Toimittajat ovat monilukutaidon ammattilaisia, mutta eivät immuuneja informaatiovaikuttamiselle – niin kuin ei kukaan meistä. Siksi myös toimittajat tarvitsevat työssään uudenlaisia keinoja, joilla voi varmistaa tietojen alkuperää ja paikkansapitävyyttä ja pitää samalla huolta journalismin luotettavuudesta. Yksi näistä keinoista on faktantarkistus, joka nykymuodossaan tarkoittaa yhä enemmän digitaalisen informaation tarkistamista.
Tämän blogitekstin liitteenä oleva kooste on tarkoitettu oppaaksi, joka pyrkii antamaan toimittajille ja toimittajaksi opiskeleville paremmat eväät toimia tämän päivän verkkoympäristössä, mutta sopii myös muille faktantarkistuksesta kiinnostuneille. Kun digitaalinen ympäristö muuttuu ja informaatiohäiriöt lisääntyvät, myös toimittajien on hyvä päivittää faktojen tarkistamisen rutiiniaan. Uudet taidot eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan ne pitää opetella.
Tässä oppaassa hyödynnetään erinomaista avointa materiaalia, jota mediakasvattajat, faktantarkistajat, tutkijat ja journalistit Suomessa ja ympäri maailmaa ovat viime vuosina varmentamisesta tuottaneet. Opas on samalla päivitys Faktabaarin aiempaan käsikirjaan ja avaus laajempaan kokonaisuuteen, jota täydennetään tämän vuoden kuluessa.
Johdantoluvussa tutustutaan faktantarkistajan maailmaan ja mietitään, mitä faktantarkistus tarkoittaa journalismin kannalta: mitä faktantarkistus on, miksi sitä tarvitaan ja millä tavoin sitä journalismissa käytetään. Luvussa on myös Severi Hämärin ja Ilkka Vuorikurun edelliseen käsikirjaan kirjoittamaa tekstiä.
Seuraavassa luvussa esitellään muutamia käytännönläheisiä keinoja, joiden avulla voi lähteä tutustumaan faktantarkistukseen ja esimerkiksi erilaisiin hakutapoihin. Julkaisu on osa isompaa kokonaisuutta, jota täydennetään kuluvan vuoden aikana.
Erityiskiitos Faktabaarin vastaavalle toimittajalle Pipsa Havulalle, joka on oikolukenut ja kommentoinut tekstejä.
Opasta pääset lukemaan tästä.
Tervetuloa mukaan!
Petra Piitulainen-Ramsay & Anu Kuusisto
Jaa eteenpäin
