Seuraavassa esitetään Faktabaarin käyttämä arviointiasteikko.
Virheellisiin väitteisiin, joiden tahallisuutta ei ole erityistä syytä olettaa ja joiden esittäjät tyypillisesti korjaavat virheensä (esim. Julkisen sanan neuvoston jäsenmediat ja poliitikot), sovelletaan Faktabaarin “liikennevaloasteikkoa”.
Totta
Esitetty väite pitää paikkansa asiayhteydessä, jossa se on esitetty. Väite voi olla totta muissakin yhteyksissä, mutta faktantarkistus koski vain tarkistuspyynnössä yksilöityä väitettä. Väitteen tarkistusjutussa kerrotaan väitteen tausta ja siihen olennaisesti liittyvät tausta-aineistot.
Väärin
Esitetty väite ei pidä paikkaansa asiayhteydessä, jossa se on esitetty. Tarkistusjutussa väite voidaan todeta aina pätemättömäksi, mutta siinä voidaan myös esittää tilanne, jossa esitetty väite pitäisi paikkansa. Tämä auttaa lukijaa ymmärtämään väitteen kontekstia ja tuo näkyviin väitteen esittäjän suhdetta väitteeseen. Paikkansapitämätön väite voi olla tietoista valehtelua tai huolimattomuutta mutta Faktabaari ei pääsääntöisesti ota kantaa väitteen esittäjän motiiveihin.
50/50
50/50 tarkoittaa väitettä, jota faktantarkistusprosessi ei pysty riittävällä varmuudella osoittamaan todeksi tai epätodeksi. Faktabaari merkitsee tällaiset tapaukset 50/50-leimalla ja perustelee päätöstä faktantarkistusjutussa.
50/50-tilanteeseen päädytään esimerkiksi silloin, kun:
- Asiantuntijat sanovat, että väitettä ei voi osoittaa todeksi eikä kumota
- Väite on moniosainen niin, että osa väitteestä pitää paikkansa ja osa ei
- Väite on monitulkintainen niin, että se on osoitettavissa joillain tulkinnoilla todeksi ja joillain tulkinnoilla epätodeksi
- Väitettä koskevat asiantuntijalausunnot ovat ristiriitaisia
50/50-väite ei tarkoita samaa kuin ”puoliksi totta”. Mieluummin tulisi puhua (osittain) puutteelisesta tai epäselvästä väitteestä (toisaalta/toisaalta).
Huomioi, että 50/50-väitettä voidaan yrittää käyttää retorisena tehokeinona esimerkiksi tulkintaväitteiden tai hybridivaikuttamisen tukena (”Faktabaarikin selvitti faktat ja totesi, että asia ei ole ihan niin kuin on väitetty – väitteessä on siis jotain perää!”).
Disinformaatio
Disinformaatiosta puhutaan, kun tarkoituksellisesti epätodella tai muuten harhaanjohtavalla väitteellä pyritään häiritsemään julkista keskustelua tai viemään sitä tarkoitushakuisesti väitteen esittäjän toivomaan suuntaan. (Disinformaation analysoinnista ja faktantarkistusprosessista on erillinen liite.)
Hybridivaikuttaminen on suhteellisen uusi vihamielisen vaikuttamisen ilmiö. Jarmo Mäkelä on laatinut aiheesta laajemman kirjoituksen Faktabaarin Baaripuheita-osioon.
Päivitetty 18.3.2019.
Jaa eteenpäin
