Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkaissut työpaperin “Portinvartijat Digitaalisella Aikakaudella”. Mediatutkija, toimittaja Olli Seurin ja Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projektin johtajan Hannu-Pekka Ikäheimon kirjoittamassa työpaperissa hahmotellaan sitä, miten digitaalinen murros on muuttanut informaatiovirtoja ja miten portinvartijuus toimii uudenlaisessa informaatioympäristössä.
Portinvartijuus on siirtynyt yhä enemmän erilaisille algoritmeille, jotka vaikuttavat tiedon saatavuuteen. Algoritmit, joita usein säätelevät kansainväliset teknologiajätit, vaikuttavat myös suuressa määrin esimerkiksi siihen, miten lukijat löytävät nykyisin perinteisen median ja faktantarkistajien laatiman sisällön pariin.
Lue myös: Algoritmitietoisuus – tekoälyn luomat haasteet (DIL-opas, luku 13)
Poimimme muutaman noston työpaperista faktantarkistuksen ja digitaalisen informaatiolukutaidon näkökulmasta.
Työpaperissa todetaan, miten varsinkin “pohjoismaisesta mediasääntelyn perinteestä katsottuna pelkkä riskien ja haittojen ehkäisynnäkökulma on kapea. Keskeinen kysymys on, miten pohjoismaisen viestinnällisen hyvinvointivaltioiden keskeisiä arvoja ja ideaaleja, kuten sisältöjen moninaisuutta ja moniarvoisuutta voidaan tukea ympäristössä, jossa kansallisen sääntelyn mahdollisuudet ovat rajatut.” Työpaperin mukaan terveempään informaatioympäristöön tarvitaankin länsimaisten arvojen kirkastamista ja panostuksia omaan viestintäinfrastruktuuriin.
Portinvartijat-työpaperi on hyvin yhdenmukainen pohjoismaisen EDMO NORDIS -verkoston havaintojen kanssa, joita on koottu hankkeen sivulle. NORDIS-konsortiossa on muun muassa pohdittu, millainen olisi kansalaisten viestinnällisille oikeuksille perustuva kansallinen toimintamalli, joka torjuisi disinformaatiota.
Kun somealustat eivät itse tehokkaasti estä ja poista vääristellyn materiaalin leviämistä, faktantarkistajat seulovat informaatiovirtaa ja tunnistavat sieltä haitallisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä väitteitä ja kertomuksia, joita ne oikaisevat. Faktantarkistajilla on myös merkittävä tehtävä hahmottaa ja opettaa uudenlaisia digitaalisia taitoja.
Toinen työpaperin kirjoittajista, Hannu-Pekka Ikäheimo, arvioi, että faktantarkistajien kansainvälinen verkottuminen on äärimmäisen oleellista yhtenä työkaluna terveempään informaatioympäristöön. “Disinformaatio ei virtaa vain valtion rajojen sisällä. Tietoympäristö on niin rajaton, että kansainvälinen yhteistyö on hirveän tärkeää”, Ikäheimo sanoi Sitran tilaisuudessa Mediapäivän aattona.
Faktabaari on ollut eurooppalaisen faktantarkistaja- ja tutkijaverkoston EDMO:n täysjäsen viime kesästä alkaen läpäistyään sen laadulliset ja määrälliset faktantarkistuskriteerit Sitran rahoituksen turvin. Seuraavaksi haasteena on rahoittaa suomalaisosallistuminen uudessa eurooppalaisessa faktantarkistajien EFCSN-laatukoodistossa.
Lue lisää: Eurooppalaiset faktantarkistajat tiivistävät yhteistyötään EFCSN-laatukoodiston puitteissa
Faktabaarin, yhteistyökumppani Sitran osuuksilla viime syksynä julkaisemassa Digitaalisen informaatiolukutaidon oppassa korostuvat kansalaistaidot, joita uudenlaisessa informaatioympäristössä tarvitaan. Kansalaisten digitaalisen osaamisen viitekehyksessä, DigComp2.2:ssa, on esitelty yli 250 erilaista taitoa, joita yhteiskunnallinen osallistuminen nykyään vaatii. Tärkeää on esimerkiksi ymmärtää paitsi algoritmeja ja erilaisia verkkohäiriöitä, myös sitä, miten meistä kerätään dataa ja kuka digimaailmassa käyttää valtaa.
Lue lisää: Arkipäiväinen digipalvelujen käyttö synnyttää digitaalista valtaa (DIL-opas, luku 15)
Lue lisää: Digitaalinen sivistys on keskeinen keino puolustaa demokratiaa (DIL-opas, luku 16)
Jaa eteenpäin
