Koronavirus mullisti yhteiskuntamme lähes kertaheitolla ja sai aikaan infomedian eli tietotulvan, jonka seasta on vaikea erottaa järkevä tieto virheellisestä. Faktabaarin kotimaisen disinformaation selvitystyö muuttuikin kevään mittaan virheellisen koronavirusinformaation jäljitystyöksi.
Faktabaari sai viime syksynä Kordelinin säätiöltä apurahan selvittääkseen miltä kotimainen disinformaatio näyttää. Hanke käynnistyi tammikuussa, ja ensimmäinen tehtävä oli luoda metodi nettiliikenteen seurantaan. Tavoitteena on luokitella julkaisijat mahdollisimman neutraalilla tavalla sisällön perusteella. Metodin rakentaminen on vaatinut teknisiä ratkaisuja, joista Faktabaaria on konsultoinut Aleksi Knuutila, tutkija ja Open Knowlegde Finlandin aktiivi ja Suomen Vaalivahdin lanseeraaja.
Luokitteluvaiheen jälkeen projektissa siirrytään asteittain tarkempaan sisällön ja taustayhteisöjen tarkasteluun. Koronavirus- pandemia muutti kuitenkin suunnitelmia.
Kansainvälinen faktantarkistusverkosto (IFCN) tarttui infodemia-haasteeseen jo tammikuun lopulla ja keräsi koronaviruksesta oman maailmanlaajuisen allianssin, joka ryhtyi systemaattisesti tarkistamaan koronavirukseen liittyviä julkaisuja ja väitteitä.
Faktabaari on ollut verkostossa liitännäisjäsenenä mukana sen perustamista saakka ja on sitoutunut noudattamaan verkoston korkean standardin periaatteita. Olemme saaneet alkuvuoden aikana aika ajoin tarkistuspyyntöjä, joihin emme ole nykyisillä resursseilla valitettavasti pystyneet kaikkiin vastaamaan, mutta teimme yhden analyysin pyynnön pohjalta vahingoittavasta informaatiosta. Reuters-instituutin huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan 59 prosenttia virheellisestä informaatiosta on tosiasioista tavalla tai toisella vahingoittavaksi väännettyä tietoa.
Tämän julkaisun myötä olemme myös osa kansainvälisen verkoston CoronaVirusFacts/DatosCoronaVirus Alliance -tietokantaa, jossa on jo yli 3 500 faktantarkistusta. Faktabaari kannusti kansainvälisenä faktantarkistuspäivänä seuraajiaan arvioimaan epäilyttäviä verkkosisältöjä ja tarvittaessa itse kumoamaan niitä kyseistä tietokantaa apuna käyttäen.
Pyrimme lisäksi käsittelemään saamiamme tarkistuspyyntöjä koosteissamme, joissa käymme läpi kansainvälisen verkoston tekemiä huomioita koronavirukseen liittyvästä misinformaatiosta. Näitä jatkossa temaattisempia tilannekatsauksia pyrimme tekemään koko niin sanotun akuutin vaiheen ajan.
Faktabaari on siis siirtänyt huomion hetkeksi kotimaisesta disinformaatiosta yleisellä tasolla, koronavirukseen liittyvään virheellisen tiedon levittämiseen. Käytämme selvitystyötä varten rakentamaamme metodia seuraaviksi kuukausiksi siihen, että selvitämme miten muualla maailmassa julkaistut – virheelliseksi tiedoksi todetut – jutut ovat levinneet Suomessa.
Kevään aikana on tullut selväksi, että Suomessa tarvitaan resurssoitu ja jatkuvaa tarkistustoimintaa tekevä faktantarkistuspalvelu. Faktabaarille on tullut aiempaa enemmän tarkistuspyyntöjä, mikä viittaa siihen, että ihmiset tarvitsevat mahdollisimman laajalti luotettavia tiedonlähteitä. Virheellistä ja vääristeltyä tietoa liikkuu digitaalisilla kanavilla yksinkertaisesti liikaa median tai viranomaisten sitä oikoa.
Faktabaarin toimitus on toiminut tammikuusta lähtien yhden journalistin päivystyksellä, taustayhdistyksen hallitus tukenaan. Rakkaudesta lajiin -mentaliteetti ei riitä vastaamaan yhdessä muun journalistisen median kanssa infomedian häiriöihin. Kordelinin apuraha ei ole mahdollistanut sitä, että olisimme voineet palkata Faktabaarin toimitukseen edes yhden täysipäiväisen ihmisen työskentelemään, koska apuraha on ensisijaisesti suunnattu sisäisen disinformaation selvittämiseen.
Emme siis jatkossakaan pysty vastaamaan kaikkiin pyyntöihin, ellemme saa resursoitua toimitustamme paremmin. Jaksakaa laittaa tarkistuspyyntöjänne meille siitä huolimatta edelleen. Kaikki noteerataan ja niin kuin edellä tuli mainittua, pyrimme käsittelemään mahdollisimman monta pyyntöä kansainvälisen verkoston raporttien pohjalta tehdyissä koosteissamme. Faktabaari yhdessä taustayhdistyksensä uuden hallituksen kanssa pyrkii tekemään osansa informaatiohäiriöiden vähentämiseksi ja etsii aktiivisesti uusia yhteistyömuotoja.
Kansainvälisen verkoston koronavirus-allianssi julkaisee lähiaikoina WhatsApp-botin, joka kerää tietoa yhteisestä tietokannasta ja ohjaa kysyjät suoraan faktantarkistajien verkkosivuille. Botti toimii aluksi vain englanniksi. Verkosto pyrkii jatkuvasti kehittämään palveluitaan, jotta se voisi olla ”tolkku aikuinen” infodemian pökerryttämille kansalaisille.
Verkoston julkaisuja voi seurata hashtagilla #CoronaVirusFact
Artikkelikuvan tausta: Gart Altman, Pixabay
Jaa eteenpäin
