Faktantarkistuksesta tuli osa vaalijournalismia

Toimittaja **Jarmo Mäkelä **(vas.), Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun toimittajakoulutuksen johtaja **Anne Leppäjärvi**, seminaarin moderaattorina toiminut toimittaja **Raine Tiessalo** ja Faktabaarin isäntä **Mikko Salo** analysoivat faktantarkistuksen tuottamia tuloksia Päivälehden museossa 21. huhtikuuta.

Faktantarkistuksesta tuli luonteva osa suomalaista vaalijournalismia, kun Faktabaari-palvelu tarkisti kevään eduskuntavaalikampanjan aikana runsaat 30 vaaliteemoihin liittyvää väitettä.

Faktantarkistukselle oli tilausta, sillä ainoastaan kahdeksan väitettä piti paikkansa.

“Faktantarkistukselle on selkeästi myös vaaleja laajempaa tarvetta, mutta se tarvitsee haastavien väitteiden ja asiakokonaisuuksien osalta rinnalleen argumentoitua asiakeskustelua”, Faktabaarin isäntä Mikko Salo muotoili eduskuntavaalihankkeen yhteenvetoseminaarissa Päivälehden museossa, Helsingissä tiistaina 21. huhtikuuta 2015.

Faktabaarin yhteenvedossa seminaariyleisölle esitetty väite “Faktabaarista tuli osa vaalijournalismia” sai seminaarissa tukea.

Faktabaari on verkossa toimiva, joukkoistamista hyödyntävä faktantarkistuspalvelu, jonka ensimmäinen hanke oli EU:n parlamenttivaalit 2014.

Eurovaaleissa Faktabaari saatiin esiteltyä yleisölle pilottihankkeena, ja eduskuntavaaleissa palvelun toimintaa jo saatiin kehitettyä ja laajennettua niin, että ammattikorkeakoulu Haaga-Helian toimittajaopiskelijat tarkistivat väitteitä yhdessä Faktabaarin toimituksen kanssa.

“Faktabaarin eduskuntavaalihanke oli eurovaalihankkeeseen verrattuna valmennuspainotteisempi projekti”, Salo tiivisti.

Toimittajaopiskelijat olivat mukana tekemässä faktantarkistusta lähes kaikissa tapauksissa.

“Työ oli motivoivaa, mutta välillä oli vakeaa erottaa, mitä ehdokkaat konkreettisesti väittivät ja mitä he väitteillään halusivat oikeasti sanoa. Senkin opin, että faktantarkistukseen on varattava aikaa kalenterista.  Aika on faktantarkistajan pahin vihollinen, koska väitteet leviävät varsinkin sosiaalisessa mediassa nopeasti”, Haaga-Helian toimittajaopiskelija Kati Oksman kuvaili.

Opiskelijoiden lisäksi Ilmastotieto-blogi ja sen taustajoukot olivat mukana tarkistushankkeessa ja kävivät läpi vaalikeskustelun energiapolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä lausuntoja, uutisia ja väitteitä.

“Tämä on ollut antoisaa. Ilmastotiedon tekemä tarkistus- ja korjaustyö on osoittanut, että laajoissa ilmasto- ja energiakysymyksissä voidaan sanoa paljon virheellistä tietoa olematta täysin väärässä. Omien virheiden korjaus on myös ollut nopeaa, mikä tuo uskottavuutta”, Ilmastotiedon Aki Suokko pohti.

Faktabaarin eduskuntavaalihankkeen vaikutus perustui taas joukkoistukseen, avoimuuteen ja hyvään journalistiseen tapaan sekä palkintojen ja tarkistusten myötä nopeasti kasvaneeseen seuraajakuntaan sosiaalisessa mediassa. Positiivinen pelote luotiin neutraalilla tyylillä ja kasvattamalla baarin “anniskelualuetta”. Baarin suora asiakaskunta sosiaalisessa mediassa oli vaalipäivänä noin nelinkertaistunut euroopalaisittain palkitun eurovaalihankkeen päättymisestä.

Yksittäisistä tapahtumista sekä ehdokaslistojen julkistusta välittömästi seurannut reilun tuhannen Twitterissä olevan kansanedustajaehdokkaan seuranta ja sitä välittömästi seurannut Suuren journalistipalkinnon suorassa tv-gaalassa saavutettu voitto (Vuoden 2014 journalistinen teko) toivat palvelun suuren yleisön tietoisuuteen perinteisempien medioiden kautta ja mahdollisti palvelun vaikuttavuuden osalta riittäväksi arvioidun seuraajakunnan saavuttamiseen.

Vaalipäivänä avoimeen lähdekoodiin perutuvalla palvelulla oli 4108 Facebook-tykkääjää ja 3741 Twitter-seuraajaa. Twitter-seuraajista noin 10 prosenttia eli kokoluokkaa 400 voitiin laskea työkseen sisältöjä jakaviksi median edustajiksi tai toimittajiksi. Aktiivisten Twitter-käyttäjien määrä näkyi esimerkiksi vaaliviikolla nopeana reagointina Faktabaarin livefaktantarkistuksiin vaaliväittelyissä.

Seminaarissa todettiin, että faktoissa pysyminen ja niihin perehtyminen kannatti. Faktapohjaista julkista debattia onnistuttiin edistämään sekä pienillä että suuremmilla tarkistuksilla. Faktabaari ei spekuloinut korjaamiensa vierheiden syntysyitä. Niistä tuskin on saatavissa faktatatietoa. Kommentointi jätettiin seuraajille, ja kohteiden omaehtoiset oikaisut pyrittiin viestimään myös Faktabaarin sosiaalisen median kanavilla.

Seuraavat askeleet

Eduskuntavaalihankkeen päätyttyä Faktabaari ryhtyy selvittämään palvelun kaupallistamista ja laajentamista ulkomaille kokemustensa ja palkintorahojensa turvin. Faktabaari sai tähän alkukevään kovatasoisessa Liikenne- ja viestintäministeriön mediainnovaatiokilpailun finaalissa 30 000 euroa kehittämisrahaa.

Ulkoministeriön alainen Eurooppatiedotus on myöntänyt tänä keväänä Faktabaarin taustayhteistö Avoin Yhteiskunta ry:lle 10 000 euron valtionavustuksen, joka käytetään Faktabaarin tekniseen kehitystyöhön. Vastaava avustus saatiin eurovaalihankkeelle. Tieteen tiedotus ry. myönsi yhdistykselle 3 000 euron avustuksen Ilmastotiedon kanssa toteutettuun faktantarkistuksen tiedepilottiin.

Syksyllä 2014 Helsingin Sanomain Säätiö myönsi Faktabaarille yhteensä 59 000 euron suuruiset apurahat käytettäviksi palvelun sisältöjen tuottamiseen eduskuntavaaleissa 2015.

“Vaalihankkeiden jatkoanalysoinnin rinnalla tulemme kehittämään myös kytköstä Debattibaariin”, Salo linjasi.

Seuraavaksi Faktabaari avaakin sen sisarpalveluun Debattibaariin keskustelun siitä, mihin faktantarkistusta tarvitaan Suomessa ja kuinka Faktabaari voisi rahoittaa toimintaansa menettämättä riippumattomuuttaan. Keskustelu pohjustaa Haaga-Helian toimittajakoulutuksen ja Faktabaarin 7.5. yhdessä  järjestämää journalismiseminaaria: Faktana, kiitos!

Debattibaarissa asiantuntijat voivat omissa nimissään argumentoida rauhassa ilman esimerkiksi twitterissä väliin puskevia kommentteja tai nimettömiä trollauksia. Nimellään esiintyvä moderaattori määrittelee julkisen verkkokeskustelun osallistujat avointen kriteerien kautta.

“Debattibaari jalostaa ja rikastaa asiantuntijatietoa julkisen päätöksenteon ja journalismin tueksi ja tuo samalla fiksun ja selkeän asiakeskustelun kaikkien kansalaisten ulottuville”, Salo tiivisti.

Lisätietoja antavat:

Mikko Salo, isäntä, Fakta- ja Debattibaari, puh: 040 5565050

Tuomas Muraja, vastaava toimittaja, Faktabaari, tuomas@faktabaari.fi

toimitus@faktabaari.fi

Faktabaarin ydintiimi eduskuntavaalihankkeessa

www.faktabaari.fi @Faktabaari facebook.com/faktabaari

www.debattibaari.fi @Debattibaari facebook.com/debattibaari

info@faktabaari.fi

Evästeet

Käytämme sivustollamme yksityisyyden suojaavaa analytiikkaa palveluidemme parantamiseksi.

Lue lisää tietosuoja käytännöistämme täältä.