3. Diginatiiveista digitaalisesti lukutaitoisiksi kriittisiksi ajattelijoiksi

Yleinen oletus on, että nuoret ovat diginatiiveja, jotka hallitsevat digitaaliseen teknologian ja sosiaalisen median maailman.  Todisteet viittaavat päinvastaiseen. (1) Vaikka monet ovat taitavia digilaitteiden ja – sovellusten käyttäjiä, niin tutkimusten mukaan yllättävän monet kamppailevat tiedon arvioinnin kanssa ja ovat kokemattomia arvioimaan verkkolähteiden sisältöjä ja esim. erottamaan mainokset muusta sisällöstä. Itse asiassa me kaikki kamppailemme sosiaalisessa mediassa esitettyjen väitteiden arvioinnin kanssa. 

Monet eri tahot käyttävät internetin ja sosiaalisen median kanavia hyväkseen levittääkseen disinformaatiota, vääristeltyä tietoa. Valitettavan usein disinformaation levittäjät käyttävät vääristeltyjä tai asianyhteydestä irrotettua pseudotieteellistä informaatiota lisätäkseen väitteilleen uskottavuutta. Se heikentää luottamusta tieteeseen ja laajemminkin luottamusta demokratiaan.

Siksi on tärkeätä suhtautua terveellisen kriittisesti verkkoympäristössä levitettyyn informaatioon, ja sitä taitoa on hyvä harjoitella jo alakoulusta alkaen. Suomessa monilukutaito on oleellinen osa opetussuunnitelmaa (2) ja uudet lukutaidot (3) -projektin osaamistavoitteet antavat opettajille.

Jokaisen yhteiskuntamme jäsenen tulisi olla kykenevä arvioimaan, milloin tieteelliset väitteet ovat luotettavia. Tähän tarvitaan sekä tieteen perusteiden tuntemista että hyvää digitaalista informaatiolukutaitoa. “Digitaalista media- ja informaatiolukutaitoa on opetettava ja harjoiteltava, kunnes siitä tulee yhtä luonnollista kuin polkupyörällä ajamisesta.” (4)

Suomalaisen opetussuunnitelman perusteissa ”Ajattelu ja oppimaan oppiminen” laaja-alaisella oppimiskokonaisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä taitoja, joita voidaan oppia tutkimalla ja kokeilemalla. 

Oppimiskokonaisuuteen sisältyy tutkiva ja havainnoiva työskentelytapa sekä itsenäinen ja laaja-alainen informaation kerääminen ja kootun informaation arviointi. Erityisesti painottuvat kriittisen ajattelun ja argumentaation taidot ja niiden kehittäminen. Oppilaita tulisi ohjata pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Oppilaat tarvitsevat rohkaisua epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärellä. Tällaisen oppimiskokonaisuuden toteuttaminen käytännössä tarkoittaa kaikkia sellaisia aktiviteetteja, joissa oppilaat joutuvat mm (5).

  • selventämään ja täsmentämään epäselvää informaatiota ja uudelleensanoittamaan väitteitä (esim. arvioidessaan vaali- tai mainoskampanjaa tai arvioidessaan blogitekstiä) 
  • tunnistamaan ja arvioimaan argumentteja kohtaamassaan viestinnässä 
  • vertailemaan keskenään ristiriitaisia väitteitä todellisuudesta ja arvioimaan ristiriitoja omaa arvostelukykyään käyttäen (esimerkiksi faktoihin vedoten) 
  • harjoittamaan metakognitiota eli tietoisuutta omasta ajattelusta ja pohtimaan tietoisesti mielipiteenmuodostustaan. 
  • tunnistamaan digitaalisen median vaikutuspyrkimyksiä ja haastamaan syntyneitä vääristymiä tutkitun tiedon avulla

Kriittinen ajattelu tarkoittaa huolellisesti punnitsevaa ja maltillisesti analysoivaa ajattelua. Sillä ei tarkoiteta lähtökohtaisesti kielteistä suhtautumista kritiikin kohteena olevaan asiaan.   

Kriittisen ajattelun taitojen kehittäminen on pitkäjänteistä ja niiden oppiminen ja opettaminen onnistuu parhaiten käytännön tilanteiden kautta. Oppilas voi ymmärtää hyvin, miksi kriittinen ajattelu on tärkeää ja tunnistaa sen puutteen muissa, mutta silti olla itse täysin kritiikitön käytännön tilanteissa. 

Jotta kriittinen ajattelu ei kapseloituisi eli olisi vain yhteen asiayhteyteen tai tilannetyyppiin rajattua, tätä käytännön harjoittelua pitää tehdä useassa eri asiayhteydessä ja tilanteessa. Yleistynyt eli kontekstista riippumaton kriittinen ajattelu opitaan parhaiten soveltamalla samoja, yksinkertaisia kriittisen ajattelun menetelmiä eri oppiaineisiin, teemoihin ja tapahtumiin. 

Sosiaalisessa mediassa joudumme tekemään valintoja jatkuvasti: klikkaanko, tykkäänkö, jaanko, kommentoinko? Digitaalisessa maailmassa kriittinen ajattelu onkin pitkälti malttia ja harkintaa sekä vastustuskykyä mis- ja disinformaatiota vastaan.

Lähteet:

(1) Osborne, J., Pimentel, D., Alberts, B., Allchin, D., Barzilai, S., Bergstrom, C., Coffey, J., Donovan, B., Kivinen, K., Kozyreva. A., & Wineburg, S. (2022). Science Education in an Age of Misinformation. Stanford University, Stanford, CA.

(2) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet

(3) Uudet lukutaidot https://uudetlukutaidot.fi/

(4) Osborne, J., Pimentel, D., Alberts, B., Allchin, D., Barzilai, S., Bergstrom, C., Coffey, J., Donovan, B., Kivinen, K., Kozyreva. A., & Wineburg, S. (2022). Science Education in an Age of Misinformation. Stanford University, Stanford, CA.

(5) Informaatiolukutaito-opas https://faktabaari.fi/assets/Informaatiolukutaito-opas_Faktabaari_EDU.pdf

Kari Kivinen, FT, on EUIPO:n koulutusalan asiantuntija. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisestä opetustoiminnasta. Vuodesta 2017 lähtien hän on johtanut Faktabaari EDU:n digitaalisen informaatiolukutaitopalvelun pedagogista kehitystyötä, joka rakentuu faktantarkistusmenetelmiin. Hän on ollut mukana kirjoittamassa ja pilotoimassa oppimateriaalia opettajakollegoiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Hän on jäsenenä komission asiantuntijaryhmässä, joka käsittelee disinformaation torjuntaa ja digitaalisen osaamisen edistämistä. Kirjoittaja työskentelee EUIPO:ssa ja EU:n virastossa, mutta hänen esittämänsä näkemykset ovat henkilökohtaisia, eikä niitä voida pitää EU:n tai EUIPO:n virallisina lausuntoina.

Kuvitus: Lumi Pönkä

Lataa Digitaalinen informaatiolukutaito-opas (PDF)

info@faktabaari.fi