Faktabaarista
Miten Faktabaari perustettiin?
Vuoden 2014 journalistiseksi teoksi valittu faktantarkistuspalvelu Faktabaari perustettiin 2014 EU-vaalien alla. Faktabaarin esikuvia olivat amerikkalaiset Factcheck.org ja Politifact.com sekä argentiinalainen Chequando. Faktabaarin perustajat Mikko, Taru, Tuomas, Jussi ja Jukka olivat sitä mieltä, että Suomeen tuli kehittää vastaavanlainen palvelu vahtimaan poliitikkojen ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta sekä puuttumaan mediassa esitettyihin puolitotuuksiin, myytteihin ja urbaanilegendoihin. Tavoitteena oli toimia “faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta”. Tämä iskulause on ohjannut Faktabaarin toimintaa alusta alkaen ja sen toteutumista arvioi yleisömme lisäksi myös toimituksellisesti itsenäisen Faktabaarin kehitystä tukeva puoluepoliittisesti riippumaton Avoin yhteiskunta ry.
Faktabaari on palkittu myös kansainvälisesti ja osallistunut erityisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön globaalissa verkostossaan. 2016 aloitettiin Faktabaarin EDU medialukutaito hanke, jolle kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi kehitettiin FactBar EDU yhteistyöhanke.
Miten Faktabaari tarkisti väitteitä 2014 EU:n parlamenttivaaleissa?
Ensimmäisessä hankkeessaan Faktabaari osallistui kevään 2014 EU:n parlamenttivaaleihin tarkistamalla ennen vaaleja yli 60 väitettä. Väitteistä yli 40 Faktabaarin toimitus osoitti vääriksi. Väitteiden korjaaminen oli tärkeää, koska Faktabaarin mielestä äänestäjien pitää voida tehdä valintansa tosiasioiden pohjalta riippumatta siitä, miten he suhtautuvat EU:hun.
Faktabaari sai aloittaessaan mediassa paljon huomiota faktantarkistustyölle. Virheellisten väitteiden leviämistä pystyttiin rajoittamaan ja ennaltaehkäisemään. Hanke palkittiin mm. Suurella Journalistipalkinnolla ja sen esimerkkiä on sovellettu laajasti EU-tasolla.
Miten Faktabaari osallistui 2015 eduskuntavaaleihin ja 2016 maahanmuuttoväitteiden tarkistamiseen?
Faktabaarin eduskuntavaalihanke tarkisti 2015 puolueiden, ehdokkaiden ja medioiden esittämiä väitteitä faktapohjaisemman julkisen keskustelun puolesta. Faktantarkituksen arvioitiin vakiinnuttaneen asemansa osana suomalaista vaalijournalismia. Faktabaarin toimituksen kanssa väitteitä tarkistivat opiskelijat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelman kanssa toteuteun kurssin päätteksi. Koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärven työ journalismikoulutuksen hyväksi palkittiin 2015 journalistisena tekona. Eduskunvaalihankkeen osalta toteutetussa tiedeviestintäpilotissa tehtiin yhteistyötä Energia- ja ilmastoteeman osalta Ilmastotieto-asiantuntijaverkoston kanssa. Eduskuntavaalihankkeen tulokista ja opetuksista lisää täältä.
2016 Faktabaarin ja Haaga-Helian toimittajakoulutuksen yhteishankkeen aikana journalistiopiskelijat tarkistivat toistakymmentä maahanmuuttoon, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin liittyvää väitettä. Faktabaarin ja Haaga-Helian toimittajakoulutuksen yhteishankkeessa oli mukana parisenkymmentä opiskelijaa opettajien ja faktabaarilaisten varmistaessa toimitusprosessin takaaman laadun. Tavoitteena oli nostaa vahingollisten huhupuheiden leviäminen ja väärien tietojen levittäminen näkyviksi ja keskusteluun sekä samalla haastaa myös median omaa osuutta informaation tuottajina, arvottajina ja välittäjinä.
Mitä Faktabaarilaiset tarkistivat 2017 kuntavaaleissa ja 2018 presidentinvaaleissa?
Faktabaari vakiinnutti rooliaan osana suomalaista vaalijournalismia, kun se toteutti 2017 kuntavaaleissa intensiiviisen faktantarkistuskampanjan ja medialukutaito-hankkeen kuntavaaleissa joukkorahoituksen turvin. Faktabaari sai lukuisia tarkistuspyyntöä , joista Faktabaari laati 13 perinteistä tarkistusta sekä 14 blogitekstiä mukaanlukien analyysejä puolueiden puheenjohtajien tv-puheista. Faktabaarin sivuille jaettiin myös kaikille luettavaksi avoin opas, josta sittemmin kehitetty laajempi käsikirja ja EDU-hankkeen materiaaleja opettajille. Lisätietoja kuntavaalit -hankkeesta .
Presidentinvaaleista alkoi jälleen uusi luku historiassamme uuden käsikirjamme ja uudistuneen toimituksen tuella. Uutena kokonaisuutena tarkistustoimintaa laajennettiin esimerkiksi suorien tv-lähetysten niin sanottuihin kisakatsomoihin tutkijoiden ja asiantuntijoiden tukemina ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Lähetyksiä varten joukkoistettiin asiantuntijoita seuraamaan vaalilähetyksiä ja vastaamaan kansalaisten esiin nostamiin väitteisiin. Presidentinvaaleissa Faktabaari arvioi ensimmäistä kertaa väitteitä systemaattisesti myös vääristeltynä informaationa (disinformaationa). 2018 presidentinvaaleissa suomalaiset isot mediatalot lähtivät vihdoin mukaan tarkitushaasteeseen. Tarjottuaan tukea toimijoille Faktabaari teetti tutkijoilla presidentinvaalien faktantarkistuksen avoimuutta käsitelleen arvion. Tausta-ajatuksena oli tukea toimijoiden yhteistyötä esimerkiksi Norjan mallin mukaan. Lisätietoja presidentinvaalit - hankkeesta.
5-vuotias Faktabaari osana Eurooppalaisia faktantarkistusverkostoja 2019 eduskunta- ja EU-vaaleissa
Faktabaari aloitti toukokuussa 2018 systemaattisen valmistautumisen vuoden 2019 vaaleihin osana eurooppalaisia faktantantarkistusverkostoja. Faktabaari arvioi Chydenius-mitalilla 2018 palkittuna auktoriteettina kansalaisjärjestöjen #VaadiFaktat - kiertueen vaalipaneeleja. Se myös kouluttaa faktantarkkailijaverkostoa ennaltaehkäisemään erityisesti digitaalisessa mediassa voimistunutta disinformaation uhkaa ja jatkaa EDU-hankettaan. Tavoitteenamme on tukea faktapohjaista julkista EU keskustelua ja rajoittaa osaltamme disinformaatiota. Faktabaari halusi osoittaa juhlavuotenaan, että suomalaisen itsenäisen faktantarkistuksen tulee vähintään pysyä mukana eurooppalaisessa kehityksessä Suomen hallituksen ollessa vetovastuusta EU:n ministerineuvoston johtamisesta. Lisätietoja uusimmista hankkeista.
Miten Faktabaari pysyy riippumattomana ja suomalaisen faktantarkistuksen edelläkävijänä?
Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin faktantarekistuspalvelu. Se ei toimi minkään poliittisen puolueen puolesta tai puoluetta vastaan. Faktabaarin toteutuksen taustalla on Avoin yhteiskunta ry. Yhdistys valvoo toimituksellisesti itsenäisen Faktabaarin sitoumuksia kansainväliseen avioimuuskoodistoon ja mahdollistaa palvelun kehittämisen faktapohjaisen julkisen keskustelun puolesta.
Faktabaari on sitoutunut kansainvälisen faktantarkistusverkostonsa avoimuuskoodistoon ja auditointiin. Oltuaan 2016 perustamassa avoimuuskoodistoa, Faktabaari joutui jättäytymään ammattimaistuneen faktantarkistuksen ja jatkuvan toiminnan ulkopuolelle, kun koodistoon kirjattiin 2018 viikoittaisen faktantarkistuksen vaatimus. Säännöllinen tarkistustoiminta ei ole mahdollista ilman vakaita resursseja ja lisäkumppaneita. Faktabaarin toimitusprosessi on edelleen hyvin linjassa avoimuuskoodiston laatukriteerien osalta. Faktabaari osallistuu alan kansainväliseen kehitystoimintaan aktiivisesti lisäresursseja etsien. Faktabaari on myös Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry jäsenlehtenä sitoutunut kotimaiseen JSN valvomaan hyvään journalistiseen tapaan ja vastuulliseen journalismiin.
Katso myös:
Faktabaarin alumnia ja yhteisöä:
Faktabaarin kehitysryhmän aloituskokous 21.11.2016
Faktabaarin alumnia:
Severi Hämäri, blogisti 2016-2020
Katriina Lundelin, faktantarkistaja 2018-2020
Jukka Rautanen, Faktabaarin isännöitsijä 09/2013- 03/2020
Jarmo Mäkelä, Faktabaarin neuvonantaja 2016-2019
Tuomas Muraja, Faktabaarin eduskuntavaalit, kuntavaalit ja maahanmuutto -hankkeista vastannut toimittaja 09/2013- 05/2017
Jussi Salmio, Faktabaarin isännöitsijä 09/2013-11/2016
Taru Taipale, Faktabaarin vuoropäällikkö 09/2013-05/2015
Faktabaarin Suurella journalistipalkinnolla 2014 hankkeista palkittu Mikko Salon työryhmä vasemmalta oikealla: Jussi Salmio, Tuomas Muraja, Mikko Salo, Taru Taipale ja Jukka Rautanen
Jaa eteenpäin
