Verkkohuijaukset ja polarisoiva disinformaatio kukoistavat edelleen suurilla verkkoalustoilla, vaikka TikTok, Google ja Meta väittävät ottavansa ongelmat vakavasti. Tämän vuoden Global Fact -konferenssissa etualalle nousi faktantarkistajien kansainvälinen yhteistyö.
Maailman faktantarkistajat kokoontuivat Global Fact -konferenssissa kesäkuun lopulla. Konferenssi järjestettiin tänä kesänä jo yhdennentoista kerran. Global Factissa olivat Suomesta paikalla Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo sekä Faktabaarin toimituksesta Pipsa Havula ja Joonas Pörsti. Kolmipäiväinen konferenssi järjestettiin Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupungissa Sarajevossa.
Koostimme 11 tärkeintä havaintoa tämän vuoden suurimmasta faktantarkistajien kokoontumisesta.
1. Tekoäly oli konferenssissa vahvasti läsnä – mutta “maailmanloppua” ei ole toistaiseksi näkynyt
Etenkin kesäkuun EU-vaaleissa faktantarkistajat olivat vahvasti varautuneet syväväärennöksiin eli niin sanottuihin deepfakeihin. EDMO-faktantarkistusverkoston jäsenillä oli muun muassa valmiiksi etsittyinä syväväärennösten asiantuntijoita eri maista, jotta mahdollisen väärennöksen levitessä verkosto pystyisi tekemään siitä tarkistuksen nopeasti ja luotettavasti. Konferenssissa selvä johtopäätös oli kuitenkin se, ettei syväväärennöksiä EU-vaaleissa juuri nähty. Esimerkiksi eurooppalainen EFCSN-verkosto kokosi jäseniltään vaalien alla Elections24Check-tietokantaan noin 2500 vaaleihin liittyvää faktantarkistusartikkelia – niistä vain 40–50 käsitteli tekoälyllä tehtyjä sisältöjä.
“Perinteisemmät” mis- ja disinformaation ja manipuloinnin keinot olivat selvästi enemmän käytössä, ja vaaleihin ja demokratiaan liittyvät uhat kumpusivatkin ennen kaikkea niistä samoista sosiaalisen median alustojen ongelmista kuin jo pitkään: vähäisestä sääntelystä, riittämättömistä toimista mis- ja disinformaation suitsimiseksi, suosittelualgoritmeista ja polarisoivien viestien menestymisestä alustoilla, vihapuheesta sekä alustoilla tehtyjen toimien läpinäkymättömyydestä.
Toisin kuin EU-vaaleissa, esimerkiksi Intian vaaleissa tekoälyllä tehtyjä sisältöjä faktantarkistettiin kuitenkin runsaasti. Maahan perustettiin kevään parlamenttivaaleja varten intialaisten mediatalojen yhteinen Deepfakes Analysis Unit -ryhmä, joka nimensä mukaisesti analysoi syväväärennettyjä sisältöjä. Ryhmä esimerkiksi perusti WhatsAppiin vihjepuhelimen, jonne ihmiset saivat lähettää epäilyttäviä videoita ja ääntä tutkittaviksi.
Vaikka kovasti povattua “maailmanloppua” ei ole tekoälyn saralla toistaiseksi näkynyt, huoli siitä on silti perusteltu. Ongelmaan on syytä varautua etenkin parantamalla ihmisten digitaalista informaatiolukutaitoa ja ymmärrystä tekoälyn hyödyistä ja haitoista.
Tekoälystä keskusteltiin Sarajevossa runsaasti. Kuva: Joonas Pörsti
2. AI:sta apua viraalien disinfomaatiotarinoiden arviointiin
Tekoäly herättää faktantarkistajien keskuudessa paljon huolta, mutta sitä on myös valjastettu hyötykäyttöön. Monet faktantarkistajat ovat alkaneet hyödyntää tekoälyä faktantarkistusta edellyttävien väitteiden etsimiseen – tällaista myös Faktabaari testaa tänä syksynä osana EDMO NORDIS -konsortiota.
Faktantarkistajia on jo pitkään vaivannut se, että sosiaalisen median sisällöt painottuvat yhä enemmän videoihin, joiden seuraaminen ja katsominen vie kohtuuttomasti aikaa. Tekoälystä ongelmaan on löydetty apu: sen avulla esimerkiksi Youtube-videosta tai vaikkapa eduskunnan täysistunnosta pystytään koneellisesti erottamaan jokainen väite, jolloin videon katsomiseen ei tarvitse käyttää tuntitolkulla aikaa, vaan sisällöstä pääsee kärryille pikaisella silmäilyllä. Aikaa ja resursseja säästyy, ja informaatioympäristöä pystytään seuraamaan kattavammin.
Faktantarkistusartikkeleita tekoäly ei kuitenkaan kirjoita. Niihin tarvitaan edelleen asiantuntijatietoa etsiviä toimittajia.
Yksi tärkeä tekoälyn mahdollisuus faktantarkistajille on myös se, että sitä voidaan käyttää tarkistettavien väitteiden tarpeen arviointiin siten, että tekoäly tuottaa riskiarvioita väitteiden leviämisestä.
Myös somealustat hyödyntävät tekoälyä esimerkiksi faktantarkistettujen ja faktantarkistettavien väitteiden haravoimiseen sekä syväväärennösten tunnistamiseen. Samoin muun muassa käännöstyökaluissa tekoälystä on runsaasti hyötyä: San Franciscossa päämajaansa pitävä Internet Archive on esimerkiksi avannut uuden Television Archive -palvelun, joka tallentaa maailmanlaajuisesti yli 30 uutiskanavan ohjelmia esimerkiksi Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Iranista. Tekoäly kääntää ja tekstittää pienellä viiveellä kanavien lähetykset englanniksi, kertoi Wayback Machine -palvelun johtaja Mark Graham Global Factissa.
3. Disinformaatiotoimijat siirtyvät strategioihin, joita ei voi faktantarkistaa
Yksi huomio useissa konferenssin esityksessä ja paneelikeskustelussa oli se, että väärää tietoa levittävät tahot siirtyvät yhä enemmän sellaisiin strategioihin, joita ei voi faktantarkistaa. Faktantarkistuksille on määritelty tarkat raamit ja kriteerit, eikä menetelmää voi soveltaa esimerkiksi poliitikkoihin kohdistuvaan häirintään ja vihapuheeseen, tai epämääräisiin väitteisiin, kuten siihen, että jonkin maan hallitus olisi “paha” tai että jonkin maan hallitus “kannattaa terrorismia”.
Tämä voi laajassa kuvassa johtaa siihen, että faktantarkistajat, joilla on rahoituksen takia tällä hetkellä paine tuottaa nimenomaan tietty määrä faktantarkistusartikkeleita kuukausittain, keskittyvät asioihin, joilla ei todellisuudessa ole niin suurta merkitystä. Muun muassa palkittu eteläafrikkalainen toimittaja Justin Arenstein peräänkuuluttikin konferenssissa sitä, että faktantarkistajien pitäisi tehdä nykyistä enemmän tutkivia artikkeleita, sillä nimenomaan faktantarkistukseen erikoistuneilla toimittajilla on ainutlaatuista teknistä osaamista ja ymmärrystä sosiaalisesta mediasta. “Nyt me hoidamme oireita, emme syitä”, Arenstein arvioi.
Hän katsoo – samoin kuin Faktabaari ja lukuisat muutkin faktantarkistusorganisaatiot – että esimerkiksi disinformaatiota levittäviä verkostoja pitäisi paljastaa nykyistä tehokkaammin sen sijaan, että vain yksittäisiä väitteitä kumottaisiin. Afrikassa on havaittu, että disinformaatiota levittävät verkostot ovat muun muassa olleet osallisina vallankaappauksiin. Huolestuttava esimerkki paljastettiin tänä vuonna myös naapurimaa Ruotsista, jossa TV4:n toimittajat saivat selville, että Ruotsidemokraattien puoluetoimistolla kirjoitetaan valenimillä törkyviestejä sosiaaliseen mediaan.
4. Faktantarkistajat puhalsivat yhteen hiileen
EU-vaalit hitsasivat eurooppalaiset faktantarkistajat ennäkemättömällä tavalla yhteen. Yhteistyötä tehtiin informaatiokentän kartoittamisessa päivittäisellä tasolla, mikä näkyi ulospäin esimerkiksi EDMO:n päivittäisisinä Disinfo Bulletin -uutiskirjeinä sekä eurooppalaisten faktantarkistajien Elections24Check-tietokantana.
Uusi tärkeä askel olivat narratiivianalyysit, joita Elections24Check-tietokannan materiaalista tehtiin. Elections24check-tietokannan faktantarkistuksia analysoitiin automatisoidusti niin, että kone etsi samasta aiheesta (eri kielillä) tehtyjä faktantarkistuksia ja yhdisti niistä narratiivianalyyseja. Tämän metodin ansiosta esimerkiksi saksalaiset saivat tietää, että maailmalla pyöri väite, jonka mukaan Saksa olisi laillistanut lapsipornon – sen “tiesivät” kaikki muut, paitsi saksalaiset itse. Väite ei siis pitänyt paikkaansa. Saksalaiset faktantarkistajat arvioivat, että ilman automatisoitua narratiivianalyysia he eivät olisi saaneet tietää siitä, että tällainen valhe on lähtenyt leviämään ympäri maailmaa.
Toimittajat ja tutkijat voivat pyytää pääsyä tietokantaan suoraan EFCSN:ltä.
EFSCN ja laajempi EDMO-verkosto tekivät tiiviisti yhteistyötä esimerkiksi EU-vaaleissa, jonka vaalityöryhmässä Faktabaari edusti Pohjoismaita. Faktabaari katsoo, että journalistisessa tarkistustyössä ja suhteessa digialustoihin EFCSN on EDMOa tärkeämpi yhteenliittymä. Tästä vedettyä johtopäätöstä käymme tarkemmin läpi kohdassa 11.
5. Somejäteille taas kovaa kritiikkiä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä vuonna teknologia-alustat saivat faktantarkistajilta kovaa kritiikkiä – huolimatta siitä, että ne sponsoroivat Global Fact -konferenssia ja myös rahoittavat faktantarkistustyötä ympäri maailmaa. Heti konferenssin alussa lavalle noussut filippiiniläinen toimittaja, Rappler-uutissivuston perustaja ja Nobelin rauhanpalkittu Maria Ressa totesi: ”Kiitos Meta ja TikTok faktantarkistyön rahoittamisesta, mutta suoraan sanottuna: Halusitte vain saada etäisyyttä siihen, että tekisitte sen itse.”
Konferenssin aikana Metan ja Tiktokin edustajat nousivat lavalle kertomaan alustojen työstä disinformaation leviämisen suitsimiseksi ja keskustelemaan faktantarkistajien huolista. Kritiikkiä kuultiin sekä juontajilta että yleisöstä. Faktantarkistajat kyseenalaistivat muun muassa sitä, miten kymmenientuhansien ihmisten Facebook-ryhmät voivat olla Facebookin määritelmän mukaan “yksityisiä” – jolloin faktantarkistajat eivät pysty välttämättä seuraamaan, mitä niissä puhutaan. Suljetuissakin ryhmissä levitetään runsaasti disinformaatiota ja vihapuhetta.
Kesällä julkaistussa raportissa espanjalainen Maldita analysoi sitä, miten somealustat reagoivat tapauksiin, joissa vääriksi todistettuja väitteitä levitetään niiden kautta. Alustoista vain Meta on reagoinut alustoillaan suurimpaan osaan disinformaatiosta. Facebookissa se on aiheuttanut näkyviä toimenpiteitä 88 prosentissa tapauksista, Instagramissa 70 prosentissa. Tiktokissa väärät väitteet johtivat toimiin 40 prosentissa tapauksista, X:ssä 29 prosentissa ja Youtubessa 24 prosentissa tapauksista.
Tiktokin edustaja totesi Global Factissa, että Tiktok tekee myös paljon sellaisia toimia, jotka eivät näy tällaisessa raportissa, kuten julkaisee omia avoimuusraporttejaan. Raportteja tosin on kritisoitu muun muassa siitä, että niissä näkyy esimerkiksi, montako käyttäjätiliä on poistettu jostakin syystä, mutta ei sitä, mitä nämä käyttäjätilit olivat.
Tiktokin edustaja kertoi myös, että Tiktok parhaillaan testaa virheellistä informaatiota sisältävien julkaisujen merkitsemistä, mutta jatkoi, ettei voi kertoa asiasta toistaiseksi enempää. Tällä hetkellä yritys pääasiassa poistaa havaitun misinformaation sen sijaan, että katsojille tarjottaisiin lisää kontekstia. Informaation poistamista moni pitää ongelmallisena sananvapauden näkökulmasta. Lisäksi Faktabaari paljasti heinäkuussa julkaistussa raportissaan, että ainakin EU-vaaleista kertovat merkinnät ilmestyivät Tiktokissa julkaistuihin EU-vaalivideoihin varsin epätasaisesti.
Kovaa kritiikkiä tuli myös muun muassa Mariam Tsitsikashvililtä Georgiasta. Tsitsikashvilil syytti Tiktokia siitä, että alustalla vellova väärä informaatio ja vihapuhe on ollut osasyynä Georgian demokratian rapautumiseen. “En tiedä, onko Georgiassa enää itsenäisiä faktantarkistajia siinä kohtaa, kun Tiktok herää”, hän totesi.
- elokuuta 2024 Meta sulki runsaasta kriitikistä huolimatta Crowdtangle-työkalunsa, jonka avulla toimittajat, tutkijat ja faktantarkistajat pystyivät seuraamaan julkista sisältöä Facebookissa ja Instagramissa. Työkalua pidettiin tärkeänä ja hyödyllisenä. Myös Faktabaari on allekirjoittanut vetoomuksen Crowdtanglen säilyttämisen puolesta – edes Yhdysvaltojen presidentinvaalien yli. Lisää Crowdtanglen sulkemisesta voi lukea esimerkiksi täältä.
Lisää alustojen saamasta kritiikistä voi lukea esimerkiksi Poynterin sivuilta.
6. Disinformaatiosta informaatioresilienssin edistäjäksi: Maria Ressa uskottavin keulakuva
Nobelin rauhanpalkinnolla 2022 palkittu filippiiniläinen journalisti, faktantarkistaja ja demokratia-aktivisti Maria Ressa piti seminaarin suorimman ja inspiroivimman herättelypuheenvuoron alustojen ja faktantarkistajien “frenemies” - Friends and enemies - suhteesta ja koko inofmaatioympäristön perustavista ongelmista. Hän kannusti faktantarkistajia sekä pitämään huolta paitsi riippumattomuudestaan, myös teknologisesta ja sosiaalisesta kyvystään mediainnovaatioihin. Ressa ei pelkästään pelotellut tekoälynkin tuomista uhkista vaan myös esitteli ja tarjosi kollegoille mahdollisuuksia kokeilla oman Rappler-palvelunsa osalta kehitettyjä ratkaisuja. Ressan esimerkkiin ja ratkaisuihin voi tutustua hänen uuden kirjansa myötä: How to stand up to an dictator - otsikko kertoo paljon haasteesta.
Lisää Ressan inspiroivasta esiintymisestä voi lukea Poynterin sivuilta.
7. Faktantarkistajilta Sarajevon julistus
Global Factin alkajaisiksi yli 130 IFCN-faktantarkistusorganisaatiota 80 maasta julkaisivat Sarajevon julistuksen (engl. Sarajevo Statement). Sillä haluttiin alleviivata faktantarkistajien sitoutumista vapaan tiedonsaannin ja sananvapauden edistämiseen. “Faktojen tarkistaminen on osa vapaata mediaa ja laadukasta journalismia, ja se edistää yleistä tiedonsaamista ja tietämystä”, tiedotteessa todetaan. “Ihmiset tarvitsevat oikeaa tietoa voidakseen arvioida hallitustaan, talouttaan, terveyttään ja muita elämänsä osa-alueita.”
Avajaispuheenvuorossaan IFCN:n johtaja Angie Holan nosti esiin sen, miten faktantarkistajia ympäri maailmaa syytetään enenevissä määrin sananvapauden rajoittamisesta ja sensuurista. “Sensuuri poistaa tietoa, faktantarkistus lisää sitä”, Holan totesi siteeraten Sarajevon julistuksen tiedotetta. Sarajevon julistuksessa todetaan, ettei sosiaalisessa mediassa leviävää virheellistä väitettä pitäisi poistaa vain siksi, että se on virheellinen. “Siihen tulisi lisätä kontekstia ja lisätietoa, jotta yleisö voi itse arvioida väitteen luotettavuutta.”
Sarjevon maisemia. Kuva: Joonas Pörsti
8. Teknologia-alustat ja kansanmurhat
Yhden konferenssin vaikuttavimmista puheista piti bosniahertsegovinalainen toimittaja, aktivisti ja poliitikko Emir Suljagic. Hän on Srebrenican kansanmurhan muistokeskuksen johtaja.
Heinäkuussa 1995 Bosnian sodan loppumetreillä serbijoukot surmasivat muutamassa päivässä 8000 muslimia Srebrenican kaupungissa silloisessa Jugoslaviassa. Haagin Jugoslavia-tuomioistuin ICTY on määritellyt iskun kansanmurhaksi. Suljagic oli tuolloin itsekin Srebrenicassa, jonne hän oli paennut sotaa 17-vuotiaana. Suljagic selvisi verilöylystä hengissä siksi, että hän osasi englantia ja työskenteli tulkkina YK-joukoille. Tuhannet muut muslimimiehet ja -pojat surmattiin raa’asti.
Puheessaan Suljagic kertoi, että vuoden 1995 kansanmurhan kieltäminen on yleistä sosiaalisessa mediassa Bosnia ja Hertsegovinassa, ja sitä käytetään etnisten ryhmien välisten jännitteiden lietsomiseen. Suljagic syytti teknologia-alustoja siitä, etteivät ne tee juuri mitään asian estämiseksi, vaikka kansanmurhan kieltäminen on Bosnia ja Hertsegovinassa kriminalisoitu. “Nykyään X-käyttäjän ilmiantaminen kestää 30 minuuttia. Alustat ovat tehneet meidän elämästämme vaikeampaa kuin niiden ihmisten, jotka tosiasiassa kieltävät kansanmurhan”, Suljagic syytti. Suljagicin mukaan alustojen toimien riittämättömyys on johtanut siihen, että kansanmurhasta levitetään jatkuvasti mis- ja disinformaatiota, uhreja ja heidän omaisiaan uhkaillaan, häiriköidään ja haukutaan, ja heidän henkilökohtaisia tietojaan levitellään netissä.
Emir Suljagic piti vaikuttavan puheen Global Factissa. Kuva: Vanja Čerimagić / Freelance Photographer & Videographer
Srebrenican kansanmurhan muistokeskus on tehnyt yhteistyötä Ruandan kansanmurhan ja holokaustin uhrien muistoa vaalivien ryhmien kanssa, jotta verkkoalustat saataisiin ottamaan ongelma tosissaan. Somealustoilla on olemassa käytäntöjä holokaustin kieltämisen ehkäisemiseksi, ja vastaavia käytäntöjä pitäisi soveltaa myös muihin kansanmurhiin, Suljagic vetosi. Moni alusta esimerkiksi poistaa holokaustiin liittyvän vihapuheen ja misinformaation, ja saattaa myös poistaa käyttäjätilejä, jotka levittävät tällaista sisältöä. Käyttäjiä myös esimerkiksi ohjataan holokaustia käsittelevän luotettavan tiedon äärelle. Suljagic vaati puheessaan, että alustat paitsi suitsisivat kansanmurhiin liittyvän väärän tiedon ja vihapuheen leviämistä, myös esimerkiksi parantaisivat ilmiantokäytäntöjä, lisäisivät tietoutta kansanmurhista vaikkapa opetuskampanjoilla, tekisivät yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa sekä panostaisivat läpinäkyvyysraportteihin, joissa näistä toimista kerrottaisiin.
9. EU:n komissiossa yhteensä 130 ihmistä työskentelee digimarkkinasäädöksen (DMA) ja digipalvelusäädöksen (DSA) parissa
EU-komission edustaja kertoi Global Factissa EU-tasolla laadittujen isojen disinfomaation torjumistakin tukevien datalainsäädäntöhankkeiden toimeenpanotilanteesta EU-tasolla ja jäsenmaissa. EU:n komissiossa yhteensä 130 ihmistä työskentelee digimarkkinasäädöksen (DMA) ja digipalvelusäädöksen (DSA) parissa.
EU:n tasolla alustoihin kohdistuva riskienhallinnan arviointi alkoi systemaattisesti jo vuoden 2023 elokuussa. Laitonta ja haitallista sisältöä tarkkaillaan eri kategorioissa, joista disinformaatiota suhteessa jälkimmäiseen. Jokaiselle tarkkailun piiriin kuuluvalle alustatoimijalle laaditaan oma riskiarvio ja sille seuranta. Komissio laatii alustatoimijoille myös suosituksia tavoista havaittujen ongelmien korjaamiseksi.
Suurimmat haasteet datalainsäädännössä ja erityisesti digipalvelulainsäädännössä (DSA) vaikuttavat olevan jäsenmaatasolla. Kansallisten uusien DSA-koordinaattorien resursointiin ei meinaa löytyä tarpeeksi resursseja erityisesti koronaviruspandemian aiheuttamien menojen kurittaessa valmiiksi velkaantuneita valtioita. Tasapainoa alustojen monitoroinnin ja DSA:n laajemman toimeenpanon välillä etsitään.
Komission ja alustayhtiöiden välistä löytyy myös riippumattomien arvioijien joukko, joka tarkistaa, että sekä arvioinnit että toimenpiteet toteutetaan oikein ja kirjataan raportteihin. Itsesääntelyn piiriin vielä kuuluvista käytännesäännöistä (code of practice) ollaan siirtymässä sitovampaan yhteissääntelyyn. EU tiukentaa otettaan alustoista.
10. Verkkohuijaukset kukoistavat
Verkkohuijauksilla menee hyvin, ja esimerkiksi Meta hyötyy verkkohuijausten mainonnasta vuosittain jopa satoja miljoonia euroja. Näin on siitäkin huolimatta, että käyttäjät raportoivat ahkerasti huijausmainoksia Facebookin omistavalle Metalle, kertoi Faktabaarin NORDIS-kollega Tjekdet isossa selvityksessään keväällä.
Ihmiset, jotka ovat raportoineet Facebookissa levinneistä huijauksista, ovat kohdanneet usein vain hiljaisuutta ja vastahakoisuutta mainosten poistamiseen, Tjekdet kirjoittaa. Tällaisesta on uutisoitu myös Suomessa: Esimerkiksi presidentti Alexander Stubbista tehtyjä kryptohuijausmainoksia on levinnyt Facebookissa huolimatta siitä, että tasavallan presidentin kanslia on pyytänyt Metaa poistamaan ne. Meta saa rahaa, kun huijarit maksavat sen alustoilla mainostamisesta, ja faktantarkistajia ja muita asiantuntijoita onkin ihmetyttänyt se, miksi yhdelle maailman suurimmista teknologiayrityksistä on niin vaikeaa poistaa kehnoja syväväärennösmainoksia alustoiltaan.
Digipalvelusäädöksestä (DSA) on toivottu ratkaisua tilanteeseen. Tjekdetin artikkelissa Etelä-Tanskan yliopiston professori Sten Schaumburg-Müller arvioi, että Meta rikkoo DSA:ta, kun se ei vastaa Facebook-käyttäjien ilmoituksiin laittomasta sisällöstä. DSA:ssa on määritelty, että sääntöjen rikkomisesta voi seurata sakko, joka voi olla jopa kuusi prosenttia Metan kokonaisliikevaihdosta.
Konferenssissa kuultiin myös irvailevia sivuhuomautuksia siitä, että faktantarkistajien aikaa menee verkkohuijausten jäljittämiseen ja niistä raportoimiseen, vaikka on päivänselvää, että tämä työ kuuluisi somealustoille.
11. Mitä seuraavaksi?
Johtopäätöksenä konferenssista arvioimme, että faktantarkistajat ovat pikkuhiljaa siirtymässä väitteiden tarkistamisesta kohti tekoälyajan infomaatiointegriteetin tarkistamista. Kun generatiivinen tekoäly yleistyy, jonkun on katsottava lähteiden ja aitouden perään. Tekoälystä on samaan aikaan myös hyötyä tässä työssä, kuten kohdassa 2 käytiin läpi.
Yhteistyötä tarvitaan pienten faktantarkistustoimijoiden kanssa vastedeskin. Eurooppalainen EFCSN on löytämässä roolinsa tässä laajemmassa kontekstissa ja Faktabaari haluaa pitää Suomen mukana tässä kehityksessä. Faktabaari katsoo, että EFCSN tekee niin tärkeää työtä faktantarkistuskentällä, että Faktabaari aikoo pyrkiä täysjäseneksi mukaan EFCSN-koodistoon vuodenvaihteeseen mennessä, mikäli se resurssien puitteissa onnistuu. Se on useita kertoja vedonnut – muun muassa yhdessä muiden Suomen faktantarkistajien kanssa syksyllä 2023 – sen puolesta, että faktantarkistustoiminta pitäisi vakiinnuttaa Suomeen. Perusteluja siihen löytyy vuoden 2022 lopulla julkaistusta raportista. Myös muun muassa Tanskan faktantarkistusorganisaation päätoimitaja on vedonnut sen puolesta, että kaikkien Pohjoismaiden pitää pyrkiä koodistoon mukaan.
EFCSN-jäsenyys vaatii paitsi korkeaa laatua faktantarkistuksilta, myös sitä, että faktantarkistustoiminta on jatkuvaa. Näistä jälkimmäinen on ollut hankerahoituksella toimivalle Faktabaarille haastavaa. Toiminnan jatkuvuuden osoitukseksi organisaation pitää julkaista vähintään neljä faktantarkistusta joka kuukausi vuoden ajan ennen jäsenyyden hakemista. Siihen yritämme nyt pienistä resursseistamme huolimatta tähdätä. Tällä hetkellä eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö toteutuu osaltamme EDMO NORDIS -konsortiossa. Se tosin tarvitsee EU-rahoituksen rinnalle pohjoismaisen rahoituspilarin mahdollisimman pian.
Mikko Salo, Pipsa Havula ja Joonas Pörsti edustivat Suomea Global Factissa tänä vuonna.
Tämä julkaisu on osa European Media and Information Fundin (EMIF) rahoittamaa Faktabaarin faktantarkistushanketta.
Pääkuva: Kolmipäiväinen konferenssi alkoi Zaštonen johtajan Tijana Cvjetićanin puheenvuorolla. Vanja Čerimagić / Freelance Photographer & Videographer
Jaa eteenpäin
