Vain avoimessa yhteiskunnassa voidaan erottaa todelliset salaliitot keksityistä. Faktantarkistus on keskeinen lenkki tutkittuun tietoon nojaavan yhteiskunnan puolustuksessa.
Neljä vuotta sitten 28-vuotias Edgar Maddison Welch matkusti kotoaan Pohjois-Carolinasta pääkaupunkiin Washingtoniin mukanaan puoliautomaattinen AR-15-kivääri. Welch käveli sisään Comet Ping Pong -pizzeriaan ja ampui kolme laukausta.
Welch perusteli poliiseille tekoaan näkemällään Youtube-videolla. Video oli lietsonut väitteitä, joiden mukaan Hillary Clinton ja muu demokraattipuolueen sisäpiiri piti pizzerian kellarissa vangittuina lapsia, joita hyväksikäytettiin satanistisissa orgioissa.
Pizzagatesta on sittemmin tullut ikoninen esimerkki salaliittoteoriasta, jota kehitellään netin sensuurista vapailla sivustoilla, tässä tapauksessa 4chan -kanavalla ja Redditissä.
Pizzagate levisi laajalle, koska se sai taakseen ison joukon Donald Trumpin taakse vuoden 2016 vaaleissa ryhmittyneitä äärioikeiston aktivisteja, kuten valeuutissivusto Infowarsin perustajan Alex Jonesin ja Trumpin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan pojan, Michael Flynn Jr:n. Trump johti itse vaalitilaisuuksien ”Lock her up!”-kuoroa vaatimalla kampanjapuheissaan Clintonin vangitsemista. Salaliittoteoriaa levitettiin myös ulkomailla, esimerkiksi useissa Turkin hallintoa lähellä olevissa tiedotusvälineissä ja turkkilaisten Twitter-trollien toimesta. Turkissa syyt olivat sekä sisä- että ulkopoliittisia.
Monet tiedotusvälineet, kuten New York Times tekivät nopeasti hyvää työtä teorian yksityiskohtien osoittamisessa perättömiksi. Facebook, Twitter, Reddit ja Youtube ryhtyivät rajoittamaan teorian leviämistä. Siitä huolimatta sen maailmanvalloitus jatkui.
Tänä vuonna Pizzagateen liittyvät kuvat, viestit ja videot ovat keränneet miljoonia katseluja Instagramissa sekä salaliittoteorioihin vihkiytyneen QAnon-liikkeen Facebook-ryhmissä. Pelkästään lasten ja nuorten suosimassa Tiktokissa julkaisut #PizzaGate-aihetunnisteella keräsivät keväällä ja kesällä yli 82 miljoonaa katselua, kun fanit linkittivät Justin Bieberin mukaan tarinaan.
Samalla teoriasta on tullut sekä sisällöiltään että jakelultaan globaali – sekä yhä mielikuvituksellisempi. Sen yhdessä versiossa lapsia pidetään vangittuina 5–10 kilometrin syvyyteen louhitussa maailmanlaajuisessa tunneliverkostossa. Trump on tarinan sankari, joka käy sotaa ”rihmaston” rakentanutta globaalia eliittiä vastaan. Teoriaa on levitetty myös Suomessa, kuten Jaakko Yli-Juonikas kertoi Ylioppilaslehden esseessään.
Näihin tarinoihin tutustuessa tulee helposti tunne, että osa ihmiskunnasta on menossa henkisesti raiteiltaan.
Salaliittoteorian suosiota on selitetty polittisten motiivien ohella korona-ajan tuomalla epävarmuudella ja tylsistymisellä, eristäytymisellä ja netin luomalla sisältösekaannuksella, jossa tieto ei enää erotu huuhaasta, mainonnasta tai poliittisesta propagandasta. Samalla QAnonin kannatuspohja on laajentunut valkoista ylivaltaa kannattavista alt-right ekstremisteistä suureen yleisöön. Teoria puhuttelee ihmisten uskonnollisia tunteita, kiehtoo pelillisyytensä vuoksi sekä leviää sosiaalisen median kaupallisen logiikan ja algoritmien ansiosta. Suomessa QAnon on kerännyt kannattajia esimerkiksi joogaharrastajien ja vaihtoehtoisesta lääkinnästä kiinnostuneiden piirissä. Sen on todettu vetoavan laajasti myös lasten hyvinvoinnista huolestuneisiin naisiin.
Sana on levinnyt koronavuonna nopeasti. Syyskuussa jo lähes puolet yhdysvaltalaisista oli kuullut salaliittoteoriasta. Siitä tietoisista republikaanien kannattajista 41 prosenttia piti QAnonia kotimaalleen hyvänä asiana.
Miten tällaista disinformaatiota vastaan voisi taistella – ja onko se edes tarpeen? Onhan juttu monien mielestä lähinnä hauska.
Salaliittoteriaa voi pitää ongelmallisena monestakin syystä. Jos yhä useamman päätöksenteko perustuu tiedon sijaan harhaanjohtaviin kuvitelmiin, demokraattisen yhteiskunnan perusta rapautuu. Yhdysvalloissa FBI on nimennyt salaliittoteorian sisäisen turvallisuuden uhaksi ja tehnyt useita siihen liittyviä pidätyksiä. Lisäksi QAnon-kertomuksilla on kansanterveydellisiä vaikutuksia. Salaliittoteoria on kytketty tänä vuonna monilla tahoilla koronaviruksen vastaisiin toimiin ja rokotusvastaisuuteen.
Myös suomenkielisissä Facebook-ryhmissä ja vaihtoehtojulkaisuissa levitetään rokotusvastaista disinformaatiota, joka on liittynyt esimerkiksi yleiseen lääketieteellisen tiedon ja tiedotusvälineiden toiminnan kyseenalaistamiseen. Näistä syistä Faktabaari on tehnyt tänä syksynä useita tarkistuksia terveysasioihin liittyvistä väitteistä.
Riippumaton faktantarkistus ei pysty muuttamaan ihmisten syvään juurtuneita uskomuksia tai torjumaan QAnonin kaltaisia ilmiöitä, mutta sillä voidaan vaikuttaa niiden monien ihmisten ajatteluun, jotka ovat vielä avoimia tutkitulle tiedolle.
Muitakin keinoja tarvitaan. Salaliittoterioita levittävien tilien sulkeminen ja niihin liittyvien aihetunnisteiden estäminen on ilmeisin ratkaisu, ja sillä saralla on tehtävä paljon nykyistä enemmän. Nyt ”šeriffi on aina kolme askelta jäljessä”, kuten trollien silmätikuksi Pizzagatessa joutunut Tony Podesta totesi New York Timesissa.
Euroopan komissio kertoi kesäkuisessa arviossaan, että digijätit poistavat 71 prosenttia laittomasta sisällöstä ja vihapuheesta alustoiltaan. Se on toki edistystä entiseen. Silti jo 29 prosenttia riittää tekemään pahaa jälkeä avoimeen julkiseen keskusteluun perustuvissa demokratioissa. Syyskuussa komissio raportoi, miten digijätit edistyvät infodemian vastaisessa ponnistelussa eli oikean ja virheellisen tiedon erittelyssä koronakriisissä. Teknologia-alustojen itsesääntelyssä on edelleen suuria puutteita. Ongelmaan toivottavasti saadaan uusia ratkaisuja Digital Markets Act -lakipaketista, jonka Euroopan komission on tarkoitus esitellä loppuvuodesta.
Uusien sosiaalisen median kanavien perustaminen takaa, että yleisö löytää jatkossakin kaipaamansa propagandan lähteille. Hyvä esimerkki tästä on radikaalin oikeiston suosima uusi viestipalvelu Parler, jota tukee Cambridge Analytican rahoittajana aiemmin kunnostautunut Mercerin perhe.
Toisaalta tämä on tae siitä, että demokraattiset yhteiskunnat pysyvät jatkossakin moniäänisinä. Sananvapauden katon tulee olla korkealla, kunhan keskustelu pysyy laillisuuden rajoissa.
Yhden kiinnostavan ratkaisun tarjoaa Berkeleyn yliopiston kulttuurianalyysin ryhmä, joka on kehittänyt tekoälyyn perustuvan järjestelmän salaliittoteorioiden varhaiseen tunnistamiseen. Tanskan kielen ja kirjallisuuden professorina Kaliforniassa työskentelevä Timothy Tangherlini kuvaa järjestelmän algoritmin perustuvan salaliittoteorioiden kertomukselliseen luonteeseen.
Tosielämän kertomukset, myös ne oudoimmat, punoutuvat yleensä hitaasti, pitkän ajan kuluessa, ja niissä tarinan henkilöt ja tapahtumat yhdistyvät toisiinsa monimutkaisin suhtein, jotka eivät katoa, jos tarinasta poistaa yhden keskeisen tekijän. Salaliittoteoriat taas syntyvät tyypillisesti nopeasti kuin tyhjästä ja menettävät ainakin ulkopuoliselle kaiken selitysvoimansa, jos niistä poistaa yhden keskeisen tekijän – kuten Pizzagaten tapauksessa Wikileaksista ilmestyneet ”paljastukset”.
Tämä on loogista, sillä salaliittoteorioiden tarkoitus on yksinkertaistaa todellisuus mustavalkoiseen asetelmaan, joka tarjoaa seuraajilleen pelkistettyjä maailmanselityksiä, pääsyn salaisuuksien äärelle ja yhteisöllisen kokemuksen.
Hyvä esimerkki todellisesta salaliitosta on Tangherlinin ryhmän mukaan Bridgegate, New Yorkin politiikkaan kytkeytynyt tapahtumasarja vuodelta 2013. New Yorkin ja New Jerseyn yhteisen satamahallinnon työntekijät sulkivat tuolloin useiksi päiviksi Hudson-joen ylittävän sillan kaistoja aiheuttaen valtaisia ruuhkia ja ongelmia esimerkiksi koulu- ja ambulanssikuljetuksille.
Salaliiton motiiviksi selvisi myöhemmin poliittinen kosto: yksi New Jerseyn demokraattipormestareista ei ollut tukenut republikaanien Chris Christien uudelleenvalintaa osavaltion kuvernööriksi. Christien alainen päätti maksaa pormestarille kalavelkoja ja sopi asiasta satamahallinnon edustajien kanssa. Kun tapaus tuli julki, Christien avustaja sai lopulta itse potkut sen vuoksi. Hän ja kaksi satamahallinnon virkamiestä joutuivat syytteeseen. Chris Christien poliittinen ura kääntyi skandaalin vuoksi laskuun.
Ei ole sattumaa, että maailman vähiten korruptoituneet maat ovat demokraattisia valtioita, joissa hyvällä hallinnolla ja vapaallajournalismilla on pitkät perinteet. Bridgegaten kaltainen kähmintä voi tulla julki myös autoritaarisessa maassa, mutta silloin vain siksi, että sen paljastaminen palvelee vallanpitäjiä, ei kansalaisten oikeuksia.
Oikeita salaliittoja on siis olemassa. Ne liittyvät usein poliittisten ja taloudellisten intressien yhteen kietoutumiseen. Selvittely voi olla pitkäpiimäistä työtä, johon tarvitaan sekä tiedotusvälineitä että viranomaisia ja riippumatonta oikeuslaitosta.
Faktabaari perustettiin vuoden 2014 eurovaalien alla kansainvälisten esikuvien mukaiseksi faktantarkistuspalveluksi, joka on riippumaton poliittisista suuntauksista. Palvelun tehtävänä on vahtia, että poliitikot ja muut vaikuttajat puhuvat julkisuudessa totta – sekä edistää informaatiolukutaitoa. Huolellisella faktantarkistuksella voidaan paljastaa puolitotuudet ja myytit, mutta tuoda avoimesti esiin myös epävarmuuksia ja haastaa seuraajat tietojen kriittiseen arviointiin. Moniin aiheisiin liittyvä tutkimustieto on vielä rajallista ja siksi tulkinnanvaraista.
Faktabaari on tuottanut tämän vuoden aikana lisäksi suomalaisesta disinformaatiosta selvityksen, joka julkaistaan joulukuun alkupuolella. Tämän selvityksen perusteella salaliittoteoriat ovat saaneet Suomesta jalansijaa – monenlaisen muun poliittisen ja yhteiskunnallisen disinformaation rinnalla.
Viime vuosien kehityksessä on huolestuttavia piirteitä myös suomalaisessa keskustelussa. Faktabaarin ja sen kumppaneiden työsarka näyttää juuri nyt valtavalta. Toisaalta suuren yleisön tietoisuus disinformaatiosta on kasvanut, sääntelyä on vahvistettu ja teknologiaa opittu hyödyntämään paremmin manipulaation vastaisessa kilpajuoksussa.
Ehkä šeriffi on kohta askelen lähempänä väärän tiedon levittäjää. Se ei kuitenkaan riitä, vaan harkintaa tarvitaan kaikilta median käyttäjiltä.
Joonas Pörsti
Kirjoittaja on Faktabaarin vastaava toimittaja ja Propagandan lumon kirjoittaja.
Lisätietoa:
Salaliittoteorioiden selvittelyyn löytyy hyviä ohjeita Sisältösekaannus-sivustolta.
Timothy Tangherlinin ryhmän tutkimus on kokonaan vapaasti
luettavissa avoimesta ja monitieteistä Plos One -julkaisusta.
Jaa eteenpäin
