DigComp 2.2 taustaa
Kansalaisten digitaalisen osaamisen viitekehys (DigComp) tarjoaa yhteisen käsityksen siitä, mitä digitaalinen osaaminen on. DigComp perustuu elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeviin suosituksiin, jotka päivitettiin vuonna 2018. Osaaminen koostuu käsitteistä ja tosiasioista (eli tiedoista), taitojen kuvauksista (esim. kyvystä suorittaa prosesseja) ja asenteista (esim. taipumuksesta, ajattelutavasta toimia), joita jokainen tarvitsee itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen, työllistymiseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.
DigComp on tärkeä osa Euroopan digitaalistrategiaa, johon kuuluvat myös Uuden osaamisen ohjelma Euroopalle (Skills Agenda), Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma (DEAP), EU:n digitaalistrategia ja kompassi sekä Sosiaalisten oikeuksien pilari ja sen toimintasuunnitelma. DigCompiin perustuu myös tavoite, jonka mukaan 80 prosentilla väestöstä tulisi olla vähintään digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä.
Maaliskuussa 2022 päivitetty DigComp 2.2 -kehys tarjoaa yli 250 uutta esimerkkiä tiedoista, taidoista ja asenteista, jotka auttavat kansalaisia käyttämään digitaaliteknologiaa osaavasti, kriittisesti ja vastuullisesti osallistuakseen yhteiskuntaan. Päivitystä tarvittiin, koska uudet teknologiat - kuten tekoäly, virtuaalinen ja lisätty todellisuus, robotisaatio, esineiden internet, datafikaatio - ja uudet sosiaalisen median haasteet - kuten väärän ja disinformaation lisääntyminen - ovat johtaneet muutoksiin kansalaisten digitaalisen osaamisen vaatimuksissa.
DigComp luo yhteisesti sovitun sanaston ja vision, joita voidaan soveltaa eri tarkoituksiin, kuten koulutuspolitiikan muotoiluun, koulutustavoitteiden asettamiseen ja suunnitteluun sekä oppimistulosten arviointiin ja seurantaan. Käyttäjät ja organisaatiot voivat mukauttaa viitekehystä omiin tarpeisiinsa, esimerkiksi ottaen huomioon paikallinen konteksti digitaalisen koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. DigComp tarjoaa yhteisen kielen digitaalisen osaamisen avainalueiden tunnistamiseen ja kuvaamiseen, selkeän ja ymmärrettävän käsitteellisen kehyksen sekä teknologianeutraalin perustan käsitteiden yhteiselle ymmärtämiselle.
Mitä uutta DigComp 2.2:ssa on?
DigComp 2.2 sisältää yli 250 esimerkkiä, joissa korostetaan edellisen päivityksen jälkeen esiin tulleita uusia ja nousevia teemoja. Uusista esimerkeistä on hyötyä esimerkiksi niille, jotka vastaavat opetussuunnitelmien suunnittelusta ja päivittämisestä. He voivat käyttää näitä esimerkkejä käsitellessään nyky-yhteiskunnassa ajankohtaisia teemoja, joista joitakin ovat seuraavat:
- Mis- ja disinformaatio sosiaalisessa mediassa ja uutissivustoilla (esim. tiedon ja sen lähteiden faktantarkistus, valeuutiset, syvälliset väärennökset).
- medialukutaito osana tiedotusvälineiden ja internetin roolin ymmärtämistä.
- Internet-palvelujen ja -sovellusten datafikaatio (esim. huomio siihen, miten henkilötietoja käsitellään ja hyödynnetään).
- kansalaisten vuorovaikutus tekoälyjärjestelmien kanssa (mukaan lukien dataan liittyvät taidot, tietosuojakysymykset ja yksityisyyden suoja, mutta myös eettiset näkökohdat).
- ympäristön kestävyyteen liittyvät huolenaiheet
DigComp-tietojen, -taitojen ja -asenteiden esimerkkejä voidaan käyttää perustana kehitettäessä oppimistavoitteiden, sisällön, oppimiskokemusten ja niiden arvioinnin selkeitä kuvauksia, vaikka tämä edellyttääkin enemmän opetuksen suunnittelua ja toteutusta.
Tutustu tarkemmin DigComp 2.2 -esimerkkeihin
Esimerkkejä informaatiolukutaidosta
DigComp 2.2:een on lisätty uusia esimerkkejä informaatiolukutaidon kompetenssien soveltamisesta digitaalisiin ympäristöihin. Näiden ytimessä ovat yleiset lukutaito-osaamiset. Edellä mainitun elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan suosituksen mukaan lukutaitoon kuuluu “kyky erottaa ja käyttää erityyppisiä lähteitä, etsiä, kerätä ja käsitellä tietoa”. Koska verkossa on saatavilla yhä enemmän informaatiota ja sisältöjä, näitä taitoja tarvitaan, jotta voidaan arvioida kriittisesti verkosta löytyvien lähteiden, tiedon ja digitaalisen sisällön uskottavuutta ja luotettavuutta.
Seuraavassa esitetään joukko havainnollistavia esimerkkejä, jotka liittyvät tähän osa-alueeseen. Numerointi viittaa DigComp 2.2 -julkaisun esimerkkeihin.
Osallistuva kansalaisuus digitaaliteknologian avulla
DigComp määrittelee myös osallistuvan kansalaisuuden digitaaliteknologian avulla ja antaa siitä esimerkkejä. Kansalaistaidoilla tarkoitetaan “kykyä toimia vastuunsa tuntevana kansalaisena ja osallistua täysimääräisesti yhteiskunnalliseen toimintaan”. Tähän liittyy esimerkiksi kyky osallistua yhteiskunnan toimintaan käyttämällä julkisia ja yksityisiä digitaalisia palveluja. Osallistuvaan kansalaisuuteen liittyy olennaisesti myös medialukutaito, sillä se edellyttää kykyä “käyttää sekä perinteisiä että uusia median muotoja, suhtautua niihin kriittisesti ja toimia niiden kanssa vuorovaikutuksessa sekä ymmärtää median rooli ja tehtävät demokraattisissa yhteiskunnissa.” (ibid)
Kansalaisten asenteet ovat merkittävässä asemassa kun puhutaan “rakentavasta osallistumisesta”, esim. halua osallistua rakentavaan demokraattiseen päätöksentekoon internettiä ja digitaaliteknologiaa käyttäen (esim. osallistumalla kunnan, poliittisten päättäjien tai kansalaisjärjestöjen järjestämiin kuulemisiin tai allekirjoittamalla vetoomuksen digitaalisen järjestelmän avulla).
Medialukutaito ja tekoäly
Osa medialukutaitoa on ymmärtää tekoälyn rooli verkkoympäristöissä sekä digitaalisissa välineissä, etenkin kun niitä käytetään vuorovaikutukseen, viestintään ja yhteistyöhön. Tekoälyjärjestelmien kanssa vuorovaikutuksessa olevilta kansalaisilta edellytetään tietoa tekoälystä ja sen roolista yhteiskunnassa sekä ymmärrystä tekoälyn käytön eettisistä näkökohdista ja sen soveltamisesta eri käyttötarkoituksiin. DigComp 2.2:een kuuluu erityinen liite, joka sisältää yli 70 esimerkkiä (ks. DigComp 2.2:n s. 77).
Painopisteenä digitaalinen identiteetti ja henkilötiedot
Dataan liittyvät taidot ja digitaaliseen identiteettiin liittyvät yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset muodostavat uusien DigComp 2.2 -esimerkkien ytimen. Niissä keskitytään tukemaan kansalaisia henkilötietojen suojaamisessa, ja samalla vähentämään turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyviä riskejä digitaalisissa ympäristöissä. On tärkeää, että verkkokäyttäjät ymmärtävät miten heidän henkilötietoja kerätään, säilytetään ja hallinnoidaan, ja kuinka he voivat niitä jakaa suojellen itseään ja muita vahingoilta. Esimerkeissä korostetaan myös EU:n asetusten, kuten ”oikeuden tulla unohdetuksi” ja yleisen tietosuoja-asetus (GDPR), keskeisten termien ymmärtämisen tärkeyttä.
Aktiivinen kansalaisuus ja ympäristönäkökohdat
DigComp 2.2 sisältää myös esimerkkejä kansalaisten aktiivisesta toiminnasta, joka liittyy ympäristön kestävyyteen liittyviin huolenaiheisiin. Nykyään digitaaliteknologian ympäristövaikutusten tiedostaminen sekä niiden valmistuksen että käytön osalta, ja tietoisuus omien valintojen vaikutuksesta ympäristöön, ovat olennainen osa digitaalista osaamista. Digitaalisia välineitä ja palveluja voidaan käyttää myös parantamaan ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia erilaisten kansalaistoimien avulla.
Digitaalisen osaamisen jalkauttaminen
Mitä digitaalinen osaaminen siis tarkoittaa nykyään? Kuten ylläolevasta olemme nähneet, DigComp tarjoaa yhteisen kielen digitaalisen osaamisen avainalueiden tunnistamiseen ja kuvaamiseen, selkeän ja ymmärrettävän käsitteellisen kehyksen sekä teknologianeutraalin perustan käsitteiden yhteiselle ymmärtämiselle. Tätä yhteisesti sovittua sanasta voidaan soveltaa eri tarkoituksiin, kuten koulutuspolitiikan muotoiluun, koulutustavoitteiden asettamiseen ja suunnitteluun sekä oppimistulosten arviointiin ja seurantaan. Tässä prosessissa käyttäjät ja organisaatiot voivat mukauttaa viitekehystä omiin tarpeisiinsa, esimerkiksi ottaen huomioon paikallinen konteksti digitaalisen koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä kuinka uudet DigComp esimerkit tulevat tukemaan, ja näin osaltaan myös edistämään, kansalaisten digitaalista informaatiolukutaitoa.
Lähteet:
(1) DigComp 2.2. https://europa.eu/!cKrmj6
(2) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018H0604(01)&from=EN
(3) https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=1223&moreDocuments=yes
(4) DEAP https://education.ec.europa.eu/fi/focus-topics/digital-education/action-plan
(7) Neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2018) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32018H0604(01)
(8) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32018H0604(01)&from=EN
Kari Kivinen, FT, on EUIPO:n koulutusalan asiantuntija. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisestä opetustoiminnasta. Vuodesta 2017 lähtien hän on johtanut Faktabaari EDU:n digitaalisen informaatiolukutaitopalvelun pedagogista kehitystyötä, joka rakentuu faktantarkistusmenetelmiin. Hän on ollut mukana kirjoittamassa ja pilotoimassa oppimateriaalia opettajakollegoiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Hän on jäsenenä komission asiantuntijaryhmässä, joka käsittelee disinformaation torjuntaa ja digitaalisen osaamisen edistämistä. Kirjoittaja työskentelee EUIPO:ssa ja EU:n virastossa, mutta hänen esittämänsä näkemykset ovat henkilökohtaisia, eikä niitä voida pitää EU:n tai EUIPO:n virallisina lausuntoina.
Riina Vuorikari työskenteli vanhempana tutkijana Euroopan komission Yhteisessä tutkimuskeskuksessa (2013-2022). Hänen työnsä keskittyy kansalaisten digitaaliseen osaamiseen, ja hän johti hiljattain DigComp 2.2 -päivitystä ja osallistui EU:n Digital Skills Indicator 2.0 -indikaattorin laatimiseen. Vuorikari on suorittanut tutkinnot kasvatustieteistä (M.Ed. 1998 Suomessa) ja hypermediasta (DEA 1999 Ranskassa), ja hän on väitellyt tohtoriksi Hollannissa 2009 (Dutch research school for Information and Knowledge Systems). Vuorikari on työskennellyt vuodesta 1999 lähtien digitaalisen koulutuksen parissa.
Kuvitus: Lumi Pönkä
Lataa Digitaalinen informaatiolukutaito-opas (PDF)
Jaa eteenpäin
