Faktabaari järjesti 5. huhtikuuta Päivälehden museolla Faktabaari Forumin, jossa keskusteltiin eduskuntavaalien opetuksista.
Forumissa etäyhteydellä vieraillut Thomas Hedin toi mukanaan selvän viestin suomalaiselle mediakentälle: kaikkien Pohjoismaiden olisi tärkeää pyrkiä eurooppalaiseen faktantarkistajien EFCSN-laatukoodistoon - ja pian. Hedin on tanskalaisen faktantarkistusorganisaation Tjekdetin päätoimittaja ja EFCSN:n hallituksen jäsen. EFCSN-jäsenyys takaisi suomalaistoimijoille laatustandardin lisäksi pääsyn EU:n puitteissa tehtävän disinfomaation vastaisen työn keskiöön.
Hedin korosti puheessaan sitä, että faktantarkistus on nykyisin ammatti ja palvelu: faktantarkistajien työ on eri asia kuin faktojen tarkistaminen osana juttuprosessia, mitä kaikki journalistit tekevät päivittäisessä työssään. Faktantarkistukset ovat vakiintunut juttutyyppi, joita tehdään jälkikäteen ja jotka ovat nykyisin painottuneet erityisesti sosiaalisen median kanavilla esitettyihin väitteisiin ja sisältöihin. Jotta EFCSN-koodistoon pääsee, täytyy olla palvelu, joka on tehnyt säännöllistä faktantarkistusta vähintään 12 kuukautta.
EFCSN on helmikuussa antanut osana EU:n sääntelyverkostoa asiantuntijamielipiteensä alustojen toimintaan disinformaation vastaisten käytännesääntöjen ja EU:n digipalvelusäädöksen täytäntöönpanosta. EFCSN onkin laatukoodiston lisäksi Euroopassa osa reilumman ja autenttisemman informaatiokentän valvontaa.
Lue lisää: Eurooppalaiset faktantarkistajat tiivistävät yhteistyötään EFCSN-laatukoodiston puitteissa
Faktabaari on yhdessä Sitran, Kriittisen korkeakoulun, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden (DECA-konsortio, IMAGINE-konsortio ja CRITICAL-konsortio) kirjannut julkilausuman tulevaan hallitusohjelmaan digitaalisesta sivistyksestä. Julkilausuma pohjautuu 26.1.2023 käytyyn pyöreän pöydän keskusteluun ja sen pohjalta koostettuun raporttiin, jonka Janne Matikainen Helsingin yliopistolta esitteli Faktabaari Forumissa.
Piirros: Toimi Tytti
Pyöreän pöydän keskusteluun osallistui parisenkymmentä medialukutaidon asiantuntijaa niin tutkimuksen, julkishallinnon kuin kansalaisyhteiskunnan kentiltä. Digilukutaidosta oli puhumassa myös johtava asiantuntija Tiina Härkönen Sitralta.
Piirros: Toimi Tytti
Panostusta säännölliseen faktantarkistukseen
Forumin paneelikeskustelussa olivat mukana Faktabaarin Pipsa Havula ja Petra Piitulainen-Ramsay, journalistiikan työelämäprofessori Johanna Vehkoo sekä professori Carl-Gustav Linden Bergenin yliopistosta.
Faktabaarin omia havaintoja kirjasimme jo ennen tapahtumaa tänne.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että poliitikkojen sanomisia pitäisi seurata enemmän - myös vaalien välillä. Ei riitä, että faktantarkistuksia tehdään ainoastaan silloin, kun vaaleihin on pari viikkoa aikaa.
Piirros: Toimi Tytti
Säännöllisten ja laadukkaiden faktantarkistusten tekeminen on työlästä mutta äärimmäisen arvokasta toimivan demokratian ja faktapohjaisen julkisen keskustelun tukena.
Yhteisenä havaintona paneelikeskustelussa oli lisäksi se, että faktantarkistuksia tehtiin Suomessa lopulta hyvin vähän. Varsinkin sosiaalinen media näytti jääneen katveeseen.
Forumin lopuksi mainitsimme tulevasta hackathon-tapahtumasta, jossa tarkoituksena on keksiä uusia tapoja informaatiomanipulaation ennaltaehkäisemiseen. Tapahtuma on osa eurooppalaista yhteishanketta Immune 2 Infodemicia. Kerromme syksylle siirretystä hackathonista tarkempia tietoja myöhemmin kesällä!
Lue myös: Spämmitunnuksia käytettiin laajasti Twitterissä - summausta kevään eduskuntavaaleista
Lue myös: Näkökulma: Faktantarkistukset kiinnostavat Tiktokissa
Pääkuva: Thomas Hedin puhui Faktabaari Forumissa EFCSN-laatukoodistosta.
Piirrokset: Toimi Tytin sarjakuvamuotoisia live-piirroksia Faktabaari Forumin puheenvuoroista.
Jaa eteenpäin
