Kolmiosaisen Brexitin jälkipyykki -juttusarjan toisessa osassa käsittelemme mis- ja disinformaatiota, asiantuntijuuden roolia brexit-keskustelussa, kampanjoiden näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä Venäjän sekaantumista Britannian kansanäänestykseen. Näillä neljällä asialla oli osansa siinä, että keskustelua Britannian mahdollisesta EU-erosta käytiin vinoutuneesti ja väärin tiedoin.
Juttusarja sai kimmokkeen siitä, kun Faktabaari osallistui Eurooppalaisen Suomen Vaadi faktat ‑vaalipaneeliin Tampereella 5.4.2019. Voit katsoa tallenteen paneelista Uuden Suomen sivuilta. Paneelissa keskusteltiin siitä, miten Brexit vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Vihreiden Iiris Suomela ja perussuomalaisten Olli Kotro väittelivät syistä, jotka selittivät Britannian EU-kansanäänestyksen tulosta.
Suomela sanoi, että on ollut surullista seurattavaa, kuinka valheellista tietoa kansanäänestyksen alla levitettiin ja kuinka maa oli Venäjän informaatiovaikuttamisen kohteena. Suomelan mielestä on oikeutettua vaatia, että britit saisivat äänestää uudelleen uusin tiedoin ja totuuden pohjalta.
Kotro puolestaan epäili, onko Venäjän sekaantumisesta Britannian vaaleihin näyttöä. Hän piti selvänä, että EU-kielteisyydellä on Britanniassa pitkä Venäjästä riippumaton historiansa.
Ensimmäisessä osassa perkasimme Britannian oman poliittisen historian, kansalaismielipiteen ja lehdistön roolia brexit-keskustelussa. Kolmannessa osassa käsittelemme eroprosessia.
Väärät tiedot valtasivat keskustelun Brexit-kansanäänestyksen alla Brittiläinen faktantarkistuspalvelu Full Fact kokosi raportin keskeisistä kiistakysymyksistä ja kaivoi niihin liittyvät faktat esiin. Erityisesti Leave-kampanjaa on syytetty valheiden levittämisestä, mutta myös Remain-kampanja esitti virheellisiä tietoja. Perkaamme kaksi esimerkkiä virheellisistä väittämistä, joita kansanäänestyksen alla esitettiin. Esimerkit on valittu sillä perusteella, että ne ovat saaneet paljon näkyvyyttä.
Boris Johnson väitti, että Britannia saa käyttöönsä 350 miljoonaa puntaa, jotka nyt kuluvat EU-jäsenmaksuihin. Rahat voitaisiin silloin käyttää esimerkiksi kansallisen terveydenhuollon (NHS) järjestämiseen. Sama väite oli näkyvästi esillä Leave.EU:n bussissa, joka kiersi kampanjoimassa EU-eron puolesta. Ipsos MORI:n kyselytutkimuksen mukaan 47 prosenttia vastanneista uskoi, että väite on totta. Ipsos MORI on markkinatutkimusyritys, joka tuottaa muun muassa kyselytutkimuksia ja asiantuntijapalveluita.
Full Factinmukaan väite ei pidä paikkaansa. Jäsenmaksuhyvityksen jälkeen Britannia maksaa noin 250 miljoonaa puntaa viikossa. Britannian nettojäsenmaksu on 10,6 miljardia vuodessa. Ekonomistien arvioiden mukaan Brexitin vaikutukset talouteen ovat suuremmat kuin erosta saavutettu säästö jäsenmaksussa. Ei ole myöskään selvää, että jäsenmaksuihin käytetty summa käytettäisiin EU-eron jälkeen terveydenhuoltoon. Full Fact ei myöskään pitänyt luotettavina Leave- tai Remain-kampanjan arvioita siitä, paljonko EU-jäsenyys tai -ero maksaa brittiläisille kotitalouksille.
Vote Leave -kampanja pelotteli äänestäjiä myös sillä, että Turkki on liittymässä pian Euroopan unioniin, minkä jälkeen Britanniaan rynnistää maahanmuuttajia ovista ja ikkunoista. Kampanjan mukaan Britannia ei pysty mitenkään estämään tätä kehityskulkua. Ipsos MORI:n mukaan väitteeseen uskovia ja sitä valheena pitäviä oli yhtä paljon.
Väite ei pidä paikkaansa.Britannialla on asiaan veto-oikeus ja uudet jäsenmaat täytyy hyväksyä kaikissa unionin jäsenmaissa. Neuvottelut Turkin jäsenyydestä ovat keskeytyneet ja ne olivat jäissä jo brexit-kansanäänestyksen aikaan.
Merkittävä osa briteistä uskoi kampanjoiden vääriin väitteisiin, mutta varsin suuri osa kyseenalaisti niiden todenperäisyyden. Vaikka kumpikin kampanja kompuroi faktojensa kanssa, Leave puoli sai väitteensä selvästi paremmin läpi sekä lehdistössä että sosiaalisessa mediassa. Lehtien levikillä ja puolueellisuudella painotettuna jopa 80 prosenttia jutuista oli EU-kielteisiä Loughboroughn yliopiston mukaan. Myös Reuters-intituutin mukaan Leave-kampanja voitti Remain-leirin näkyvyydessä. Paljon huomiota saaneilla väärillä väittämillä on siis voinut olla vaikutusta kansanäänestyksen lopputulokseen.
Eron kannattajat olivat niskan päällä Twitterissä
Brexitin kannattajat jättivät EU-jäsenyyden kannattajat kirkkaasti varjoonsa Twitterissä. Euroskeptikot olivat noin kaksi kertaa aktiivisempia ajamaan asiaansa kuin vastapuoli, selviää London School of Economics and Political Sciencen tutkimuksesta (s. 29). EU-kielteisiä visertäjiä oli Twitterissä myös määrällisesti enemmän.
Euroskeptikot vetäytyivät voimakkaammin omiin kupliinsa. Luultavasti myös Leave-puolen viesti rahan menettämisestä, Turkin EU-jäsenyyden tavoittelusta, maahanmuutosta ja oman päätöksenteon palauttamisesta oli helpompi paketoida yleistajuiseen ja jaettavaan muotoon kuin Remain-puolen ajatukset EU:n hyödyistä. Helpot sisällöt ovat helppoja jaettavia.
Suurin osa Twitter-käyttäjistä jakoi eteenpäin neutraaleja brittimedioiden juttuja. Ero Leave-leirin hyväksi syntyi jutuissa, jotka ottivat selvästi kantaa eron puolesta tai vastaan. Unionin jäsenyyttä vastustavia juttuja jaettiin paljon. Jäsenyyttä puolustavia juttuja taas jaettiin paljon vähemmän. Leave-leiri oli myös hanakampi jakamaan myönteisiä juttuja ja kommentoimaan niitä kriittisesti. Vastaavaa EU-kielteisten juttujen kritiikkiä ei Remain-leirissä nähty.
Vaikka Twitteriä ei voi pitää varsinaisena kansanmediana, sosiaalinen media on selvästi muuttanut julkista keskustelua. Kuka tahansa sosiaalisen median käyttäjä voi osallistua julkiseen keskusteluun, ja media seuraa Twitter-keskustelua tiiviisti. Twitterin merkittävyys syntyy osittain myös siitä, että palvelu on hyvin suosittu median edustajien ja poliitikkojen keskuudessa. Sosiaalisen median keskustelut valuvat helposti myös lehdistöön.
Vain harvat asiantuntijat saivat tilaa keskustelussa
Asiantuntijoiden näkyvyys
jäi lehdistössä brexit-kansanäänestyksen alla vähäiseksi. Reuters-instituutin mukaan vain 11 prosenttia haastatelluista oli asiantuntijoita, analyytikkoja
tai ekonomisteja. Tutkijat, jotka osallistuivat aktiivisesti keskusteluun,
saivatkin näkyvyyttä ennen kaikkea televisiossa, Twitterissä ja akateemisissa
blogeissa. Televisio on Britannian viestintäviranomaisen Office of
Communicationsin mukaan yhä
brittejä parhaiten saavuttava media.
Joukko historioitsijoita
otti kantaa Britannian EU-jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan, mutta juuri EU:n
integraatiota tutkineet akateemisen maailman kärkinimet loistivat
poissaolollaan. Tutkimuksissa on jo aiemmin havaittu, että mediassa pääsevät
usein ääneen yleisölle jo entuudestaan tutut tutkijat ja kommentaattorit,
joiden asiantuntemus voi olla myös täysin muulta tieteenalalta. Näin kävi myös
brexit-kansanäänestyksen edellä. Esimerkiksi Alan Sked on ollut näkyvä
kommentaattori EU-asioissa jo vuosikymmeniä ja hänen EU-kielteiset näkemyksensä
saivat tilaa keskustelussa. (Suonpää, 2018.)
Leave- ja Remain-puolet toimivat kansanäänestyksen alla selvästi erilaisella logiikalla. EU-jäsenyyttä kannattaneet tutkijat valjastivat joukon kansainvälisiä instituutioita puolustamaan Britannian EU‑jäsenyyttä. Se perusteli EU-erosta koituvia ongelmia esimerkiksi IMF:n, Goldman Sachsin ja Deutsche Bankin lausunnoilla brexitin kielteisistä vaikutuksista Britannialle. Leave-puoli taas hyökkäsi avoimesti asiantuntijuutta vastaan. Esimerkiksi silloinen oikeusministeri Michael Gove sanoi Sky Newsin EU: In or Out -keskusteluohjelmassa, että britit ovat saaneet tarpeekseen asiantuntijoista, jotka sanovat tietävänsä, mikä kansalle on parasta. Alan Sked puolestaan vertasi ekonomistien ennustuksia horoskooppeihin. (Suonpää, 2018.)
Kielteisyys asiantuntijalausuntoja kohtaan saa brittien keskuudessa myös vastakaikua. YouGovin kyselytutkimuksen mukaan brittien luottamus poliitikkoihin, virkamiehiin ja asiantuntijoihin, erityisesti ekonomisteihin, oli alhaista kansanäänestyksen alla. Erityisen vähän asiantuntijoihin luottivat ne vastaajat, jotka aikoivat äänestää Britannian EU-eron puolesta. YouGov on data-analytiikkaan erikoistunut yritys, joka tuottaa markkinointi- ja mielipidetutkimuksia.
Vähäisen luottamuksen perustalle oli helppo rakentaa populistisia kannanottoja. Aiemmin mainituista brittitutkijoista Alan Sked käytti vahvaa populistista retoriikkaa ja rakensi vastakkainasettelua kansan ja eliitin välille. Sked kirjoitti The Telegraphissa, että salaperäinen federalistinen eliitti on rakentanut eurooppalaista liittovaltiota jo Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ajoista saakka.
Tällainen retoriikka on omiaan rakentamaan äänestäjien epäluottamusta EU:n instituutioihin ja päättäjiin. (Suonpää, 2018.) Erityisen yllättävää retoriikka ei Skediltä ole. Juuri hän perusti aikoinaan UKIP:n, josta myöhemmin erosi. Hänellä on siis pitkä historia EU:n vastaisena toimijana.
Keltainen lehdistö on uutisoinut vuosikymmeniä EU:sta populistiseen tyyliin. On luonteva jatkumo, että samaa retoriikkaa käytettiin myös kansanäänestyksen alla.
Venäjä sekaantui Brittien vaaleihin, mutta sen toiminnan vaikuttavuutta on vaikea arvioida
Venäjän yritystä sekaantua Britannian EU-kansanäänestykseen pidetään melko lailla varmana. Britannian parlamentin raportin mukaan esimerkkejä sekaantumisesta ovat venäläisten valtion tukemien kanavien RT:n ja Sputnikin poikkeuksellisen suuri aktiivisuus kansanäänestyksen raportoinnissa sekä Venäjään liitetty bottiverkosto Twitterissä. Myös Leave-kampanjoiden rahoituksessa on ollut hämäriä piirteitä ja niiden suhteesta Venäjään on yhä avoimia epäilyksiä. Parlamentti pitää kuitenkin epäselvänä, onko Venäjän vaikutuspyrkimyksillä ollut vaikutusta kansanäänestyksen tulokseen.
RT (aiemmin Russia Today) ja Sputnik julkaisivat ennen äänestyspäivää 162 EU:ta ja Britannian kansanäänestystä käsittelevää juttua, joissa oli selkeä EU-kielteinen viesti. Viestintätoimisto 89upin mukaan kanavat julkaisivat harhaanjohtavia ja valheellisia juttuja tunteita herättävistä aiheista, kuten maahanmuutosta. Osassa jutuista viljeltiin salaliittoteorioita CIA:n roolista EU:n perustamisessa.
RT ilmoittaa, että sen tv-kanaville on pääsy 55 miljoonalla brittikatselijalla ja sitä katsoo 2,5 miljoonaa brittiä. Britannian viestintäviranomaisen mukaan RT:n tv-lähetyksiä katsoo noin 2 prosenttia maan kansalaisista, mikä on 66 miljoonan asukkaan Britanniassa noin 1,3 miljoonaa henkilöä.
RT ja Sputnik jakoivat EU- ja brexit-aiheisia juttuja aktiivisesti Twitterissä. Viestintätoimisto 89upin mukaan sivustojen aktiivisuus lisääntyi juuri kansanäänestyksen alla. Kummankin sivuston twiitit on poistettu jälkikäteen kahdelta äänestystä edeltäneeltä vuorokaudelta, joten sisältöjä on mahdoton tarkistaa. Jäljelle jää ainoastaan kysymys siitä, miksi twiitit on poistettu, ellei jotain peiteltävää ole. Asian voi tarkistaa itse käyttämällä Twitterin Advanced Search -hakutoimintoa.
RT on Venäjän valtion rahoittama uutiskanava. RT ja Sputnik perustettiin presidentti Putinin määräyksellä. EU:n disinformaatiotyöryhmän, East Stratcomin, mukaan kanavat saavat suoria ohjeita Kremlistä. Niiden toimittamat sisällöt ovat usein puolueellisia ja harhaanjohtavia. Kanavat tuottavat myös selkeää disinformaatiota.
Twitterissä havaittiin myös venäläisiä bottiverkostoja, jotka osallistuivat brexit-keskusteluun. Botit ovat Twitter-tilejä, jotka jakavat sisältöä automatisoidusti. Botit on usein naamioitu näyttämään ihmiskäyttäjiltä. Automatisoitujen tilien avulla niiden taustalla olevat tahot pyrkivät vääristämään keskustelua masinoimalla viestejä. Eri kantojen todelliset kannattajamäärät hämärtyvät, kun viestejä julkaistaan enemmän kuin palvelun todelliset käyttäjät pystyvät tuottamaan.
Kolmasosa kaikesta bottien julkaisemasta materiaalista oli muiden käyttäjien julkaiseman materiaalin uudelleentwiittauksia. Hieman yllättävää on, että 89upin mukaan suurin osa jaetuista sisällöistä oli saksan-, ei englanninkielisiä. Venäläisten bottien jakamat englanninkieliset Twitter-julkaisut muodostivat vain noin 0,004 prosenttia kaikista englanninkielisistä julkaisuista, jotka koskivat Britannian kansanäänestystä ja EU-jäsenyyttä. Tässä tutkimuksessa havaittujen venäläisten bottien vaikuttavuutta keskusteluun ei siis voi pitää kovin suurena.
Keskusteluun osallistui myös yli 13 000 Twitter-tiliä, jotka katosivat pian kansanäänestyksen jälkeen. Lontoon yliopisto on tunnistanut tilit verkostoksi kytkeytyneiksi boteiksi. Kaikista keskusteluun osallistuneista tileistä noin 6 prosenttia pystyttiin tunnistamaan brittiläisiksi. Kadonneita bottitilejä oli kaikista tileistä 5 prosenttia, siis lähes yhtä paljon. Näitä tilejä ei kuitenkaan kytketty suoraan Venäjään. Yhtä aktiivisimmista tileistä operoi sosiaalisen median markkinointiin keskittyvä yritys Dubaista käsin. Palvelun ostajaa ei näillä tiedoilla voi päätellä. Bottitilien aktiivisuus ja myöhempi katoaminen kertoo kuitenkin siitä, että joku taho todella yritti vaikuttaa keskusteluun.T
Twitter näyttää keräävän ympärilleen vaikuttamispyrkimyksiä, koska palvelu mahdollistaa pitkälle automatisoitujen sisältöjen jakamisen tehokkaasti ja edullisesti. Kun huomioidaan, että Twitterissä on arviolta 15,8 miljoonaa brittikäyttäjää, ei asian merkitystä voi vähätellä.
Myös Leave-kampanjalla epäillään olevan kytköksistä Venäjään. Liikemies Arron Banks rahoitti Leave.EU-kampanjaa 8 miljoonalla punnalla. Hän rahoitti kampanjaa sekä suoraan että Better for the Country -nimisen yrityksen kautta. Britannian vaaliviranomainen, Electoral Comission, on aloittanut rikostutkinnan Banksia ja tämän kumppania Elizabeth Bilneyä vastaan, koska se epäilee, ettei rahoitus tullut tosi asiassa Banksiltä itseltään. Tutkintaa hoitaa Britannian rikosvirasto, National Crime Agency.
Britannian vaaliviranomaisen mukaan Banksin rahoitus kiersi Isle of Manin ja Gibraltarin kautta. Britannian parlamentin raportin mukaan Banks vieraili ennen kansanäänestystä Venäjän lähetystössä. Tutkinta Banksin ja Bilneyn osalta on kuitenkin yhä kesken. Siitä voidaan sanoa jotain varmaa vasta, kun Britannian rikosvirasto NCA on julkaissut raporttinsa. Koska Leave.EU-kampanja sai merkittävästi julkisuutta ennen kansanäänestystä, olisi erittäin huolestuttavaa, jos sen taustoista paljastuisi ulkomaisia toimijoita.
Venäjän sekaantumisesta Britannian EU-kansanäänestykseen todistavat siis etenkin valtiorahoitteisten medioiden RT:n ja Sputnikin aktiivisuus sekä Twitterin bottiverkostot, joiden on tunnistettu sijainneen Venäjällä. Suoraa käsky-yhteyttä Venäjän hallinnosta bottiverkostoihin on kuitenkin erittäin vaikea näyttää toteen. Banksin ja Bilneyn kytköksiä voi arvioida luotettavasti vasta tutkinnan valmistumisen jälkeen.
Venäjällä ja Britannian euroskeptisillä liikkeillä oli maan EU-kansanäänestyksessä osittain yhteiset intressit. Venäjä haluaa heikentää Euroopan unionia ja Britannian euroskeptiset liikkeet haluavat maan irti Euroopan unionista. Siksi keskustelu Britannian EU-jäsenyydestä oli otollinen maaperä venäläisten uutiskanavien vaikuttamiskampanjalle.
Britannian kansanäänestyksen lopputulosta selittää ennen kaikkea maan oma EU-kielteinen historia. On kuitenkin selvää, että Britannian EU-jäsenyydestä äänestettiin olosuhteissa, joissa väärät väittämät, EU-kielteisyys ja epäluottamus asiantuntijoihin olivat valloillaan. Venäjän valtiolliset uutiskanavat, RT ja Sputnik, pyrkivät englanninkielisillä kanavillaan vaikuttamaan keskusteluun Britannian EU-jäsenyydestä. Riippumatta siitä mitä Banksin kytköksistä Venäjään selviää, tilanne on demokratian kannalta ongelmallinen. Kansanäänestyksen lopputulos puolustaisi itseään paremmin, jos julkinen keskustelu olisi ollut tasapainoisempaa ja liioitellut uhkakuvat olisi saatu torjuttua.
Kansanäänestyksen lopputulos oli pienestä kiinni. Jos piirun verran yli yksi prosentti äänestäjistä olisi valinnut unioniin jäämisen, tulos olisi ollut toinen. Kuten brittiparlamentin oma raportti toteaa: vaikka ei ole selvää näyttöä siitä, että Venäjä olisi onnistunut vaikuttamaan kansanäänestyksen lopputulokseen, ei sitä mahdollisuutta voida sulkea pois. Sama pätee Britannian omien kampanjoiden vääriin väittämiin.
Julkinen mielipide on kyselytutkimuksen mukaan muuttunut kansanäänestyksen jälkeen. Näyttää siis siltä, että myös briteillä itsellään on halukkuutta sanoa sanansa uudelleen uusien tietojen pohjalta. YouGovin kyselytutkimuksessa 47 prosenttia vastaajista kannatti ja 36 prosenttia vastusti uutta kansanäänestystä. Unioniin jäämisen puolesta äänestäisi 48 prosenttia ja eroa kannattaisi 38 prosenttia vastaajista. Vaikka kaikki kantaansa epäröivät 7 prosenttia äänestäisivät eron puolesta, eroa kannattavia olisi vähemmän kuin niitä, jotka kannattavat unioniin jäämistä.
Kyselytutkimus ei kuitenkaan ole kansanäänestys. Kansanäänestyksen tulos ratkaisee.
Europarlamenttivaaleissa ylivoimaisen voiton vei Nigel Faragen brexit-puolue hieman yli 30 prosentin kannatuksella. Brexit-prosessia hoitanut konservatiivipuolue sai vain 8,9 prosenttia äänistä ja putosi viidenneksi suurimmaksi puolueeksi. Työväenpuolue menetti lähes puolet kannatuksestaan.
EU-myönteiset
puolueet, liberaalidemokraatit ja vihreät, kasvattivat kannatustaan merkittävästi.
Liberaalidemokraatit saivat 19,8 prosentin ja vihreät 11,8 prosentin
kannatuksen. Kansallisten puolueiden tarkat kannatusprosentit löytyvät Euroopan
parlamentin sivuilta. Tulosta voi myös verrata edellisen eurovaalin tulokseen.
Lähteet:
Mika Suonpää, yliopistolehtori, poliittinen historia, Turun yliopisto
Timo Miettinen, yliopistotutkija, Eurooppa-tutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto
Mika Suonpää, 2018. Julkiset intellektuellit ja populismi Brexit-kampanjassa. Teoksessa Media ja populisti: työkaluja kriittiseen journalismiin.
City, University of London: The Brexit
Botnet and User-Generated Hyperpartisan News
East Stratcom: Three
things you should know about RT and Sputnik
Electoral Comission: Report
on investigation into payments made to Better for the Country and Leave.EU
London School
of Economics and Political Science; Title
Tweeting for Brexit: How social median influenced the referendum
Office of Communications: News
consumption UK 2016
Office of National Statistics: United
Kingdom population mid-year estimate
Parliament UK; Disinformation
and ´Fake News´: Final Report - Foreign influence in political campaigns
Reuters Institute: UK
Press Coverage of the EU Referendum
YouGov: kyselytutkimus
brittien halusta järjestää uusi kansanäänestys
YouGov: Leave
voter are less likely to trust any experts – even weather forecasters
Venäjän presidentin
määräys uusien valtiollisten kanavien perustamisesta (venäjäksi)
89up:Russia report
European
parliament: United
Kingdom, results 2019 - 2024
European
parliament: United
Kingdom, results 2014 - 2019
Jaa eteenpäin
