja seksibisnekseen tai muuhun hyväksikäyttöön.
”He vievät lapsen, minkä jälkeen he käyvät kauppaa lapsella. Ei lapsesta huolehtimiseksi ja siksi, että hänet siirrettäisiin parempaan perheeseen, vaan rahan vuoksi”, videolla väitetään. “Kun sosiaalityöntekijä näkee sinut iloisten ja hyvinvoivien lastesi kanssa, hän suunnittelee lasten kaappaamista ja lavastaa tilanteen. He vievät lapsen, ja tekevät voittoa 1000 euroa päivässä.”
Faktabaari kuuluu yhdessä muiden Pohjoismaiden faktantarkistajien kanssa Nordis-verkostoon, jossa muun muassa vaihdetaan tietoja Pohjoismaissa leviävistä virheellisistä ja valheellisista väitteistä. Faktabaari sai tietää Suomen sosiaaliviranomaisia vastaan suunnatusta disinformaatiosta Nordis-yhteistyön kautta.
Verkosto on nyt selvittänyt, mitkä tahot Pohjoismaissa levittävät valheita lastensuojeluviranomaisten toiminnasta ja millaisia eroja Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen välillä on. Selvitystä ovat tehneet Faktabaari, Faktisk.no, Källkritikbyrån ja TjekDet.
Etenkin Suomessa ja Ruotsissa yksi aktiivinen disinformaation levittäjä on Shuoun Islamiya -niminen Youtube-tili, jota pyörittää egyptiläinen bloggaaja Mustafa Al-Sharqawi. Ruotsissa kampanjalla on onnistuttu saamaan muslimitaustaisia ihmisiä kaduille osoittamaan mieltään. Videoiden kommenttikentissä uhataan viranomaisia terrori-iskuilla ja väkivallalla. Faktabaarin selvityksen perusteella Suomessa lastensuojeluun kohdistuva disinformaatiokampanja ei ole niin laaja ja järjestelmällinen kuin Ruotsissa, mutta ilmiö näkyy myös täällä.
Tanskassa islamistiryhmä Hizb ut-Tahrir on muokannut Ruotsissa leviävää viestiä tanskalaiseen kontekstiin. Hizb ut-Tahririn mukaan Tanskan viranomaiset veisivät muslimiperheiltä lapsia osana Tanskan assimilaatiopolitiikkaa. Assimilaatiopolitiikka tarkoittaa toimintaa, jonka tavoitteena on saada kielelliset vähemmistöt sulautumaan ympäröivään enemmistöön. Hizb ut-Tahririn mukaan Tanskan viranomaiset haluaisivat tehdä lapsista ”vähemmän muslimeja”. Tjekdetin maaliskuussa 2022 julkaiseman artikkelin mukaan tällaisesta ei kuitenkaan ole näyttöä, eikä Tanskan viranomaisilla ole oikeutta huostaanottaa lasta vain perheen uskonnon takia.
Väitteitä lasten kaappaamisesta rahan takia leviää myös Norjassa, mutta tilanne on jossain määrin erilainen kuin etenkin Ruotsissa ja Tanskassa. Lastensuojeluviranomaisten toiminta on Faktiskin mukaan ollut vilkas keskustelunaihe jo vuodesta 2011. Myös Suomessa etenkin venäjänkielisen väestön keskuudessa on jo 2010-luvun alkupuolelta levinnyt mis- ja disinformaatiota lastensuojelun toiminnasta.
Nordis-verkostossa mukana oleva Helsingin yliopiston media- ja viestintätieteiden professori Mervi Pantti arvioi, että lastensuojelu on täydellinen kohde toimijoille, jotka haluavat kylvää epäluottamusta viranomaisia kohtaan. ”Lastensuojelu on niin tunteikas ja intiimi aihealue”, Pantti luonnehtii Nordiksen haastattelussa.
Tukholman yliopiston teoreettisen filosofian professori Åsa Wikforss näkee, että lastensuojelupalveluja koskeva virheellinen informaatio käyttää hyväkseen ja syventää jo olemassa olevia yhteiskunnallisia jakolinjoja ja muuntautuu tarvittaessa paikalliseen keskusteluun sopivaksi.
Wikforss arvioi, ettei disinformaation suitsimiseksi ole vain yhtä hopealuotia, vaan käytössä pitäisi olla useita eri työkaluja. Hän muun muassa penää teknologiajäteiltä vastuunkantoa somekeskustelujen moderoinnista, vaikkakin huomauttaa, että sananvapaudesta täytyy samalla pitää huolta. Hän myös arvioi, että ihmisiä tulisi informoida ja kouluttaa disinformaatiosta. ”Ihmisiä voidaan suojella virheelliseltä ja valheelliselta informaatiolta paremmin opettamalla, miten disinformaatio toimii, mitä tekniikoita siinä käytetään, mitä pitää varoa ja mistä luotettavat lähteet tunnistaa”, Wikforss sanoo.
Lue koko englanninkielinen selvitys Nordiksen verkkosivuilta.
Arabiankielisen sosiaalisen median tutkimisessa ja kääntämisessä Faktabaarin toimitusta auttoi freelance-toimittaja Miriam Huovila.
Jaa eteenpäin
