4. Korona ja Ukrainan sota lisäsivät suomalaisten sosiaalisen median käyttöä

Monet yhä suositut somepalvelut kuten Facebook, YouTube ja Twitter yleistyivät käyttöön Suomessa jo pian perustamisensa jälkeen vuosina 2006-2008. Varsinaisena sosiaalisen median läpimurtona Suomessa voidaan pitää vuotta 2008. Vuodesta 2009 lähtien Facebook ja YouTube ovat kuuluneet pysyvästi suomalaisten kolmen suosituimman verkkosivuston joukkoon yhdessä Googlen hakukoneen kanssa.

Ensiksi uudet palvelut tulivat nuorten ja nuorten aikuisten suosioon, mutta vähitellen ne ovat levinneet yhä vanhempien ikäryhmien käyttöön. Yhteisöpalvelujen käyttöaste ylitti 16-89-vuotiailla 50 %:n rajan ensimmäisen kerran vuonna 2014 (SVT, 2014). Aluksi kyse oli pääasiassa Facebookin käytöstä. 

Alkuvuosien jälkeen sosiaalisen median kenttä on monipuolistunut. 2000-luvun alusta alkaen on perustettu lukuisia uusia somepalveluita, mutta useimmat niistä ovat jääneet pienten - ja erityisesti nuorten - käyttäjäkuntien suosioon tai ne on sittemmin jo lopetettu. Vaikka sosiaalisen median kenttä on jatkuvassa muutoksessa, jo usean vuoden ajan suomalaisten käytetyimpiä somepalveluita ovat olleet WhatsApp, Facebook, YouTube ja Instagram.

Kuva: suosituimmat somepalvelut käyttö kaikkiaan, Reuters-instituutti, 2022

Vaikka suomalaiset eivät ole tunnettuja puheliaisuudestaan, sosiaalinen media tuntuu meille sopivan. AudienceProject-tutkimusyhtiön vuonna 2020 tekemässä kyselyssä suomalaiset pitivät sosiaalista mediaa selvästi tärkeämpänä kuin muiden maiden vastaajat. Peräti 56 % suomalaisista piti sosiaalista mediaa itselleen tärkeänä, kun vastaava lukema oli Saksassa 50 %, Britanniassa 46 %, Norjassa 43 % ja Ruotsissa 36 %. Samassa kyselyssä suomalaiset myös pitivät sosiaalisen median vaikutusta elämäänsä huomattavasti useammin positiivisena (41 %) kuin negatiivisena (8 %).

Kaiken kaikkiaan suomalaisten suhdetta sosiaaliseen mediaan voi kuvata innokkaaksi ja käyttöä aktiiviseksi. Sosiaalisen median käytön tärkeimmäksi syyksi on toistuvasti mainittu yhteydenpito ystäviin ja tuttaviin (esim. SVT, 2018). Monille tärkeää on myös harrastuksiin ja työhön liittyvä toiminta sekä yritysten ja brändien seuraaminen somessa. Varsinkin Facebookin yhteydessä tulee usein esille, että monelle käyttäjälle sen erilaiset harrastuksiin ja työhön liittyvät ryhmät ovat tärkein syy olla yhä Facebookissa.

Kuva: Seuranta ja osallistuminen somessa, lähde: Tilastokeskus, 2018, kuva: HP

Sosiaalinen media on yhdessä verkon uutissivustojen kanssa noussut suomalaisille tärkeimmäksi kanavaksi saada uutisia (Reuters-instituutti, 2022). Somen uutiskäyttö korostuu varsinkin nuorilla käyttäjillä. Lähes kolmannes (31 %) suomalaisista kertoo käyttävänsä Facebookia uutisten seuraamiseen. Lisäksi uutisia seurataan muun muassa WhatsApp-ryhmien (14 %) ja YouTube-kanavien (12 %) kautta.

Kuva: uutislähteet ikäryhmittäin, Reuters-instituutti, 2022


Korona synnytti uuden somebuumin

Sosiaalisen median käyttö ei juuri kasvanut Suomessa vuosien 2017 ja 2019 välillä. Koronapandemia synnytti kuitenkin uuden somebuumin, joka lisäsi somepalvelujen käyttöä sekä nosti yhteisöpalvelujen käyttöasteen 60 prosentista 70:ään prosenttiin.

Kuva: Yhteisöpalvelujen käyttö 16-89-vuotiailla 2013-2021, lähde: SVT, kuva: HP

Koronan myötä useiden somepalvelujen käyttö kasvoi merkittävästi. Vuosina 2020-2022 eniten lisääntyi Instagramin, TikTokin, WhatsAppin ja Twitterin käyttö (DNA, 2022a). Korona näyttää vaikuttaneen sekä yhteisöpalvelujen että viestisovellusten käyttöön. Korona-ajan rajoitusten aikana ihmiset eivät voineet tavata toisiaan normaalisti, jolloin yhteydenpito sosiaalisen median kautta korostui. Korona on myös ollut merkittävä uutis- ja keskustelunaihe sosiaalisessa mediassa.

Kuva: Somepalvelujen käyttö Suomessa, 2019-2022, DNA, 2022a

Kuva: Suomalaisten käyttäjämäärät somepalveluissa 16-74-vuotiaat, lähde: DNA, 2022a, kuva: HP

Kuva: Metan mainoskoneen ilmoittamat Facebookin käyttäjämäärät Suomessa 14.4.2019, 9.1.2020, 25.2.2021 ja 15.1.2022 suhteutettuna Suomen väestömäärään samoissa ikäryhmissä, lähde: Meta ja SVT, kuva: HP

Kiinnostava yksityiskohta on, että Facebookin käyttö oli Suomessa kääntynyt laskuun ennen koronapandemiaa vuosina 2019-2020. Suomalaiset kuitenkin innostuivat Facebookin käytöstä uudestaan koronapandemian puhjettua, mikä lisäsi erityisesti yli 30-vuotiaiden käyttöä. Vaikka Facebookin käyttö vähenee edelleen nuorilla, sen käyttö kokonaisuutena kääntyi koronan myötä uudestaan kasvuun. Koronarajoitusten helpottaessa on odotettavaa, että Facebookin käyttö tulee uudestaan laskemaan.

Ukrainan sota näkyy sosiaalisessa mediassa

Koronan ohella sosiaalisen median käyttöä on lisännyt Ukrainan sota. DNA:n kyselyssä (2022a) neljännes vastaajista kertoi maailman tilanneen lisänneen heidän sosiaalisen median ja viestisovellusten käyttöään. Puolet kertoi myös seuraavansa uutisia aiempaa enemmän, minkä voi olettaa näkyvän erityisesti Facebookin käytössä.

Ukrainan sotaan ja Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä keskustelu on näkynyt selvästi Twitterin käytön lisääntymisenä. Twitterin kuukausittaisessa käyttäjämäärässä nähtiin uusi ennätys maaliskuussa 2022. Pinnalla laskurin mukaan tuolloin Twitterissä oli 183 tuhatta aktiivista eli vähintään kerran tviitannutta suomalaista käyttäjätunnusta. 

Sosiaalisen median käyttäjät arvioivat koronan ja Ukrainan sodan näkyvän myös lisääntyneinä huijausviesteinä. DNA:n kyselyssä 37 % vastaajista kertoi huijausviestien- ja puheluiden lisääntyneen. Uutismedian liitton teettämässä kyselyssä peräti 75 % vastaajista uskoi tietoisesti harhaanjohtavan tiedon lisääntyvän vuosien 2022-2023 aikana. Vastaajista vain 38 % uskoi muiden suomalaisten erottavan ulkopuolisen vaikuttamisen. Digitaalisen informaatiolukutaidon tarve kasvaa entisestään sosiaalisen median käytössä.

Nuorten somen käyttö ja uudet suosikit

Sosiaalisen median palvelujen suosion muutokset ovat nuorilla nopeita. Nuorten käyttäjien määrä on laskenut monissa heidän aiemmin suosimissaan somepalveluissa.

Aiemmin Facebookissa nähty käyttäjäkunnan keski-ikäistyminen näyttää leviävän nyt muihinkin sosiaalisen median palveluihin. 16-24-vuotiaiden päivittäinen aktiivisuus on romahtanut 10 %-yksikön verran vuodessa niin YouTubessa, Instagramissa kuin Twitterissäkin (DNA, 2022b). Näyttää siltä, että vanhempien käyttäjäryhmien kasvaessa nuoret siirtyvät muihin palveluihin.

Kuva: Somepalvelujen käyttö päivittäin 16-24-vuotiaat, lähde: DNA, 2022a, kuva: HP

Nuorten suosimista somepalveluista TikTok on kasvanut viime vuosina nopeimmin.  Vain kolme vuotta sitten TikTok oli yleistymässä ja sitä käytti Some ja nuoret -kyselyn (2019) mukaan 9 % 13-29-vuotiaista vastaajista. Tänä vuonna tehdyssä vastaavassa kyselyssä luku oli jo 57 %. Lyhytvideot näyttävät olevan tällä hetkellä tehokkain keino viestiä nuorille.

Kun katsotaan viimeistä vuotta, TikTokin ohella Instagram Reels on lisännyt suosiotaan. Sitä pidettiin alun perin Metan halpana TikTok-kopiona, mutta Instagramin osana se on löytänyt paikkansa lyhytvideoiden julkaisualustana. Reelsin päivittäinen käyttöaste on 16-24-vuotiailla nyt 22 % (DNA, 2022a).

Viestipalveluista nuoret käyttävät aktiivisimmin Snapchatia: 68 % kertoi käyttävänsä sitä päivittäin. WhatsAppin käyttö on laskussa, mutta se on silti nuorten toiseksi suosituin viestipalvelu 62 %:n päivittäisellä käyttöasteella. Jopa 37 % kertoi vähentäneensä WhatsAppin käyttöä, mikä ennakoi sen käytön laskua jatkossakin.

Myös Facebook Messengerin ja Signalin käyttö vähenevät nuorilla. Telegramin käyttö on puolestaan kasvussa, mutta sen päivittäinen käyttöaste 16-24-vuotiailla on vielä maltilliset 12 %. Telegramin kasvua edesauttaa muun muassa lukuisat uutisiin keskittyvät avoimet kanavat. Telegram-kanavien kuten Facebook-ryhmienkin kautta tiedetään levitettävän myös koronaan ja Ukrainan sotaan liittyvää disinformaatiota.

Lähteet:

AudienceProject, 2020, App & social media usage, https://www.audienceproject.com/resources/insight-studies/app-social-media-usage-2/

DNA, 2021, Digitaaliset elämäntavat -tutkimus, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00200/838ead53-d63a-4f2a-9d3e-db3845973aec.pdf

DNA, 2022a, Digitaaliset elämäntavat -tutkimus, https://www.dna.fi/documents/753910/11433306/Digitaaliset_elamantavat_tutkimusraportti_2022.pdf

DNA, 2022b, Koululaistutkimus, https://corporate.dna.fi/documents/753910/11433306/DNA+Koululaistutkimus+2022.pdf/45cbcfcd-0308-be26-d7c5-a6f32a6a02d8?t=1649764482372

Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, 2022, Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo, https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2022/

Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, 2019, Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo,https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2019/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/

Pinnalla-laskuri, 2022, Twiterin aktiiviset käyttäjätunnukset Suomessa maaliskuussa 2022, https://pinnalla.pyppe.fi/haku?q=&t=2022-03-01T00%2C2022-04-01T00

Pönkä, H., 2014, Sosiaalisen median käsikirja

Pönkä, H., 2022, Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: somekatsaus 07/2022, https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-07-2022/

Reunanen, E., Alanne, N., Helske, H., Lappalainen, E., Niemi, M. K., Pettersson, M., & Seuri, V., 2022, Uutismedia verkossa 2022. Reuters-instituutin Digital News Report - Suomen maaraportti, https://trepo.tuni.fi/handle/10024/140958

Reuters Institute for the Study of Journalism, 2022, Digital News Report 2022, https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/sites/default/files/2022-06/Digital_News-Report_2022.pdf

Suomen virallinen tilasto (SVT), 2013-2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/

Uutismedian liitto, 2022, Kolme neljästä suomalaisesta uskoo tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrän lisääntyvän, https://www.uutismediat.fi/wp-content/uploads/2022/05/vaikuttamispyrkimykset-mediatiedote-liitteet_Uutismedian-liitto_toukokuu-2022.pdf

Harto Pönkä (KM) on perehtynyt monipuolisesti mm. verkko-opetuksen pedagogiikkaan, mediakasvatukseen, sosiaaliseen mediaan ja tietosuojaan. Hän on toiminut kouluttajana vuodesta 2008 lähtien sekä julkaissut sosiaaliseen mediaan liittyviä kirjoja ja artikkeleja. Pönkä tekee koulutuksia ja analyysejä yrityksille, yhdistyksille ja julkishallinnon organisaatioille. Pönkä työskentelee yrityksissään Innowisessa ja Tweepsissä.

Kuvitus: Lumi Pönkä

Lataa Digitaalinen informaatiolukutaito-opas (PDF)

info@faktabaari.fi