Työministeri Satosen väite Ruotsin parin tunnin poliittista lakoista ei pidä paikkaansa – oikeuskäytäntö ei tue väitettä

Ruotsissa laillisten poliittisten työtaistelujen kesto on vaihdellut muutamasta tunnista viikkoon. Oikeuskäytäntöä on kuitenkin niin vähän, että tyhjentävien analyysien tekeminen on vaikeaa.

Uusi vuosi on Suomessa lähtenyt käyntiin poliittisilla lakoilla. Ammattiyhdistysliike on jatkanut viime syksynä aloittamiaan työtaistelutoimia, joilla vastustetaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnittelemia työelämään liittyviä lainsäädäntömuutoksia ja sosiaaliturvan leikkauksia.

Osana laajempaa työmarkkinauudistusten kokonaisuutta Orpon hallitus aikoo rajata poliittisten työtaistelujen keston korkeintaan vuorokauteen. Lisäksi samasta aiheesta olisi laillista järjestää poliittinen työtaistelu vain kerran. Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan lakkoja, joilla pyritään vaikuttamaan poliittisiin elimiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Suomen työtuomioistuin on katsonut, että hyväksytyn poliittisen työtaistelun edellytyksiä ovat olleet poliittisen syyn selkeä erotettavuus ja välitön ajallinen yhteys poliittiseen päätöksentekoon.

Poliittisista lakoista on käyty aktiivista keskustelua useita vuosia. Julkisessa keskustelussa toistetaan usein väitettä siitä, että Ruotsissa poliittiset lakot olisi rajattu pariin tuntiin. Väitettä on pitänyt esillä esimerkiksi työmarkkinauudistuksista vastaava työministeri Arto Satonen (kok.). Hän totesi eduskunnan kyselytunnilla jo 12. lokakuuta 2023, että “Ja kun täällä on monessa yhteydessä puhuttu esimerkiksi Ruotsin-mallista, niin haluan sanoa jälleen kerran tästä Ruotsin-mallista, että meillä esimerkiksi tämä poliittinen lakko rajataan nyt 24 tuntiin, kun Ruotsissa oikeuskäytäntö on käytännössä rajannut sen 1–2 tunnin mittaisiin lakkoihin.” Satonen on toistanut väitettä muutamaan tuntiin rajatuista lakoista myös esimerkiksi täysistunnossa 14. joulukuuta 2023, Ylen aamussa 1. helmikuuta ja täysistunnossa 20. helmikuuta. Pääministeri Orpo tuki hallituksensa työministerin näkemystä täysistunnossa 20. helmikuuta.

Väite on eri muodoissaan toistunut myös mm. kansanedustajien X-julkaisuissa, Elinkeinoelämän keskusliiton kommenteissa ja mielipidekirjoituksissa.

Faktabaarin selvityksen mukaan väite ei pidä paikkaansa. On totta, että Ruotsissa poliittisista lakoista ei säädetä laissa, vaan rajoitukset perustuvat oikeuskäytäntöön. On kuitenkin huomioitava, että Ruotsin työtuomioistuimen päätöksissä sallittujen poliittisten työtaisteluiden kesto on vaihdellut parista tunnista viikkoon, eikä näin ollen väite 1–2 tai pariin tuntiin rajoitetuista lakoista pidä paikkaansa.

Väitettä on aikaisemmin ansiokkaasti käsitellyt esimerkiksi Helsingin Sanomat ja taloustieteilijä Heikki Kauppi blogissaan. HS:n havainnoista myöhempänä artikkelissa.

Oikeustapauksia on Ruotsissa vain vähän 

Ruotsissa poliittisia työtaisteluita ei ole yksityisellä sektorilla rajoitettu laissa. Poliittisia työtaisteluja ei ole rajoitettu myöskään useimmissa järjestöjen välisissä perussopimuksissa, Turun yliopiston oikeustieteen yliopisto-opettaja Johannes Lamminen kirjoittaa työtaisteluoikeutta käsittelevässä väitöskirjassaan (Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja, 2020). Poliittisten työtaisteluiden sallittua kestoa ei ole määritelty laissa, vaan se muodostuu oikeuskäytännössä. Työoikeudellisia riitoja Ruotsissa käsittelee Työtuomioistuin (Arbetsdomstolen).

Poliittisten lakkojen kestosta Lamminen kirjoittaa väitöskirjassaan seuraavasti: “Ruotsissa poliittiset työtaistelut voivat olla sallittuja lähinnä lyhyinä protestiluontoisina toimenpiteinä, joiden kesto on tosiasiallisesti määritetty etukäteen. Pidempiaikaisena niiden saatetaan katsoa riistävän vastapuolelta tälle kollektiivisopimuksen perusteella kuuluvat oikeudet, erityisesti työnantajalta tämän työnjohto-oikeuden.”

Työtaistelusta tulee antaa ennakkoilmoitus Ruotsin valtiolliseen sovittelulaitokseen ja vastapuolelle seitsemän työpäivää ennen toimenpiteen aloittamista. Ruotsissa on myös mahdollista saada työtuomioistuimen ennakollinen tuomio työtaistelun laillisuudesta tai laittomuudesta jo ennen toimenpiteiden alkamista tai niiden aikana. Näihin välipäätöksiin ei yleensä liity mitään sanktioita. Lammisen mukaan tuomioistuimen välipäätöksiä usein myös noudatetaan, eikä lopullista tuomiota, johon voisi sisältyä myös sanktioita, välttämättä tarvita.

Faktabaari kysyi Ruotsin poliittisista lakoista Lundin yliopiston oikeustieteen professorilta Birgitta Nyströmiltä. Nyströmin mukaan oikeustapauksia on niin vähän, että on vaikea määritellä tarkasti, miten pitkä poliittinen työtaistelu voi pisimmillään olla. “Poliittiset lakot ovat Ruotsissa hyvin harvinaisia. Viimeisten 20–25 vuoden aikana Ruotsissa on ollut vain muutama kansainväliseen politiikkaan liittyvä poliittinen työtaistelutoimi ruotsalaisissa satamissa”, Nyström taustoittaa.

Työtuomioistuimen päätöksentekoa ohjaa Nyströmin mukaan kuitenkin kaksi keskeistä ennakkopäätöstä, joista toisella on kansainvälispoliittinen tausta ja toisella syyt kotimaanpolitiikassa. Tuomioistuimen päätös AD 1980:15 koski viikon kestävää Chileen ja Chilestä lähtevien kuljetusten estämistä poliittisena työtaistelutoimenpiteenä. Päätöksen mukaan työtaistelu oli laillinen. Muutamaa vuotta myöhemmin tehty päätös AD 1984:91 palkansaajarahastokiistaan liittyvästä boikotista poliittisena työtaistelutoimenpiteenä oli tuomioistuimen mukaan laiton, sillä lakosta kertoneessa sanomalehti-ilmoituksessa ei ollut kerrottu lakon päättymispäivää.

Työtuomioistuin on myös käsitellyt muutamia poliittisia työtaisteluita 2000-luvulla. Esimerkiksi marraskuussa 2001 Ruotsin satamatyöntekijöiden liitto (Hamnarbetarförbundet) aloitti työnseisauksen kansainvälisen satamatyöntekijöiden neuvoston (International Dockworkers Councilin) kehotuksesta niissä satamissa, joissa sillä oli jäseniä. Työtaistelutoimi kesti kaksi tuntia, ja oli työtuomioistuimen välipäätöksen mukaan laillinen (AD 2001:89).

Maaliskuussa 2003 Sveriges Arbetares Centralorganisation SAC:n Suur-Tukholman alueen kuljetusalan työntekijät ilmoittivat vuorokauden kestävistä työtaistelutoimenpiteistä rautatie- ja joukkoliikennealan sääntelyn purkamista ja yksityistämistä vastaan ​​Euroopassa. Työtuomioistuin totesi työtaistelun lailliseksi. (AD 2003:25)

Keväällä 2022 Ruotsin satamatyöntekijöiden liitto kieltäytyi ottamasta venäläisaluksia vastaan ruotsalaisissa satamissa noin puolentoista kuukauden ajan. Syyksi todettiin myötätuntotoimet Ukrainan satamatyöntekijöiden ja siviiliväestön tukemiseksi. Saarto päättyi 13. toukokuuta 2022. 17. toukokuuta satamatyöntekijöiden liitto ilmoitti uudesta saarrosta solidaarisuudesta ukrainalaisia satamatyöntekijöitä ja työväenluokkaa sekä valkovenäläisiä rautatietyöläisiä kohtaan. Saarron oli määrä olla voimassa yli kolme viikkoa. Työtuomioistuimen välipäätöksen mukaan kyse ei ollut laillisesta myötätuntotaistelusta, vaan laittomasta poliittisesta työtaistelusta. Työtuomioistuimen mukaan saarto oli liian pitkä ottaen huomioon sen, että liitto oli juuri toteuttanut yli kuukauden mittaisen saarron satamissa (AD 2022:33).

Nyström sanoo, että oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että kansainväliseen politiikkaan kiinnittyvä poliittinen työtaistelu saa kestää pidempään kuin kotimaan politiikkaan liittyvä poliittinen lakko. “Ruotsin työmarkkinoilla ei yksinkertaisesti ole perinnettä käyttää lakkoja, saartoja tai vastaavia poliittisen tyytymättömyyden ilmaisemiseen”, Nyström sanoo. Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden eroista on kirjoittanut esimerkiksi Yle.

Oikeuskirjallisuudessa on päädytty pariin tuntiin

Helsingin Sanomat ruoti Ruotsi-väitteitä 19. helmikuuta. HS:n haastattelemat asiantuntijat totesivat, että Ruotsin työtuomioistuimen päätöksistä ei voi päätellä poliittisten lakkojen enimmäiskestoa, eikä siten voida sanoa, että ne olisi rajoitettu muutamaan tuntiin. HS haastatteli myös Ruotsin sovittelutoimiston päälakimiestä, joka totesi, että “Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille.”

Näin sanoo myös Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Faktabaarille. “Oikeuskäytännöstä ei löydy 2–3 tunnin rajaa. Se on selvä”, hän sanoo. 

Työministeri Satonen kirjoitti X:ssä, että hänen mielestään Suomessa käyty keskustelu Ruotsin lakoista on perustunut Seppo Koskisen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:lle vuonna 2018 kirjoittamaan analyysiin Protestin rajat. Analyysissä Koskinen mm. kirjoittaa, että “Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on pidetty hyväksyttävänä kestoltaan korkeintaan muutaman tunnin spontaaneja protestilakkoja.” Tätä kohtaa Satonen siteeraa twiitissään. Analyysi sai osakseen kritiikkiä heti julkaisunsa jälkeen.

On kaksi eri asiaa, mitä “pidetään hyväksyttävänä” ja mitä laki tai oikeuskäytäntö sanoo. Ruotsista löytyy vain muutamia oikeustapauksia, eikä niiden perusteella voida määritellä tarkkoja tuntimääriä siitä, kauanko poliittiset lakot saavat kestää. Nyt vuosia raportin julkaisemisen jälkeen Koskinen arvioi, että raportissa oli ilmaistu asioita jossain kohdin liian suoraviivaisesti.

Oikeuskirjallisuudessa ja oikeudesta käydyssä julkisessa keskustelussa ollaan Ruotsissa kuitenkin päädytty lopputulokseen, että poliittiset työtaistelut ovat lyhytaikaisia ja protestiluontoisia, Koskinen lisää. “Ruotsista löytyy muutamia oikeustapauksia, joiden perusteella ei voida määritellä tarkkoja tuntimääriä. Kirjallisuudessa on puhuttu muutamasta tunnista. Kirjallisuus on aina vain kirjallisuutta”, hän sanoo. Koskinen näkee, että kyse on valitusta näkökulmasta: vähäisestä oikeuskäytännöstä ei löydy tarkkoja rajoituksia, mutta tutkijoiden arvioissa raja on asettunut pariin tuntiin.

Samaan päätelmään ovat tulleet myös Helsingin Sanomien haastattelemat asiantuntijat. Ruotsin Medlingsinstitutetin eli sovittelutoimiston päälakimies Per Erwaldsson totesi HS:lle kirjallisuudessa mainitusta parista tunnista, että ”Se on kirjallisuudessa oleva kommentti ja sinänsä ihan pätevä, mutta ei se ole oikeudellisesti sitova, koska ei työtuomioistuin ole näin katsonut.”

Työoikeuteen erikoistunut emeritusprofessori Niklas Bruun puolestaan kertoi HS:lle aiemmin, että ”Ruotsissa oikeustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että poliittiset lakot hyväksytään. Lisäksi niihin kuuluu mielenosoituksellinen luonne, eli ne eivät voi kestää kovin pitkään. Mutta mitä ’kovin pitkään’ tarkoittaa, on auki.”

Yhteenvetona voi siis todeta, että väite siitä, että poliittiset lakot olisi Ruotsissa rajattu pariin tuntiin, ei pidä paikkaansa. Tällaista rajausta ei löydy laista eikä oikeuskäytännöstä. Sen sijaan oikeuskirjallisuudessa ja oikeudesta käydyssä julkisessa keskustelussa on ajateltu, että poliittiset työtaistelut saavat Ruotsissa olla lyhytaikaisia ja protestiluontoisia – kirjallisuudessa on arvioitu muutaman tunnin mittaisten lakkojen olevan hyväksyttyjä. Kyse on kuitenkin vain kirjallisuudessa esitetyistä arvioista: työtuomioistuin antaa päätöksen aina kustakin yksittäisestä tapauksesta erikseen.

Tämä faktantarkistus on tehty osana Faktabaarin Digivaalivahti-projektia. Oletko törmännyt julkisessa keskustelussa tai somessa epäilyttävään väitteeseen? Pyydä faktantarkistusta tällä lomakkeella.

Pääkuva: Työministeri Arto Satonen. Compic/Kimmo Brandt

Lue myös:

Tanska ei ole lahjoittamassa koko tykistöään tai kaikkia tykistöammuksiaan Ukrainaan

Halla-aho halusi poistaa abortti-sanan mietinnöstä Euroopan parlamentissa vuonna 2015 – verkossa leviävä kuva on silti harhaanjohtava

DCA-sopimus ei anna täydellistä rikosoikeudellista immuniteettia yhdysvaltalaissotilaille Suomessa – Näin tuomiovalta Suomen ja Yhdysvaltojen välillä jakautuisi

Maailmalla leviää virheellinen väite, jonka mukaan suomalaisnaiset olisivat protestoineet monogamiaa vastaan

Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.

toimitus@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.