Toimitus seuraa julkista keskustelua useilla digialustoilla ja tarkistaa laajalle levinneitä väitteitä muun muassa toimitukseen tulleiden vinkkien perusteella.
Faktabaarissa on ollut poikkeuksellisen kiireinen alkuvuosi kaksien vaalien ja useiden hankkeiden tiimellyksessä.
Faktabaarin toimituksella on tällä hetkellä käynnissä kaksi hanketta, joita rahoittaa European Media and Information Fund (EMIF): yksi, jossa teemme ”perinteistä” faktantarkistusta ja toinen, jossa seuraamme, mitä suosittelualgoritmit suosittelevat suomalaisille. Ensin mainitun tarkoituksena on pitää Suomi osana tärkeitä eurooppalaisia faktantarkistusverkostoja, joissa Faktabaari on edelleen ainoa suomalaisjäsen. Jälkimmäisellä hankkeella haluamme pitää omalta osaltamme digijätit nykyistä paremmin vastuussa suosittelualgoritmiensa toiminnasta.
Näiden ohessa toimitus tekee hankkeiden omarahoituosuuksiakin kattaakseen jonkin verran luento- ja puhujakeikkoja sekä auttaa tarpeen mukaan Faktabaarin EDU-puolta digitaalisen infomaatiolukutaidon edistämisessä.
Tässä artikkelissa avaamme toimintaperiaatteitamme ja eurovaalien alla tulleita faktantarkistuspyyntöjä, jotta lukijat voivat arvioida toimintaamme ja tekemiämme päätöksiä. Kantavana ajatuksena on tarjota läpinäkyvyyttä lukijoille.
Faktabaari on useita kertoja toivonut, että myös muu journalistinen media tekisi faktantarkistuksia etenkin poliitikkojen esittämistä väitteistä (katso esimerkiksi vetoomuksemme ja tämä artikkeli), sillä Faktabaarin nykyresurssit eivät riitä toiminnan skaalaamiseen, ja journalismin tulee kehittää faktapohjaisuuttaan haasteiden vain kasvaessa. Poliitikot tutkitusti asettelevat sanansa tarkemmin sen jälkeen, kun heidän sanomisiaan on faktantarkistettu, mikä palvelee demokratiaa ja äänestäjiä. Mikäli perinteistä poliittista faktantarkistusta tehtäisiin muiden toimesta Suomessa enemmän, se olisi nykyistä kattavampaa ja monipuolisempaa ja Faktabaari kykenisi vielä nykyistä paremmin keskittämään resurssejaan “digivallan vahtikoirana” sosiaalisen median jättien ja suurempien disinformaatioon liittyvien ilmiöiden jäljittämiseen.
Faktabaarin toimitus päättää itsenäisesti, mitä se tarkistaa. Tarkistettavaa etsitään sekä oman someseurantamme pohjalta että saamiemme vinkkien kautta.
Faktabaari seuraa tällä hetkellä jatkuvasti X-alustaa, CrowdTanglen kautta Facebookia, sekä Tiktokia, Instagramia ja muun muassa hakukoneiden hakusuosituksia Digivaalivahdin dashboardin kautta. Seuraamme julkista keskustelua myös perinteisestä mediasta ja useilta eri verkkosivuilta. Jotkut tarkistusaiheet tulevat Euroopan digitaalisen median seurantakeskukseen (EDMO) kuuluvien muiden faktantarkistuspalveluiden tekemän työn ansiosta, tai keskusteluista, joita käymme jatkuvasti Pohjoismaisten kollegojemme kanssa NORDIS-hankkeen puitteissa. Etsimme jatkuvasti parempia ja kattavampia tapoja seurata sosiaalisessa mediassa käytävää julkista keskustelua sen aitouden ja faktapohjaisuuden näkökulmista.
Lisäksi kuka tahansa voi lähettää Faktabaarille tarkistuspyynnön tämän lomakkeen kautta, ja kannustammekin ihmisiä siihen jatkuvasti. Pyyntöä laittaessa ei ole pakko kertoa omaa nimeään tai yhteystietojaan, eli emme aina tiedä, kuka tarkistuspyynnön on lähettänyt. Faktabaarin toimitus arvioi ja päättää itsenäisesti, mitä väitteitä, kuvia tai videoita se tarkistaa. Toimitusperiaatteistamme voi lukea lisää täältä.
Tässä listattuna eurovaalien eli alla huhtikuusta kesäkuuhun (1.4.-5.6.) saamamme tarkistuspyynnöt. Toimitus on kiitollinen kaikista saamistaan vinkeistä, vaikka ei niihin kaikkiin tartukaan.
- Faktabaaria on esimerkiksi pyydetty tarkistamaan Tiedepalstalle kirjoittavan käyttäjän esittämien väitteiden yleistä totuuspohjaa.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan omaa Youtube-raporttiaan. Vaikutti kuitenkin siltä, ettei pyynnön lähettäjä ollut tutustunut selvityksessä käytettyyn metodologiaan.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan Helsingin Sanomiin haastatellun miehen sanomisia, joissa tämä viittaa Riikka Purran (ps) vanhoihin teksteihin. Yleisesti toteamme, että Faktabaarille tarkistuspyyntöjä tulee jonkin verran muussa journalistisessa mediassa esitetyistä väitteistä, mutta lähtökohtaisesti Faktabaari katsoo, että on median itsensä ja viime kädessä Julkisen sanan neuvoston tehtävä tarkistaa lehdissä esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä. Faktabaari kehottaakin ensisijaisesti lähettämään oikaisupyynnön lehteen, jos katsoo, että sen jutussa on jokin faktavirhe. Silloin, kun jokin virhe on levinnyt erityisen laajalle suomalaisessa mediassa, olemme toki itsekin pyrkineet puuttumaan asiaan.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan väite siitä, että Ruotsin jengien suurin tulonlähde olisi hyvinvointijärjestelmän tukien pumppaaminen väärin perustein. Tähän pyyntöön tartuimme, koska maahanmuutto ja jengirikollisuus ovat isoja puheenaiheita Suomessa. Tarkistus julkaistaan kesäkuun aikana.
- Faktabaaria pyydettiin tarkistamaan väite siitä, että tuloerot ovat räjähtäneet Suomessa 2000-luvulla.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan perussuomalaisten puoluelehden Suomen Uutisten uutinen Sebastian Tynkkyseen (ps) kohdistuneesta aggressiivisesta käyttäytymisestä Oulussa. Tapausta selvitettiin kuitenkin useissa tiedotusvälineissä, kuten Ylen uutisissa ja Helsingin Sanomissa.
- Faktabaaria on pyydetty vertailemaan sitä, paljonko eri yleisradioyhtiöillä Pohjoismaissa uutisten tuottaminen maksaa.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan eurovaaliehdokas Aura Sallan (kok) tekoälysääntelyä koskevaa väitettä, jonka mukaan “EU on esimerkiksi asettanut kaikenkokoisille yrityksille samanlaiset dokumentointivelvollisuudet.” Tähän pyyntöön tartuimme, sillä digipolitiikka ja siitä käytävä keskustelu on Faktabaarilla erityisen seurannan alla, ja Salla on eurovaaliehdokas. Faktabaari kävi tarkistusta tehdessään läpi myös muiden ehdokkaiden väitteitä tekoälysääntelystä.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan “erään lääkärin” väite, jonka mukaan jäykkäkouristusrokotetta ei tarvitse uusia aikuisena. Tarkistuspyynnön perusteella kyse vaikutti olevan yksityisesti käydystä keskustelusta, ei julkisesta keskustelusta, eikä Faktabaari siksi tarttunut pyyntöön.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan Iltalehden artikkeli, jossa vinkin mukaan on ”virhe jokaisessa väittämässä”. Emme ole tarkastelleet artikkelia tarkemmin, joten emme ota väitteeseen tässä kantaa. Tästäkin voidaan yleisesti todeta, että lähtökohtaisesti oikaisupyynnöt kannattaa lähettää suoraan lehteen. Jos jos lehti ei reagoi, asiasta voi kannella Julkisen sanan neuvostoon. Meillekin saa toki silti laittaa tällaisia vinkkejä, sillä se auttaa Faktabaaria seuraamaan julkista keskustelua ja siellä mahdollisesti liikkuvia virheellisiä väitteitä entistä tehokkaammin.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan Sari Essayahin (kd) väitteitä Suomen petoeläimistä. Tarkistuspyyntö oli kuitenkin jossain määrin epämääräinen, eikä selkeitä vääriä tai harhaanjohtavia väitteitä esitelty siinä.
- Faktabaaria on pyydetty tarkistamaan Elokapinan Instagramissa esittämää väitettä, jonka mukaan Suomessa linnuilla ei riitä energiaa laulamiseen kuumuuden takia, ja lintujen kevätkonsertti on siksi hiljentynyt. Vinkkaaja itse katsoo, että linnut ovat laulaneet erittäin äänekkäästi kuumuudesta huolimatta. Väite on kiinnostava, mutta sen todentaminen, paljonko linnut ovat laulaneet missäkin, on faktantarkistuksen näkökulmasta haastavaa.
- Viimeisimpänä pyyntönä Faktabaarille on tullut pyyntö tarkistaa, onko todella niin, että asuminen on nyt halvempaa kuin kertaakaan 20 vuoteen, kuten julkisessa keskustelussa on väitetty. Tätä emme ole eurovaalikiireiltämme ehtineet ainakaan vielä tarkastella.
Kaikki kevään aikana julkaisemamme faktantarkistukset ja muut materiaalit löytyvät täältä: https://faktabaari.fi/julkaisut/
Rahoitus
Kuka teitä rahoittaa? on yksi yleisimpiä kysymyksiä Faktabaarille. Ja hyvä niin: faktantarkistuspalveluiden rahoitukseen kannattaakin suhtautua kriittisesti. Rahoituksesta kertominen avoimesti on tärkeä osa läpinäkyvyyttämme. Hankerahoitustiedot kerrotaan aina hankkeiden lanseerausblogeissa ja päivitetään myös rahoituksestamme kertovalle sivustoillemme https://faktabaari.fi/rahoitus/ sekä yhdistyksemme avoimesti julkaistuihin toimintakertomuksiin https://faktabaari.fi/avoinyhtk.
10-vuotisjuhlamme kunniaksi aloitimme myös varainkeruun suoraan teiltä lukijoilta huhtikuussa 2024 perustetun FAKTA-säätiön toimesta. Lue lisää https://tuefaktabaaria.fi/
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta. EMIF-projekti on käynnissä 01/01/2024 - 30/06/2024.
Jaa eteenpäin
