Laajamittaista vilppiä olisi hyvin vaikea järjestää Suomen kaltaisessa kehittyneessä demokratiassa.
Vilppiväitteet yleistyivät Euroopassa etenkin Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaalin jälkeen, jolloin silloinen republikaanipresidentti Donald Trump hävisi vaalin demokraattien Joe Bidenille. Trump ei niellyt häviötään, vaan väitti vaaleja varastetuiksi. Väitteet vaalien varastamisesta johtivat Yhdysvaltain kongressitalon väkivaltaiseen valtaukseen loppiaisena 2021. Kyselytutkimusten mukaan peräti 36 prosenttia yhdysvaltalaisista uskoo, että presidentinvaaliin liittyi vilppiä. Heidän osuutensa on noussut vuoden 2021 jälkeen. Vaalivilppiväitteistä tulee erityisen vaarallisia, kun poliitikot esittävät niitä ilman perusteita. Näin ovat Trumpin ohella tehneet esimerkiksi Brasilian entinen presidentti Jair Bolsonaro ja Slovakian pääministeri Robert Fico.
Vaalivilppiväitteet eivät tunne valtioiden rajoja, eikä Suomi ole kansainvälisistä yhteyksistä omaksuttaville narratiiveille immuuni. Siksi vastaavia väitteitä on syytä seurata myös Suomessa. Ne tulee myös ottaa vakavasti, vaikka Suomen kaltaisissa kehittyneissä demokratioissa laajamittaiset vaalivilppitapaukset ovat hyvin harvinaisia tai jopa lähes mahdottomia. Epäluuloisuuden lisääntyminen vaaleja kohtaan lisää kuitenkin väistämättä epäluottamusta myös muihin demokraattisiin instituutioihin, kuten olemme voineet havaita esimerkiksi Yhdysvalloista.
Olemme koonneet tähän artikkeliin havaintojamme vaalivilppiin liittyvistä narratiiveista sosiaalisessa mediassa niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin.
Osana Faktabaarin ja CheckFirstin yhteistä Digivaalivahti-projektia havaitsimme, että Googlen hakusuositukset ohjasivat suomalaiskäyttäjiä harhaanjohtavien vaalivilppiväitteiden pariin. Tammi-helmikuun presidentinvaalin aikaan havaitsimme, että Suomessa hakusanalla “vaalivilppi” Googlen hakukonesuositukset suosittelivat sanan yhteydessä muun muassa sanoja “vkk vaalivilppi” ja “vaalivilppi suomessa”. Molemmat johtavat harhaanjohtaviin vaalivilppiväitteisiin. Lisää havainnoistamme tuoreessa raportissa.
Väite: Äänestyslippuja väärennetään, jos ehdokasnumero on kirjattu lyijykynällä
Monesti äänestyskopissa on tarjolla lyijykynä ehdokkaan numeron kirjoittamiseen äänestyslipulle. Sosiaalisessa mediassa on jo useiden vaalien ajan kiertänyt väite, jonka mukaan lyijykynällä kirjoitettuja äänestyslippuja muutetaan kumittamalla numero ja vaihtamalla se toiseen. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on perustellut lyijykynän käyttöä muun muassa Ilta-Sanomille sillä, että “Se toimii yleensä aina, toisin kuin kuivamustekynä tai kuulakärkikynä, joka joskus saattaa ruveta lakkoilemaan.” Jääskeläisen mukaan lyijykynällä tehtyä merkintää ei voi kumittaa näkymättömiin, sillä äänestyslippuun jää millä tahansa kynällä tehdystä merkinnästä painaumat. Jääskeläisen mukaan merkinnän voi tehdä millä tahansa kynällä, mutta ei sellaisella, mikä näkyisi lipusta läpi. Lyijykynistä ja väitetystä vaalivilppiyhteydestä on kirjoittanut myös esimerkiksi AFP:n faktantarkistuspalvelu Suomessa.
Etenkin numerot 1, 7 ja 3 on epäilijöiden mukaan helppo vaihtaa toisiin. Sosiaalisessa mediassa onkin kiertänyt ohjeistuksia, joiden mukaan äänestyslippuun kannattaa numeron lisäksi kirjoittaa ehdokkaan nimi tai muita tunnisteita, jotta merkintää ei voisi muuttaa. Vaaleista vastaava viranomainen, eli oikeusministeriö, ohjeistaa äänestäjiä kirjoittamaan äänestyslipussa olevaan ympyrään vain ehdokkaan numeron. Jos merkintä on epäselvä, ääni voidaan hylätä.
Euroopan digitaalisen median seurantakeskuksen (EDMO) maaliskuussa julkaisemassa raportissa todetaan, että vaalijärjestelmän epäluotettavuuteen liittyvät väitteet, kuten äänten lisääminen tai vähentäminen ja tuloksen manipuloiminen olivat vuoden 2023 vaaleissa laajimmin havaittuja vaalivilppiväitteitä Euroopassa.
Väite: Ääniä hylätään mielivaltaisesti tai äänestäminen on vaikeaa
Väittämällä äänestämistä hankalaksi tai kynnystä äänen hylkäämiselle erityisen matalaksi saatetaan pyrkiä lisäämään epäluottamusta vaalijärjestelmään, vähentämään ihmisten intoa äänestää. Epämääräiset väitteet äänestämiseen liittyen voivat myös johtaa useampiin hylättyihin ääniin, jos äänestäjät saavat harhaanjohtavaa tietoa esimerkiksi äänestyspäätöksen merkitsemiseen liittyen.
Esimerkiksi Saksassa on jo vuosia levinnyt äänestysmerkintöihin liittyvä väite, jonka mukaan äänestyspäätökselle tarkoitetun ympyrän yli rastittaminen johtaisi äänen hylkäämiseen. Tämä ei Saksan vaaliviranomaisen mukaan pidä paikkaansa. Saksalainen Correctiv kertoo, että keskeistä on, että äänestäjän tahto käy äänestyslipusta ilmi. Europarlamenttivaalien alla Saksassa on lisäksi väitetty, että vaaliviranomaisia olisi kehotettu tarkkailemaan merkintöjä etenkin Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD) annetuissa äänissä. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa.
Saksassa on myös kumottu väite, jonka mukaan äänestäjille olisi jaettu virheellisiä äänestyslippuja. Tämä osoittaa väitteiden esittäjien mukaan sen, että äänestämisellä ei ole merkitystä. Todellisuudessa väitetyissä “virheellisissä” äänestyslipuissa on näkövammaisille tarkoitettuja opasteita itsenäisen äänestämisen tueksi. Myös Espanjassa on kumottu väitteitä, jotka pyrkivät antamaan äänestämisestä sekavan tai valheellisen kuvan.
Väite: Ennakkoäänestyksessä tapahtuu vaalivilppiä
Etenkin ennakkoon äänestämiseen liittyy epäilyksiä vaalivilpistä. Epäilyt ovat liittyneet ennen kaikkea siihen, että henkilötiedot laitetaan samaan kuoreen, jonka sisällä on myös äänestyslipun sisältävä kirjekuori. Vaalisalaisuus ei tässäkään kuitenkaan paljastu, koska äänestyslippu erotetaan henkilötiedoista ennen ääntenlaskua. Oikeusministeriö on pyrkinyt selventämään ennakkoäänestykseen liittyviä epäilyksiä videoilla, joissa kuvataan yksittäisen äänestyslipun matka äänestämisestä vaalien jälkeiseen arkistointiin asti.
Väite: Vaalitietojärjestelmän keskeinen toimittaja väärentää tulosta
Sosiaalisessa mediassa Suomessa on esitetty väitteitä siitä, että vaalitietojärjestelmän keskeinen toimittaja Tietoevry muokkaisi Suomen vaalien tulosta vaalitietojärjestelmässä ulkopuolelta esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltion tiedustelupalvelusta CIA:sta tulleiden käskyjen perusteella ja olisi näin mukana vaalivilpissä. Väitteelle ei ole esitetty minkäänlaisia perusteita. Vaalitietojärjestelmää käytetään muun muassa äänestyspaikkatietojen rekisteröintiin, äänioikeutettujen rekisteröintiin, ehdokasasetteluun, äänioikeuden käytön kirjaamiseen, ääntenlaskentaan sekä tulospalveluun. Tietoevry on vaalitietojärjestelmän toimittaja, mutta itse järjestelmän käyttäjiä ovat eri vaaliviranomaiset.
Vaalivilppinarratiivi vaikuttaakin pitkälti Yhdysvalloista omaksutulta. Yhdysvalloissa vaalivilppisyytösten uhriksi joutui ääntenlaskukoneita valmistava yritys Dominion Voting Systems vuoden 2020 presidentinvaalien jälkimainingeissa. Esimerkiksi uutiskanava Fox News väitti perättömästi, että Dominionin laitteita olisi käytetty väärentämään vuoden 2020 vaalitulos Joe Bidenin hyväksi. Huhtikuussa 2024 uutiskanava maksoi Dominion Voting Systemsille 787,5 miljoonaa dollaria korvauksia osana sovitteluratkaisua.
Väite: Media yrittää vaikuttaa vaalitulokseen
Suomessakin voi enenevissä määrin törmätä väitteisiin siitä, että media yrittäisi vilpillisesti väärentää vaalitulosta. Faktabaarissa teimme kevään presidentinvaalin alla lukuisia havaintoja väitteistä, joiden mukaan media pyrkisi vaikuttamaan vaalitulokseen. Sosiaalisessa mediassa esitettiin rajuja syytöksiä etenkin Yleä kohtaan liittyen gallupeihin. Ylen muun muassa epäiltiin pimittävän galluptuloksia perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon lisääntyneen kannatuksen takia, vaikka Yle julkaisi gallupinsa samaan aikaan viime presidentinvaalissa.
Väite: Annettujen äänten ja äänestäneiden määrät eivät täsmää
Viime eduskuntavaaleissa 2023 Seinäjokinen-lehti kirjoitti verkkosivuillaan, että Ylen Vaalit-sivuilla eduskuntavaaleissa äänestäneiden määrä poikkeaa oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelussa esitetystä määrästä. Lehti vertasi määriä ilmoitettuun äänestysprosenttiin (71,9%) ja äänioikeutettujen määrään ja päätteli niiden perusteella, että ääniä olisi puuttunut yli 156 000. Uutista jaettiin sosiaalisessa mediassa osoituksena eduskuntavaaleissa väitetysti tapahtuneesta vaalivilpistä.
Suomessa on kuitenkin vakiintuneena tapana esittää vaalien äänestysaktiivisuutta Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentilla. Tähän ei siis tavallisesti lasketa mukaan ulkosuomalaisten osuutta. Viime eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 72,0 prosenttia, kun taas ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus jäi 12,2 prosenttiin. Kun myös ulkosuomalaiset huomioidaan, eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 68,5 prosenttia.
AFP:n faktantarkistuspalvelu selvitti perinpohjaisesti Seinäjokinen-lehden väitteitä 15. toukokuuta 2023 julkaistussa artikkelissaan. AFP totesi, että Seinäjokisen laskelma perustui vääriin lukuihin.
Väite: Pakolaiset saavat äänestää
Muun muassa Virossa on levinnyt väitteitä, joiden mukaan pakolaiset saisivat äänestää maan parlamenttivaaleissa. Väitteet ovat kytkeytyneet Ukrainan pakolaisiin. Eesti Päevälehden faktantarkistuksen mukaan väitteet eivät kuitenkaan ole totta: äänioikeus parlamenttivaaleissa on vain yli 18 vuotta täyttäneillä Viron kansalaisilla, joiden osoitetiedot löytyvät väestörekisteristä. Vastaavia virheellisiä väitteitä ukrainalaisten pakolaisten äänioikeudesta on havaittu myös esimerkiksi Puolassa.
Oikeusministeriön Vaalit.fi-sivuilla kerrotaan, kenellä Suomessa on äänioikeus eri vaaleissa. Kunta- ja aluevaaleissa myös Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset – joilla ei siis ole Suomen kansalaisuutta – saavat äänestää.
Mitä vaalivilppi voisi olla?
Epädemokraattisissa maissa, joissa järjestetään vaaleja, valtioiden johtajat voivat pyrkiä varmistamaan valtansa jatkon harjoittamalla vaalivilppiä. Esimerkiksi Venäjällä järjestettyjä vaaleja voidaan pitää hyvin epärehellisinä. Erilaisten salaliittoteorioihin nojaavien vaalivilppiväitteiden lisäksi Suomessakin on selvitetty yksittäisiä vaalivilppiepäilyjä.
Kevään presidentinvaalissa sipoolainen äänestäjä yritti äänestää ensimmäisellä kierroksella kahdesti. Kahdesti äänestäminen tai sen yrittäminen on laissa kielletty. Sipoon tapauksessa vaalivirkailijat havaitsivat yrityksen ja tekivät poliisille asiasta rikosilmoituksen, kertoo Sipoon Sanomat. Tällaisia tapauksia on ollut Suomessa muutama muukin 2000-luvulla. “Tällä vuosituhannella on oikeuslaitoksessa käsitelty 3 tapausta, jotka kaikki liittyivät siihen, että henkilö äänesti tai yritti äänestää kahdesti”, oikeusministeriö kertoi AFP:lle viime vuonna.
Eurovaaleissa kaksoiskansalaiset pystyvät periaatteessa äänestämään kahdessa eri maassa: Vaikkapa Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen siis sekä Suomessa että Ruotsissa. Sitä ei kyetä valvomaan kunnolla. Asian nosti tänä keväänä jälleen esille esimerkiksi Iltalehti. Useaan kertaan äänestäminen tai edes sen yrittäminen on kuitenkin laitonta riippumatta siitä, että saisi kotiinsa kaksi ilmoitusta äänioikeudesta. Asiaa on pidetty ongelmallisena, mutta eurovaalien tuplaäänestämisen on arvioitu olevan hyvin vähäistä, eikä sen estämiseksi ole toistaiseksi rakennettu EU-maiden välistä järjestelmää.
Turussa epäiltiin kuntavaaleissa 2021 vaalivilppiä, jossa äänestäjiä olisi painostettu äänestämään. Poliisi kuitenkin lopetti vaalivirkailijoiden epäilyksistä käynnistyneen tutkinnan, kun väitteille ei saatu vahvistusta eikä kenelläkään ollut omakohtaisia kokemuksia tapahtuneesta.
Tämän vuoden tammikuussa uutisoitiin, että Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunnassa toimittiin viime eduskuntavaaleissa lainvastaisesti, kun ennakkoäänestysten vaalikuoria leikattiin auki ennen vaalipäivää. Näin linjasi korkein hallinto-oikeus (KHO). Vaalikuoret oli leikattu edeltävänä päivänä ennen ääntenlaskun alkua auki ääntenlaskun valmistelemiseksi.
Suomessa äänestysliput ovat julkisia asiakirjoja, joita on voinut ja voi käydä katsomassa ja laskemassa, jos on epäillyt, että äänet olisi laskettu väärin. Tarkastuslaskentoja onkin Suomessa viime vuosina tehty aiempaa enemmän. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoi viime vuonna Suomen Kuvalehdelle, että tarkastuslaskennat ovat “tuoneet ilmi pieniä laskuvirheitä ja muutamia väärin tulkittuja lippuja”. “Sekä kunta- että aluevaaleissa jälkitarkastusten perusteella tehtiin muutamia valituksia hallinto-oikeudelle. Ne kaikki hylättiin, sillä kyseessä oli yleensä vain yhden tai kahden äänen heitto muutamilla ehdokkailla, mikä ei vaikuttanut lopputulokseen. Aluevaaleissa yksi valitus johti siihen, että Satakunnan hyvinvointialueen kahden varavaltuutetun keskinäinen järjestys muuttui”, Jääskeläinen kertoi SK:lle.
Serbiassa puhkesi viime vuonna laajoja levottomuuksia epäillyn vaalivilpin takia. Lopulta maassa päädyttiin järjestämään osittaiset uusintavaalit, jotka pidettiin nyt kesäkuun alussa. Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan populistinen Serbian edistyspuolue oli hyötynyt median puolueellisuudesta, presidentin vaikutusvallasta sekä muun muassa äänten ostamisesta, ja myös oppositio valitti sääntöjenvastaisuudesta. Uutistoimisto AP raportoi, että myös uusintavaaleissa vaalitarkkailijat ovat tehneet useita rikosilmoituksia epäillystä järjestäytyneestä äänestämisestä, äänten ostamisesta ja vaalisalaisuuden rikkomisesta sekä luvattomien henkilöiden läsnäolosta äänestyspaikoilla.
Pysähdy, harkitse, tarkista
Vaaleihin liittyvien väitteiden kohdalla on hyvä pysähtyä, harkita ja tarkistaa väitteet ennen niihin uskomista tai jakamista eteenpäin. Vaaleista vastaavalla viranomaisella, oikeusministeriöllä, on vaaleihin keskittyvä sivusto vaalit.fi, josta löytyy luotettavaa tietoa vaaleista. ■
Pääkuva: Trumpin kannattajat valtasivat Yhdysvaltain kongressirakennuksen Washingtonissa loppiaisena 2021. Hyökkäyksen taustalla oli se, ettei Trump suostunut tunnustamaan tappiotaan Joe Bidenille vaan esitti toistuvasti valheellisia väitteitä vaalivilpistä. EPA-EFE/MICHAEL REYNOLDS
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Jaa eteenpäin
