The World Happiness Report on valinnut Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi jo seitsemän kertaa peräkkäin. The World Happiness Report -raportissa 143 valtion asukkaita on pyydetty arvioimaan elämäänsä asteikolla nollasta kymmeneen. Pisteluku saadaan, kun katsotaan kolmen vuoden tulosten keskiarvoa. Suomen pisteluku on 7,74 ja vertailun korkein. Seuraavaksi tulleella Tanskalla se on 7,58 ja Islannilla 7,53.
Bangladeshilainen Rumour Scanner -faktantarkistuspalvelu kirjoitti hiljattain erikoisesta väitteestä, joka Bangladeshissa on liitetty suomalaisten onnellisuuteen. Bangladesh on onnellisuusraportissa vasta sijalla 129.
Sosiaalisen median päivityksissä Bangladeshissa on väitetty, että suomalaisten onnellisuuden syynä olisi se, että valtaosa suomalaisista on ateisteja. Osassa päivityksistä on väitetty, että peräti 90 prosenttia suomalaisista olisi ateisteja.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Uskontotieteessä ateismiksi määritellään uskomus siitä, että jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Toisen määritelmän mukaan ateismi on uskon puutetta jumaliin. Ateismin määritelmästä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä, ja ateistien määrän kartoittaminen kyselytutkimuksissa voi olla haastavaa siksi, että ihmiset käsittävät termin eri tavoin. Ateismi on joka tapauksessa yleistynyt 2000-luvulla etenkin nuorten sukupolvien keskuudessa. Ateistien osuus on silti huomattavasti pienempi kuin 90 prosenttia väestöstä.
Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2019 julkaisemissa tilastoissa suomalaisista 25 prosenttia kertoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Muulla tavoin Jumalaan uskovien osuus oli 18 prosenttia. Epävarmoja uskostaan oli 19 prosenttia.
Samassa kyselyssä 39 prosenttia suomalaisista kertoi uskovansa siihen, että ”on olemassa näkymättömiä maailmoja tai olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmassamme”. Jopa neljännes uskonnottomiksi identifioituvista oli osittain tai kokonaan samaa mieltä tästä väitteestä.
Eurooppalaisessa EVS-kyselyssä vuonna 2017 “ei-uskonnolliseksi ihmiseksi” määritteli itsensä 40 prosenttia suomalaisista vastaajista, mutta ”vakaumukseltaan ateistiksi” itsensä määritteli vain 9 prosenttia vastaajista. Gallup Ecclesiastica -kyselyssä vuonna 2019 suomalaisista 17 prosenttia puolestaan määritteli uskonnolliseksi identiteetikseen ateistin. 24 prosenttia kertoi olevansa uskonnottomia ihmisiä ja 28 prosenttia agnostikkoja. Kyselyssä sai valita useita vaihtoehtoja, mikä heijastaa uskonnollisten identiteettien limittymistä. Samassa kyselyssä kristityksi itsensä määritteli 60 prosenttia vastaajista, mutta heistä vain 43 prosenttia katsoi itsensä lisäksi “uskovaksi”.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu vajaat 64 prosenttia suomalaisista. Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu noin prosentti suomalaisista. Lisäksi Suomessa on noin 140 rekisteröitynyttä uskonnollista yhdyskuntaa, kuten Jehovan todistajat, Suomen Vapaakirkko, Katolinen kirkko Suomessa, Suomen Helluntaikirkko, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko sekä Suomen Adventtikirkko, joiden kunkin jäsenmäärä on muutamista tuhansista muutamiin kymmeniintuhansiin. Lisäksi islamilaisiin yhdyskuntiin kuuluu Suomessa noin 20 000 ihmistä.
Uskontokuntiin kuulumattomia oli Suomessa viime vuonna kaikkiaan noin 1,8 miljoonaa eli reilu kolmasosa suomalaisista.
Kaikki uskontokuntiin kuulumattomat eivät kuitenkaan ole ateisteja. On esimerkiksi arvioitu, että todellisuudessa muslimeja tai muslimitaustaisia ihmisiä asuu Suomessa noin 120 000–130 000: kaikki eivät vain koe tärkeäksi kuulua islamilaisiin yhdyskuntiin.
Tarkastelemiemme tilastojen perusteella ei siis pidä paikkaansa, että 90 prosenttia suomalaisista olisi ateisteja, eivätkä kyselyt myöskään tue väitettä siitä, että suomalaisista valtaosa olisi ateisteja, vaikkakin kuten todettua, eri ihmiset voivat määritellä ateismin eri tavoin.
Tähän päätelmään myös bangladeshilainen faktantarkistusorganisaatio tarkistuksessaan päätyi.
Artikkelia muokattu 19.6. kello 16:30. Lisätty ateismin toinen määritelmä, jonka mukaan ateismi on uskon puutetta jumaliin, sekä tietoja suomalaisten uskonnollisesta identiteetistä Gallup Ecclesiastica -kyselyyn perustuen. ■
Pääkuva: Ruutukaappaus Rumour Scannerin sivuilta.
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Jaa eteenpäin
