Suomessa iso osa yhteisöhuomautuksista jää julkaisematta. Julkaistuihinkin kannattaa suhtautua varauksella.
Elon Musk osti viestipalvelu Twitterin syksyllä 2022 ja muutti sen nimeksi X. Pian yrityskauppojen jälkeen Musk erotti alustan moderaattorit ja jätti faktantarkistuksen alustan käyttäjien harteille. X on sittemmin myös vetäytynyt vapaaehtoisesta EU-sopimuksesta, joka velvoitti alustan yhteistyöhön faktantarkistajien kanssa.
X:n yhteisöhuomautukset on ohjelma, jonka avulla tietyt, vahvistetut käyttäjät voivat lisätä hyödyllistä kontekstia sellaisiin twiitteihin, jotka saattavat olla harhaanjohtavia tai joista puuttuu tärkeää tietoa, mutta jotka eivät kuitenkaan riko alustan sääntöjä. Heinäkuun 2023 lopulla myös Suomi pääsi osaksi yhteisöhuomautusohjelmaa.
Faktabaari oikoi viime lokakuussa yhteisöhuomautuksia koskevaa yleistä väärinkäsitystä, jonka mukaan yhteisöhuomautuksia tekisivät ammattifaktantarkistajat. Todellisuudessa niitä tekevät tavalliset alustan käyttäjät. Moni ei tätä ehkä tiedä ja voi siksi pitää yhteisöhuomautuksia tarkistettuina faktoina. Todellisuudessa huomautukset voivat toimia polittisten näkemysten pelikenttänä. Lokakuisessa jutussa kerroimme tarkemmin yhteisöhuomautusten toimintalogiikasta:
X:n yhteisöhuomautukset ovat käyttäjien, eivät faktantarkistajien tekemiä
Lokakuun jälkeen Faktabaari on seurannut, miten hyvin yhteisöhuomautukset Suomessa käytännössä toimivat. Päästäkseen arvioimaan yhteisöhuomautuksia Faktabaari liittyi X-tilillään osaksi yhteisöhuomautusohjelmaa, mutta ei ole itse julkaissut tai reagoinut ehdotuksiin siellä.
Seuranta ei ole ollut systemaattista, mutta osoittaa selvästi sen, ettei yhteisöhuomautusohjelma toimi niin kuin on ajateltu. Suomenkielisessä X:ssä iso osa huomautuksista jää kokonaan julkaisematta, sillä käyttäjät eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten asiat ovat.
Sama ongelma toistuu muillakin kielillä. Esimerkiksi joulukuussa 2023 X:ssä julkaistun videon yhteydessä väitetään, että videolla yläosattomat suomalaiset naiset protestoisivat yksiavioisuutta vastaan. Julkaisulla on liki 6 miljoonaa näyttökertaa. Faktabaarin ja useiden muiden tekemien faktantarkistusten mukaan väite ei pidä paikkaansa – video on Sveitsistä vuodelta 2019. Yhteisöhuomautus ei ole päässyt silti X:ssä julki.
Lisäksi Faktabaari on havainnut, että välillä julki pääsee harhaanjohtavia tai jopa valheellisia yhteisöhuomautuksia. Seuraavassa on tästä muutamia esimerkkejä Suomesta.
Esimerkki 1: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta jakoi helmikuussa 2024 X-tililtään yhdysvaltalaisen NBC Newsin uutisen Suomen lakoista.
Videomuotoisessa jutussa kerrotaan mielenosoituksista ympäri Eurooppaa ja Suomen lakkojen syistä ja vaikutuksista. Jutun alussa näytetään dramaattista kuvaa maanviljelijöiden mielenosoituksista eri puolilta Eurooppaa, esimerkiksi traktorijonoja tukkimassa valtateitä Ranskassa ja palavia renkaita Belgiassa. Jutun pääkuvana on pysäytyskuva videosta, jossa näkyy mielenosoittajia Brysselissä, Belgian pääkaupungissa, lähellä Euroopan parlamenttia.
Elorannan julkaisuun on lisätty yhteisöhuomautus, jossa todetaan, että julkaisussa näkyvän artikkelin pääkuva olisi Ranskasta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kuva on Belgiasta. Monissa julkaisun kommenttikentässä ja julkaisun lainauksissa annetaan myös ymmärtää, että Eloranta väittäisi kuvan olevan Suomesta ja näin levittäisi väärää tietoa Suomen lakoista. Näin myös yhteisöhuomautusta voi tulkita. Eloranta ei kuitenkaan julkaisussaan väitä, että kuva olisi Suomesta. Eloranta kirjoittaa englanniksi videoartikkelin otsikkoa mukaillen: “Finland faces massive strikes over rightwing government benefits cuts and attack on trade union rights.” Kuvavalinnan artikkeliin on tehnyt artikkelin julkaissut NBC News.
Esimerkki 2: Suomen Amnestyn pääsihteeri Frank Johansson jakoi joulukuussa 2023 X:ssä Amnestyn uutisen itsenäisyyspäivän mielenosoituksista ja poliisin toimista mielenosoituksissa. Julkaisussa sanotaan, että Amnestyn ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan poliisi käytti voimakeinoja, eikä antanut mielenosoittajille selkeää poistumiskäskyä. Julkaisu liittyy poliisin päätökseen keskeyttää Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Helsingissä Töölöntorilla 6. joulukuuta 2023. Poliisi halusi keskeyttää mielenosoituksen, sillä samalle paikalle oli jo ilmoitettu 612-soihtukulkue -mielenosoitus.
Johanssonin julkaisuun on tehty yhteisöhuomautus, jossa kiistetään Johanssonin väite siitä, että poliisi ei olisi antanut selkeää poistumiskäskyä.
Huomautukseen on linkitetty Iltalehden uutinen, jossa on videokuvaa mielenosoituksesta. Huomautuksen mukaan poliisi sanoo Iltalehden videon 23 sekunnin kohdalla selvästi “poistukaa”. Ottamatta kantaa siihen, onko Johansson oikeassa vai väärässä, ei pelkästään kyseisen videon perusteella voida todeta yksiselitteisesti, että poistumiskäsky olisi ollut selkeä, kuten yhteisöhuomautuksessa väitetään, sillä kovaäänisellä annettu poistumiskäsky ei välttämättä tavoita kaikkia mielenosoittajia. Usein poliisi antaakin yleisen poistumiskäskyn ohella henkilökohtaisen poistumiskäskyn poistamisuhan alla oleville henkilöille.
Johanssonin julkaisuun tehty yhteisöhuomautus on sittemmin poistunut näkyvistä. Tämä johtuu siitä, että huomautukset päivittyvät kahden viikon ajan sitä mukaa kun yhteisöhuomautusten tekijät antavat siitä arvioita. Jos käyttäjät arvioivat, että huomautus ei ole hyödyllinen, se poistuu näkyvistä. Tilalle voi tulla uusi huomautus, jos se on saavuttanut tarpeeksi hyödyllisiä arvioita eri näkökantoja edustavilta tekijöiltä tai huomautus saattaa kadota kokonaan, kuten kävi esimerkiksi Johanssonin julkaisun kohdalla. On hyvä, että huomautuksia on mahdollista päivittää sitä mukaa, kun arvioiden tasapaino muuttuu. X kertoo, että kahden viikon jälkeen “tila lukitaan”, mutta on epäselvää, mitä tällä tarkoitetaan.
Suomenkielisestä X:stä löytyy toki myös onnistuneita yhteisöhuomautuksia. Esimerkiksi paikallispoliitikon kirjoittamaan julkaisuun on lisätty yhteisöhuomautus, joka oikaisee julkaisussa olleen virheen. Julkaisussa todetaan, että Suomessa olisi siviiliaseita “lähes 33 [..] asukasta kohden”, kun sisäministeriön mukaan luvallisia siviiliaseita on noin 1,5 miljoonaa. Julkaisussa linkatussa uutisessa lähteenä käytetyn Small Arms Surveyn mukaan Suomessa on arviolta 32,26 käsiasetta sataa asukasta kohden. Yhteisöhuomautuksessa oikaistaan virheellinen tieto ja mainitaan oikean tiedon lähde, tässä tapauksessa sisäministeriö.
Yhteisöhuomautuksissa on merkittäviä valuvikoja
Yhteisöhuomautuksiin liittyvistä ongelmista esimerkiksi Tanskan osalta on aiemmin kirjoittanut Faktabaarin NORDIS-kumppani Tjekdet. Tjekdetin haastattelema Roskilden yliopiston digitaalisen julkisuuden tutkija Jakob Bæk Kristensen pitää yhteisöhuomautusjärjestelmää ongelmallisena. Hän huomauttaa, että jotkut yksilöt ja yhteisöt ovat hanakampia puolustamaan näkemyksiään sosiaalisessa mediassa kuin toiset. Tämä johtaa siihen, että yhteisöhuomautuksen julkaisemista vastaan voidaan taistella joukkovoimalla. Brasiliassa tehdyssä analyysissa puolestaan kävi ilmi, että vain murto-osa yhteisöhuomautuksista tulee käyttäjille julki. Ongelmista on kirjoittanut myös muun muassa ProPublica.
MediaWisen johtaja Alex Mahadevan kuvaili viime kesänä Global Fact -konferenssissa yhteisöhuomautusten ongelmallisuutta siten, että jotta huomautus tulee julkaistuksi, se ”edellyttää ideologioiden välistä yhteisymmärrystä totuudesta”, minkä saavuttaminen on polarisoituvassa ympäristössä usein mahdotonta.
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Jaa eteenpäin
