1. Digitaalinen informaatiolukutaito (DIL) – Mitä se on?

Digitaalisen verkkoympäristön nopea kehitys on muuttanut perusteellisesti tapaa, jolla etsimme, analysoimme, käytämme ja jaamme tietoa.

Tehokkaat hakukoneet voivat löytää miljoonia osumia nanosekunnissa. Todellinen verkkohaaste on selvittää, mikä tieto on hyödyllistä ja vastaa alkuperäiseen tiedontarpeeseemme. Lisäksi hakutulokset ovat hyvin yksilöllisiä eivätkä kovin läpinäkyviä, koska kolmannet osapuolet voivat vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä tulokset näytetään, esimerkiksi teknisellä koodauksella tai ostamalla näkyvyyttä hakukoneiden alustoilta. Valitettavasti hakutulosten kärjessä olevien lähteiden ja asiaankuuluvan tiedon laatu ja laajuus on heikentynyt, kun yhä useammat kaupalliset sivut pääsevät hakutulosten kärkeen. Samanaikaisesti virheellisen ja vääristellyn informaation määrä on kasvanut viime vuosina.

Tarvitsemme kriittistä ajattelua arvioidaksemme algoritmien meille ehdottaman sisällön sopivuutta. Tätä varten on ensiarvoisen tärkeää kehittää digitaalista informaatiolukutaitoamme.

Verkkolukutaitojen määritelmistä

Erilaisia verkkolukutaitoja koskeva terminologia on vasta muotoutumassa. Kirjallisuudessa on tällä hetkellä useita hieman päällekkäisiä digitaalisen lukutaidon lähestymistapoja. Euroopan komission asiantuntijaryhmä, joka torjuu disinformaatiota ja edistää digitaalista lukutaitoa, valitsi termin “digitaalinen lukutaito”. Suhteellisen yleisiä ovat myös termit “kriittinen lukutaito” ja “Internet-lukutaito” tai ”some-lukutaito”.  Verkkoympäristö ja sen tutkimus kehittyy huimaa vauhtia, ja uusia verkkoympäristön ymmärtämiseen liittyviä termejä ilmestyy lähes viikoittain. Esittelemme tässä muutamia Nordis-hankkeen kannalta olennaisia lukutaitotermejä.

Monilukutaito

Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmassa käytetty termi monilukutaito on hyvä tapa kuvata niitä haasteita ja vaatimuksia, joita nykyaikainen viestintäympäristö asettaa lapsille ja nuorille. Perinteisen kirjoitetun tekstin lisäksi heiltä odotetaan muunlaisten viestintä- ja mediatekstien tulkintaa ja arviointia sekä osaamista käsitellä monenlaisia medioita ja viestintäkanavia. Monilukutaito on yksi laaja-alaisen osaamisen osa-alueista. Oppilaiden monilukutaitoa tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa.

Monilukutaito määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa seuraavalla tavalla: 

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tianteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.” (2)

Media- ja informaatiolukutaito

UNESCOn lähestymistavan mukaan virheelliseen ja vääristeltyyn informaatioon torjuminen edellyttää kriittisten tieto-, media- ja digitaalisten taitojen yhdistelmää eli media- ja informaatiolukutaitoa (MIL).

Unesco on tukenut MIL:n kehittämistä monin eri tavoin. (3) Tavoitteena on, että ihmiset kykenisivät ajattelemaan kriittisesti ja tekemään viisaita valintoja verkkoympäristössä. 

MIL voidaan määritellä toisiinsa liittyväksi joukoksi taitoja, jotka auttavat ihmisiä maksimoimaan hyödyt ja minimoimaan haitat uusissa tieto-, digitaali- ja viestintäympäristöissä. Se sisältää tiedot ja taidot, joiden avulla ihmiset osaavat suhtautua kriittisesti verkkoympäristön erilaisiin sisältöihin.

MILin tarkoitus on antaa kansalaisille välttämättömät tiedot median ja informaatiojärjestelmien toiminnasta demokraattisessa yhteiskunnassa sekä taidot arvioida kriittisesti niiden tarjoamia sisältöjä. Tavoitteena on kehittää kriittistä ajattelua, elinikäistä oppimiskykyä ja aktiivisiksi kansalaisiksi tulemista.

Informaatiolukutaito 

Faktabaari julkaisi 2020 Informaatiolukutaito-oppaan. (4) Oppaassa käsiteltiin suomalaisissa opetussuunnitelmissa esiteltyä monilukutaitoa, kriittistä lukutaitoa ja informaatiolukutaitoa.

Informaatiolukutaito voidaan määrittää kyvyksi löytää ja rakentavan kriittisesti analysoida ja ymmärtää erilaisia tekstejä, viestejä ja uutisia ja niiden konteksteja. Suvi Alarannan (5) mukaan informaation etsinnän, hankkimisen, arvioinnin ja soveltamisen valmiuksia kutsutaan informaatiolukutaidoksi (information literacy): ”Informaatiolukutaito koostuu tiedontarpeen tunnistamisesta, tiedonlähteiden hallinnasta, tiedon hankinnasta ja käytöstä – se etenee tiedon tarpeesta tiedon loppukäyttöön.”

Susie Andrettan (6) kuvauksen mukaan informaatiolukutaitoisella henkilöllä on kyky: 

  1. tunnistaa, rajata ja ilmaista tiedontarpeensa 
  2.  löytää tarvittava informaatio nopeasti ja tehokkaasti
  3.  arvioida kriittisesti informaatiota sekä vertailla informaation lähteitä ja kanavia 
  4. käyttää informaatiota tehokkaasti haluttuihin tarkoituksiin, uuden tiedon rakentamiseen.
  5. ymmärtää informaation käyttöön liittyvät taloudelliset, juridiset ja eettiset näkökohdat ja toimia niiden mukaan.

Informaatiolukutaidon piiriin kuuluu kaikki yksilön saatavilla oleva tieto eri muodoissaan - esimerkiksi painotuotteet, digitaaliset sisällöt, data, kuvat ja puhe. Informaatiolukutaito on läheisesti sidoksissa digitaaliseen informaatiolukutaitoon.

Digitaalinen informaatiolukutaito

Faktabaari on ensisijaisesti faktantarkastuspalvelu ja sen ensisijainen missio (8) on tukea faktapohjaista julkista keskustelua, digitaalista informaatiolukutaitoa ja osallistuvaa digiajan demokratiaa. Tavoitteena on vahvistaa kriittistä ajattelua ja vastuullista osallistumista. 

Faktabaarin asiantuntijat ovat määritelleet tässä raportissa käytettävän digitaalisen informaatiolukutaidon seuraavalla tavalla:

  • Digitaalisella informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä löytää, saada käyttöönsä, tulkita, analysoida, hallita, ymmärtää, luoda ja levittää informaatiota turvallisesti ja asianmukaisesti sosiaalisessa mediassa digitaalitekniikan avulla.
  • Se sisältää informaatio- ja medialukutaitoja sekä erityisesti datalukutaitoja, mikä auttaa ymmärtämään digitaalisen informaatiomaailman toimintaa laajemmin.
  • Digitaalisessa informaatiolukutaidossa korostuu kriittisen ajattelun merkitys ja taito tehdä harkittuja arvioita kaikesta informaatiosta, jota löydämme ja käytämme.
  • Digitaalinen informaatiolukutaito on digiajan kansalaistaito ja se edistää aktiivista kansalaisuutta.

Digitaalinen informaatiolukutaito on digiajan kansalaistaito ja se edistää aktiivista kansalaisuutta. Digitaalisen informaatiolukutaidon avulla voimme ymmärtää vallan ja vastuullisuuden tarpeen lukuisissa sidosryhmissä, jotka luovat meille teknologioita, alustoja ja sisältöä digitaaliaikana. Kyky arvioida kriittisesti moninaisia tietolähteitä antaa kansalaisille valmiudet saavuttaa ja ilmaista tietoon perustuvia näkemyksiä ja osallistua yhteiskuntaan tietoon perustuvasta näkökulmasta. 

Machesterin yliopiston Democracy@Risk-raportin (9) mukaan “digitaalinen informaatiolukutaito on lupaava tapa lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja kasvattaa joukkotason vastustuskykyä väärää tietoa ja haitallisia verkkokäytäntöjä vastaan. Muutoksen hidas tahti ja kansalaisille asetettujen kognitiivisten vaatimusten laajuus merkitsevät kuitenkin sitä, että sitä tulisi käsitellä vain yhtenä osana laajempaa, monikerroksista ja monitoimijaista strategiaa, jolla pyritään torjumaan verkossa esiintyviä haittoja”.

Käytettiinpä sitten käytännön arkikielessä monilukutaitoa, kriittistä lukutaitoa, informaatiolukutaitoa, digitaalista informaatiolukutaitoa tai mitä tahansa muita erilaisia käsitteitä, pääajatuksena on, että uudentyyppistä digitaalista lukutaitoa tarvitaan mielekkääseen toimimiseen jatkuvasti kehittyvien media- ja informaatiokanavien ja haastavien verkkoympäristöjen kanssa.


Lähteet:

(1) UNESCO https://en.unesco.org/sites/default/files/mil_curriculum_second_edition_summary_en.pdf

(2) Opetushallitus, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/832740/perusopetus%2Ftiedot/vuosiluokkakokonaisuus/833041

(3) UNESCO (2022) About Media and Information Literacy https://www.unesco.org/en/communication-information/media-information-literacy/about

(4) Kivinen et al (2020) Informaatiolukutaito-opas. Avoin yhteiskunta/Faktabaari. https://faktabaari.fi/assets/Informaatiolukutaito-opas_Faktabaari_EDU.pdf

(5) Alaranta, Suvi, (2018) Informaatiolukutaito: määritelmät ja käyttötarkoitus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/159543/ Alaranta_Suvi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

(6) Susie Andretta (2005). Information Literacy: A Practitioners Guide

(7) Osborne et al. (2020) https://sciedandmisinfo.sites.stanford.edu/sites/g/files/sbiybj25316/files/media/file/science_education_in_an_age_of_misinformation.pdf

(8) Faktabaari** https://faktabaari.fi/mita/**

(9) Democracy@Risk Report (2021), Manchester University https://www.manchester.ac.uk/discover/news/democracyrisk---report-and-launch-event/

(10) EDMO Nordis – Sitra https://www.sitra.fi/en/projects/edmo-nordis-and-digital-information-literacy/

Kari Kivinen, FT, on EUIPO:n koulutusalan asiantuntija. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisestä opetustoiminnasta. Vuodesta 2017 lähtien hän on johtanut Faktabaari EDU:n digitaalisen informaatiolukutaitopalvelun pedagogista kehitystyötä, joka rakentuu faktantarkistusmenetelmiin. Hän on ollut mukana kirjoittamassa ja pilotoimassa oppimateriaalia opettajakollegoiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Hän on jäsenenä komission asiantuntijaryhmässä, joka käsittelee disinformaation torjuntaa ja digitaalisen osaamisen edistämistä. Kirjoittaja työskentelee EUIPO:ssa ja EU:n virastossa, mutta hänen esittämänsä näkemykset ovat henkilökohtaisia, eikä niitä voida pitää EU:n tai EUIPO:n virallisina lausuntoina.

Kuvitus: Lumi Pönkä

Lataa Digitaalinen informaatiolukutaito-opas (PDF)

info@faktabaari.fi